Jälleen pettyminen tapailukumppanin kans
Mikä siinä on? :(
Tapailua useampi kuukausi takana, erittäin lupaavan oloista vieläpä. Molemmat tuntui tykkäävän toisista, yhdessäolo oli mukavaa ja helppoa.
Viimeisen tapaamisen jälkeen, ykskaks kaikki muuttui. Ei ottanut enää yhteyttä, vältteli aiheesta puhumista. Nyt meinasi, että voidaan kyllä nähdä joskus, mutta ei osaa yhtään sanoa milloin.
Ja tämä ei tosiaan ensimmäinen pettymys miesten suhteen.
Miten tässä enää uskaltaa mitään yrittää, kun aina saa pettyä?
On todella rikottu olo.
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykypäivän deittailu on vaan vähän tämmöistä, lennosta vaihdetaan toiseen :/
Eiköhän toi ole ollut tota maailmansivu? Tuskin mikään nykypäivän ilmiö.
Ennen ei ollut mahdollista saada yhteys niin moneen, joten ei tietenkään ollut samalla tavalla totta. Internet eli apit puhelimessa ovat tuoneet tämänkin ilmiön aivan uudelle tasolle.
Eikös tämä ole kuitenkin myös hyvä asia. Ennen oli tosiaan pakko tyytyä niihin mitä naapurikylästä löytyi ja moni "sielunkumppani" jäi löytymättä.
Varmasti joo, mutta miksei silti voi suoraselkäisesti kertoa toiselle, että ei koe tästä tulevan mitään, jatketaan siis eri suuntiin ja toivotan sulle hyvää elämää? Tässä taitaa ap:ta (ja lukuisia kohtalotovereitaan, miehiä ja naisia) kismittää se, kun nykyään vain vaietaan ja paetaan, jos alkaa ahistaa tai löytyy se parempi kumppaniehdokas. Että miksei piru vie voi PUHUA asioista, eikä vaan feidata. No, itse uskon karmaan tässäkin.
Ja millähän vuosikymmenellä näin EI olisi tehty? Ei mulla (1970- ja 1980-luvuilla) ollut yhtäkään muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen kestänyttä suhdetta, jossa mies olisi antanut jonkun meriselityksen, miksi en enää kiinnosta. Onhan se tietysti kurjaa tulla dumpatuksi, mutta sellaista elämä nyt vaan on.
tää "tapailukumppai" sanana jo on ihan pelletouhua, vbähän kun joku uusi sana. Mitä s e on? Mulla kai oli joku samanlainen viritelmä menossa. Mies ei KOSKAAN saanu kysyttyä suoraan että aletaanko seurustelemaan ja ollaan "exclusiivisia" tostemme suhteen, eli ei mitään muita ihmisiä haeta.
No, en ollut varma koko suhteesta, mutta jatkoin tapailua. Samalla juttelin muiden potentiaalisten miesten kanssa, vähän huonolla omallatunnolla.- Rakastuin päätä pahkaa toiseen. Se ei edenny. Tää alkueräinen ei vieläkään ottanut asioita puheeksi, se on loppu nyt kai...
koko hommasta jäi outo tune, onko toi mun exä vai mikä? Seurusteltiinko me vai ei? Tavallaan kyllä vaikkei mitään sovittu suoraan....otappa näistä selvä, halutaan kaikki, mut pidetään ovet avoimena...
halukuulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä mies ei ollut pelimies pätkääkään eikä sen oloinenkaan.
Maailman tavallisin mies, joka tuntui tykkäävän minusta tosi paljon.
Kertoi siitä, miten onnelliseksi hänet teen jne, ihan viimeisillä kerroilla nämä kuultuna.
Kaikki vaikutti niin hyvältä, joten tipahtaminen kovaa ja korkealta tuntuu niin pahalta.En taida enää edes yrittää mitään, kun en kestä näitä tuntemuksia.
