Olen 30 ja äitini ärsyttää minua yli kaiken

Tuttua, olette vaa eri luonteisija, asialle ei voi mitään, lapselle ei ole haittaa kuitenkaan, päin vastoin on hyvä saada tutustua sukuunsa ja nähdä erilaisia ihmisiä ja erilaisia tapoja toimia, näitä joutuu kohtaamaan koko elämänsä. Voisin suositella että jätät vaikka äitisi yksin hoitamaan lasta ja käyt sillä välin tekemässä jotain mistä pidät, hoitamassa asioita yms. Näin molemmat saavat jotain mitä tarvitsevat, eikä sinun tarvitse menettää hermojasi ihmisen kanssa jonka toiminta ärsyttää sinua.

Kukaan ei ole lapselle niin tärkeä kuin sinä, olet se lapsen tärkein roolimalli, opeta häntä sijaitsemaan muissa ne piirteet mitä heillä on, vaikka itse ei niistä pitäisi.

Mieti nyt niitä hyviäkin puolia, joita on jokaisessa - tai mieti vastavuoroisesti omia huonoja puoliasi, esi. vaikutuat aika tuomitsevalta ja pinnalliselta kirjoituksesi perusteella...

Ja mieti, jos äitiäsi ei enää olisi - tai jos äitisi olisi aivan hirveä, oikeasti. Taidat olla liikaakin tekemisissä, jos pienistä hermostut? Mahtaako äitisi viihtyä sinun seurassasi eli mahtaako jopa vaistota huonon asenteesi häntä kohtaan?

Ei vanhana jaksa olla enään kunnianhimoinen...

Olisin onnellinen, jos oma äitini olisi noin hyvä isovanhempi. Relaa nyt vähän, ei se lapsi mene pilalle vaikka isoäiti häntä hemmottelee.

Aina ollaan sen aikakauden ihmisiä mitä ollaan. 50-luvulla syntyneillä on erilaiset taustat kuin 90-luvulla syntyneillä.

Hän ei ole nuorena lukenut netistä että pitää olla suoraselkäinen ja tietynlainen.

Ei kaikki ole samasta muotista.

Ajattele vaikka luonnon moninaisuutta tai kukkakimppua: ollaan erilaisia mutta voidaan silti sopia. Ohdakkeellakin on paikkansa.

Miksi muuten tapaatte jatkuvasti? Siedettävien ihmissuhteiden perusta on ns hajurako, oma aika ja tila, ettei olla liian tiiviisti koko aikaa.

Olen 54 v ja äiti on 87 v. Emme koskaan ole pitäneet toisistamme ja kanssakäyminen on aina ollut äärimmäisen vaikeaa. Äiti on aina ollut tyytymätön minuun ja minusta äiti on outo, ikävä ja ankea, rakkaudeton ihminen. Jatkan velvollisuudentunnosta ja nyt jo säälistä käymistä hänen luonaan ja autan kun hän ei enää jaksa kotitöitä. Yritän jaksaa myös siksi että isä rakasti meitä kaikkia paljon ja hän halusi että huolehdimme äidistä jos hän itse kuolee ensin, ja niin tapahtui. On ikävää ja raskasta olla äidin kanssa mutta koetan kestää enkä voi välttyä ajatukselta että kumpa ei enää tarvitsisi jaksaa kauan.

Tämä on rumien ja itsekkäiden ihmisten aikakausi, haukutaan niin vanhemmat kuin lapset.

Anna äitisi hengittää syödä ja olla parhaaksi katsomallaan tavalla. Vai kunnianhimoton äiti?Pelkäät, että pilaa sun maineesi olemalla ihminen. Kuulostat vähän narskulta.

Aika armoton aloitus. Jos jopa äidin hengittäminenkin ärsyttää, syyt on jossain syvemmällä eikä johdu itse äidistä.

Jännää, että kaikki on äitini puolella tuntematta häntä yhtään.