Ap
Voisin kuvitella, että mies puhuu sitä mitä tietää naisen haluavan kuulla. Ei niitä miesten kehumisia kannata niin kovin syvällisesti ottaa.
Näin se on. Miehet ovat oppineet, että kannattaa kehua vaikka ei sitä tarkoittaisi.
Vierailija kirjoitti:
tää "tapailukumppai" sanana jo on ihan pelletouhua, vbähän kun joku uusi sana. Mitä s e on? Mulla kai oli joku samanlainen viritelmä menossa. Mies ei KOSKAAN saanu kysyttyä suoraan että aletaanko seurustelemaan ja ollaan "exclusiivisia" tostemme suhteen, eli ei mitään muita ihmisiä haeta.
No, en ollut varma koko suhteesta, mutta jatkoin tapailua. Samalla juttelin muiden potentiaalisten miesten kanssa, vähän huonolla omallatunnolla.- Rakastuin päätä pahkaa toiseen. Se ei edenny. Tää alkueräinen ei vieläkään ottanut asioita puheeksi, se on loppu nyt kai...
koko hommasta jäi outo tune, onko toi mun exä vai mikä? Seurusteltiinko me vai ei? Tavallaan kyllä vaikkei mitään sovittu suoraan....otappa näistä selvä, halutaan kaikki, mut pidetään ovet avoimena...
Tiedät seurustelevasi, kun mies suunnittelee asioita, joita haluaa tehdä kanssasi puolen vuoden tai vuoden päästä. Esimerkiksi jos nyt varaatte yhteisen lomareissun kesäksi 2019, seurustelette.
Älkää naiset avatko heti haaroja jos näettä hyvän näköisen miehen joka haluaa tutustua. Aika moni (tunnen myös) etsii sitä oikeaa naista itselleen ja käyttää toisia naisia peti kaverina. Ja KYllÄ se jää siihen yhteen yöhön jos huomaa että ei klikannu sen kans.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tää "tapailukumppai" sanana jo on ihan pelletouhua, vbähän kun joku uusi sana. Mitä s e on? Mulla kai oli joku samanlainen viritelmä menossa. Mies ei KOSKAAN saanu kysyttyä suoraan että aletaanko seurustelemaan ja ollaan "exclusiivisia" tostemme suhteen, eli ei mitään muita ihmisiä haeta.
No, en ollut varma koko suhteesta, mutta jatkoin tapailua. Samalla juttelin muiden potentiaalisten miesten kanssa, vähän huonolla omallatunnolla.- Rakastuin päätä pahkaa toiseen. Se ei edenny. Tää alkueräinen ei vieläkään ottanut asioita puheeksi, se on loppu nyt kai...
koko hommasta jäi outo tune, onko toi mun exä vai mikä? Seurusteltiinko me vai ei? Tavallaan kyllä vaikkei mitään sovittu suoraan....otappa näistä selvä, halutaan kaikki, mut pidetään ovet avoimena...
Tiedät seurustelevasi, kun mies suunnittelee asioita, joita haluaa tehdä kanssasi puolen vuoden tai vuoden päästä. Esimerkiksi jos nyt varaatte yhteisen lomareissun kesäksi 2019, seurustelette.
Tai kun mies esittelee sinut vanhemmilleen/sisaruksilleen tai ottaa sinut mukaansa, kun viettää aikaansa kavereidensa kanssa niin, että kavereidenkin tyttöystävät ovat mukana.
Vierailija kirjoitti:
Älkää naiset avatko heti haaroja jos näettä hyvän näköisen miehen joka haluaa tutustua. Aika moni (tunnen myös) etsii sitä oikeaa naista itselleen ja käyttää toisia naisia peti kaverina. Ja KYllÄ se jää siihen yhteen yöhön jos huomaa että ei klikannu sen kans.
No tästä nyt ei ainakaan ollut kyse.
Seksiä oli vasta viikkojen päästä, mut siitä eteenpäin useasti.
En usko, että se tuohon kaatui ainakaan.
Mikälie, voin vaan arvata kun en ollut selityksen arvoinen ihminen.
Toisaalta pitää olla tyytyväinen, jotta pääsee tuollaisesta eroon jo tässä vaiheessa.
Ap
Voi Ap, olen kokenut tuon saman asian monen monta kertaa, noiden äppi- ja nettimiesten kanssa. Älä jää haikailemaan tuon perään, olen saanut huomata että ei olisi kannattanut (kun olen vähän noiden elämää sivusta seurannut, samaa kaavaa yleensä toistavat muidenkin kanssa). Muuta viisautta mulla ei ole tähän jakaa kuin se että en taida enää jatkossa käyttää äppejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykypäivän deittailu on vaan vähän tämmöistä, lennosta vaihdetaan toiseen :/
Eiköhän toi ole ollut tota maailmansivu? Tuskin mikään nykypäivän ilmiö.
Ennen ei ollut mahdollista saada yhteys niin moneen, joten ei tietenkään ollut samalla tavalla totta. Internet eli apit puhelimessa ovat tuoneet tämänkin ilmiön aivan uudelle tasolle.
Eikös tämä ole kuitenkin myös hyvä asia. Ennen oli tosiaan pakko tyytyä niihin mitä naapurikylästä löytyi ja moni "sielunkumppani" jäi löytymättä.
Varmasti joo, mutta miksei silti voi suoraselkäisesti kertoa toiselle, että ei koe tästä tulevan mitään, jatketaan siis eri suuntiin ja toivotan sulle hyvää elämää? Tässä taitaa ap:ta (ja lukuisia kohtalotovereitaan, miehiä ja naisia) kismittää se, kun nykyään vain vaietaan ja paetaan, jos alkaa ahistaa tai löytyy se parempi kumppaniehdokas. Että miksei piru vie voi PUHUA asioista, eikä vaan feidata. No, itse uskon karmaan tässäkin.
Ja millähän vuosikymmenellä näin EI olisi tehty? Ei mulla (1970- ja 1980-luvuilla) ollut yhtäkään muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen kestänyttä suhdetta, jossa mies olisi antanut jonkun meriselityksen, miksi en enää kiinnosta. Onhan se tietysti kurjaa tulla dumpatuksi, mutta sellaista elämä nyt vaan on.
Dumpatuksi tuleminen on elämää, tietysti. Mutta onko meidän kerta kaikkiaan oltava ihan sujut sen kanssa, että ihmisiä kohdellaan miten sattuu. Viis tunteistaan. Tässä tarkoitan tuota katoamista, pakoilua. Sanokoon dumppaaja mielummin vaikka minkä selityksen, kunhan sanoo jotain. Miksi me toimimme näin? Tiedämme moni itsekin, ettei se kivalta tunnu, jos joku vaan häviää kuin suolikaasu aavikolle lyhyen tapailun jälkeen. Itselleni riittäisi pelkkä "sori, en pystykään tähän." ja olisin sen kanssa ok. Nyt ei natsannut sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykypäivän deittailu on vaan vähän tämmöistä, lennosta vaihdetaan toiseen :/
Eiköhän toi ole ollut tota maailmansivu? Tuskin mikään nykypäivän ilmiö.
Ennen ei ollut mahdollista saada yhteys niin moneen, joten ei tietenkään ollut samalla tavalla totta. Internet eli apit puhelimessa ovat tuoneet tämänkin ilmiön aivan uudelle tasolle.
Eikös tämä ole kuitenkin myös hyvä asia. Ennen oli tosiaan pakko tyytyä niihin mitä naapurikylästä löytyi ja moni "sielunkumppani" jäi löytymättä.
Varmasti joo, mutta miksei silti voi suoraselkäisesti kertoa toiselle, että ei koe tästä tulevan mitään, jatketaan siis eri suuntiin ja toivotan sulle hyvää elämää? Tässä taitaa ap:ta (ja lukuisia kohtalotovereitaan, miehiä ja naisia) kismittää se, kun nykyään vain vaietaan ja paetaan, jos alkaa ahistaa tai löytyy se parempi kumppaniehdokas. Että miksei piru vie voi PUHUA asioista, eikä vaan feidata. No, itse uskon karmaan tässäkin.
Ja millähän vuosikymmenellä näin EI olisi tehty? Ei mulla (1970- ja 1980-luvuilla) ollut yhtäkään muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen kestänyttä suhdetta, jossa mies olisi antanut jonkun meriselityksen, miksi en enää kiinnosta. Onhan se tietysti kurjaa tulla dumpatuksi, mutta sellaista elämä nyt vaan on.
Dumpatuksi tuleminen on elämää, tietysti. Mutta onko meidän kerta kaikkiaan oltava ihan sujut sen kanssa, että ihmisiä kohdellaan miten sattuu. Viis tunteistaan. Tässä tarkoitan tuota katoamista, pakoilua. Sanokoon dumppaaja mielummin vaikka minkä selityksen, kunhan sanoo jotain. Miksi me toimimme näin? Tiedämme moni itsekin, ettei se kivalta tunnu, jos joku vaan häviää kuin suolikaasu aavikolle lyhyen tapailun jälkeen. Itselleni riittäisi pelkkä "sori, en pystykään tähän." ja olisin sen kanssa ok. Nyt ei natsannut sitten.
Nimenomaan.
Tällaisella käytöksellä vaan rikotaan toinen ihminen, itse olen taas lähempänä sitä vaihtoehtoa etten uskalla heittäytyä enää mihinkään.
Jos toisesta noin pitkään ehtii jo tykätä, niin kyllä pitäisi olla sen verran suoraselkäinen, että selittäisi yhtäkkisen mielenkiinnon loppumisen.
Puhuttiin paljon vaikeista ihmissuhteista ja niissä pettymisistä ja sitten toimii itsekin näin toista kohtaan..
Ap
Olen myös kokenut tuon monta kertaa. Tästä on seurannut se, etten enää uskalla näyttää tunteitani miehille, joita olen tapaillut. Lisäksi aina jos miehellä kestää vastata viestiin, panikoin, että tässäkö tämä oli. Ei ainakaan mun mielenterveys ja itsetunto kestä näitä tylyjä pakkeja, kun on jo valmiiksi huono itsetunto. Joka tapailun jälkeen olen analysoinut pitkään omia vikojani ja miksi en taaskaan kelvannut. Kaipa minä olen sitten yksin. Nyt ei ole mitään tapailua menossa. Ei stressaa, mutta aika yksinäiseltä tämä kyllä tuntuu. Ei kaverit minulla ainakaan korvaa seksuaalista kosketusta.
Jokaisella sinkkumiehellä on oikeus tapailla ketä haluaa ja valita paras kumppani itselleen. Sama oikeus on myös naisilla. Ei muutakuin eteenpäin ja uutta matka koukkuun.
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaista huutaa aina tuota ”Sitä ne j ä n n ä m i e h e t tekee!!” jokaisessa tällaisessa keskustelussa.
Mulla j ä nnikset on olleet lojaaleimpia ja luotettavimpia, niitä jotka on halunneet sitoutua...
No mikset ole sitoutunut j ä n n ä m iehen kanssa aikoja sitten?
Vierailija kirjoitti:
Älkää naiset avatko heti haaroja jos näettä hyvän näköisen miehen joka haluaa tutustua. Aika moni (tunnen myös) etsii sitä oikeaa naista itselleen ja käyttää toisia naisia peti kaverina. Ja KYllÄ se jää siihen yhteen yöhön jos huomaa että ei klikannu sen kans.
En minä näin naisenakaan huoli miestä, jos sängyssä ei klikkaa. Tai myöskään jos sen ulkopuolella ei klikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykypäivän deittailu on vaan vähän tämmöistä, lennosta vaihdetaan toiseen :/
Eiköhän toi ole ollut tota maailmansivu? Tuskin mikään nykypäivän ilmiö.
Ennen ei ollut mahdollista saada yhteys niin moneen, joten ei tietenkään ollut samalla tavalla totta. Internet eli apit puhelimessa ovat tuoneet tämänkin ilmiön aivan uudelle tasolle.
Eikös tämä ole kuitenkin myös hyvä asia. Ennen oli tosiaan pakko tyytyä niihin mitä naapurikylästä löytyi ja moni "sielunkumppani" jäi löytymättä.
Varmasti joo, mutta miksei silti voi suoraselkäisesti kertoa toiselle, että ei koe tästä tulevan mitään, jatketaan siis eri suuntiin ja toivotan sulle hyvää elämää? Tässä taitaa ap:ta (ja lukuisia kohtalotovereitaan, miehiä ja naisia) kismittää se, kun nykyään vain vaietaan ja paetaan, jos alkaa ahistaa tai löytyy se parempi kumppaniehdokas. Että miksei piru vie voi PUHUA asioista, eikä vaan feidata. No, itse uskon karmaan tässäkin.
Ja millähän vuosikymmenellä näin EI olisi tehty? Ei mulla (1970- ja 1980-luvuilla) ollut yhtäkään muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen kestänyttä suhdetta, jossa mies olisi antanut jonkun meriselityksen, miksi en enää kiinnosta. Onhan se tietysti kurjaa tulla dumpatuksi, mutta sellaista elämä nyt vaan on.
Dumpatuksi tuleminen on elämää, tietysti. Mutta onko meidän kerta kaikkiaan oltava ihan sujut sen kanssa, että ihmisiä kohdellaan miten sattuu. Viis tunteistaan. Tässä tarkoitan tuota katoamista, pakoilua. Sanokoon dumppaaja mielummin vaikka minkä selityksen, kunhan sanoo jotain. Miksi me toimimme näin? Tiedämme moni itsekin, ettei se kivalta tunnu, jos joku vaan häviää kuin suolikaasu aavikolle lyhyen tapailun jälkeen. Itselleni riittäisi pelkkä "sori, en pystykään tähän." ja olisin sen kanssa ok. Nyt ei natsannut sitten.
Nimenomaan.
Tällaisella käytöksellä vaan rikotaan toinen ihminen, itse olen taas lähempänä sitä vaihtoehtoa etten uskalla heittäytyä enää mihinkään.
Jos toisesta noin pitkään ehtii jo tykätä, niin kyllä pitäisi olla sen verran suoraselkäinen, että selittäisi yhtäkkisen mielenkiinnon loppumisen.
Puhuttiin paljon vaikeista ihmissuhteista ja niissä pettymisistä ja sitten toimii itsekin näin toista kohtaan..Ap
Oletko kysynyt mieheltä, että oliko tämä nyt tässä? Ikävää on tosiaan, jos ei voi edes sitä sanoa, että kiinnostus sammui.
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on? :(
Tapailua useampi kuukausi takana, erittäin lupaavan oloista vieläpä. Molemmat tuntui tykkäävän toisista, yhdessäolo oli mukavaa ja helppoa.
Viimeisen tapaamisen jälkeen, ykskaks kaikki muuttui. Ei ottanut enää yhteyttä, vältteli aiheesta puhumista. Nyt meinasi, että voidaan kyllä nähdä joskus, mutta ei osaa yhtään sanoa milloin.
Ja tämä ei tosiaan ensimmäinen pettymys miesten suhteen.Miten tässä enää uskaltaa mitään yrittää, kun aina saa pettyä?
On todella rikottu olo.
Tämä on minun kynästäni! Sukupuolet vain toisin päin. Lukuisia kertoja käynyt näin. V*tuttaa kun ei pysty enää luottamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on? :(
Tapailua useampi kuukausi takana, erittäin lupaavan oloista vieläpä. Molemmat tuntui tykkäävän toisista, yhdessäolo oli mukavaa ja helppoa.
Viimeisen tapaamisen jälkeen, ykskaks kaikki muuttui. Ei ottanut enää yhteyttä, vältteli aiheesta puhumista. Nyt meinasi, että voidaan kyllä nähdä joskus, mutta ei osaa yhtään sanoa milloin.
Ja tämä ei tosiaan ensimmäinen pettymys miesten suhteen.Miten tässä enää uskaltaa mitään yrittää, kun aina saa pettyä?
On todella rikottu olo.Tämä on minun kynästäni! Sukupuolet vain toisin päin. Lukuisia kertoja käynyt näin. V*tuttaa kun ei pysty enää luottamaan.
Aika harva voi heti alussa sanoa, että tämä on nyt se loppuelämän parisuhde. Yleensä vasta muutaman kuukauden - vuoden kuluessa huomaa, säilyykö ihastus vai tuleeko toisesta esiin sellaisia juttua, joiden kanssa ei pysty elämään pidemmän päälle. Yksi syy voi tietenkin olla myös se, että ihastuu johonkin toiseen ihmiseen. Se käy helposti, jos deittailee samaan aikaan useamman kanssa tapailun alkuvaiheessa.
Itse olen kovasti ihastunut mieheen ja hänkin sanoo tykkäävänsä minusta. Tutustiin tinderin kautta reilu 3 kk sitten. En kuitenkaan tässä vaiheessa vielä odota, että mies tietää, olenko hänen loppuelämän suhteensa. En itsekään sitä vielä tiedä miehestä. Hyvältä tuntuu tällä hetkellä. Kurjalta tietenkin tuntuu, jos toisen tunteet hiipuvat. Silloin odottaisi, että toinen kertoisi siitä aikuismaisesti. Eikös tuossa aloittajan tapauksessa mies kertonutkin, ettei ole enää kiinnostunut tapailemaan? Eli hän toimi ihan asiallisesti. Minkä sille mahtaa, jos ihastus lopahtaa, ei sitä väkisinkään kannata suhdetta jatkaa, jos itsestä ei siltä tunnu.
Vierailija kirjoitti:
Suosituilla miehillä on varaa dumpata ylimääräiset ringistä.
He tietävät että naiset rakastavat sitä kuinka mukavaa ja helppoa yhdessäolo kokeneen pelimiehen kanssa on.
Hyvää tekee naisillekin välistä nähdä mitä se on tavismihille kroonisesti. Syökää paskanne mulukkutalakooemännät!
kuuleppas, minun korvaani välittömästi särähti sinun oma asenteesi tätä miestä kohtaan. Sanoyt että "tapailukumppani", ET: POIKAKAVERI: ja siis USEITA kuukausia harrastitte seksiä. No miten se on edes mahdollista että alat seksisuhteeseen ennen sitoutumista? Siis ennen kuin let käynyt vakavan keskustelun että mitä me olemme toisillemme tai mitä ajattelet minusta tai onko sulla muita/tapaatko muita/ onko sulla nettideittailu profiili viellä avoimena...jne.
Tässä se sinun ongelmasi on. Et VAATINUT SUORAA vastausta kysymykseen mitä sinä merkkaat hänelle, ja seksisuhde täydessä toiminnassa kuukausi kaupalla. Sen menetät mitä ei vaadi itselleen. Itse en olisi aLKANUT PELKÄKsI SESIKUMPPANIKSI ENENN KUN tiedän varmudella että mintä minä OKEASTi merkitsen hänelle. Vai onko tämä vaan odottelua kunnes hän tapaa sen OIKEAN?
joskus me luullaan, muttei toedetä mitä toinen ajattelee.