Minua vaivaa ja hävettää kyllä se, että äitini ärsyttää, koska luulin sen menevän ohi joskus teini-iän jälkeen. Toisaalta ehkä sille on joku pinnan alla piilevä syy, että kaikki hänessä raivostuttaa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Aika armoton aloitus. Jos jopa äidin hengittäminenkin ärsyttää, syyt on jossain syvemmällä eikä johdu itse äidistä.

Voi johtua äidistäkin, tai pikemmin äiti-tytär -suhteesta. Ap

Ap, toi on ihan normaalia sun iässä. 10 vuoden kuluttua olet saanut itse aikuistuttua sen verran ettei enää  ärsytä.

Tuli mieleen, että esimies voisi kirjoittaa tuolla tavalla ikävästä alaisesta. Pahinta on henkinen laiskuus ja kunnianhimottomuus.

Miten kunnianhimoisia äitien kuuluisi ylipäänsä olla? Mihin asetetaan tavoite? Pitääkö äidillä olla tavoitteena esim. 4000 euron vuosipalkka ja urakiito yli 50-vuotiaana?

Jokainen äiti tekee virheitä. Sinä teet omasi aikanaan, ja sun lapsistas sä olet ärsyttävä.

Määrittelit viestistäsi hyvin tarkasti ihmis piirteitä, joita toivoisit esiintyvän paljon teidän ympäristössä. Sinä et kuitenkaan voi toisia ihmisiä muuttaa, voit muuttaa vaan omaa suhtautumistasi muihin. Lapset saavat sinulta mallin, he suhtautuvat ihmisiin samoin niinkin sinä suhtaudut muihin. Mieti, haluatko antaa lapsillesi mallin, että on arvostettavia ihmisiä ja ei arvostettavia.. Katsotko myös kieroon sellaisia ihmisiä joita et arvosta? Tai jotka ärsyttävät? Olisiko sittenkin parempi antaa lapsille suvaitsevaisempi ja ymmärtäväisempi käytös malli? Kaikki ihmiset kun ovat lopulta saman arvoisia, oli sitten suorapuheinen selkärankainen tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Tuli mieleen, että esimies voisi kirjoittaa tuolla tavalla ikävästä alaisesta. Pahinta on henkinen laiskuus ja kunnianhimottomuus.

Miten kunnianhimoisia äitien kuuluisi ylipäänsä olla? Mihin asetetaan tavoite? Pitääkö äidillä olla tavoitteena esim. 4000 euron vuosipalkka ja urakiito yli 50-vuotiaana?

...vai 10km:n juoksulenkki päivittäin + bodypumpia ?

Vai avoimessa yliopistossa opiskelia ? Vai molempia ?

Vierailija kirjoitti:

Määrittelit viestistäsi hyvin tarkasti ihmis piirteitä, joita toivoisit esiintyvän paljon teidän ympäristössä. Sinä et kuitenkaan voi toisia ihmisiä muuttaa, voit muuttaa vaan omaa suhtautumistasi muihin. Lapset saavat sinulta mallin, he suhtautuvat ihmisiin samoin niinkin sinä suhtaudut muihin. Mieti, haluatko antaa lapsillesi mallin, että on arvostettavia ihmisiä ja ei arvostettavia.. Katsotko myös kieroon sellaisia ihmisiä joita et arvosta? Tai jotka ärsyttävät? Olisiko sittenkin parempi antaa lapsille suvaitsevaisempi ja ymmärtäväisempi käytös malli? Kaikki ihmiset kun ovat lopulta saman arvoisia, oli sitten suorapuheinen selkärankainen tai ei.

En voi muuttaa muita ihmisiä, mutta saan päättää, ketä omiin läheisiini kuuluu ja kuka on lapselle hyvää seuraa. Mielestäni äidissäni on hyviä puolia, mutta myös huonoja sen verran, että en soisi lapsen viettävän esimerkiksi lomalla paria viikkoa hänen kanssaan. En jotenkin luota häneen. Lisäksi äitini sanoo jotain sellaisia pieniä asioita... Sellaisia jotka eivät ihan ole pahan puhumista minusta, mutta vähän kumminkin. Jos sanon tuollaisesta, hän väittää että kuvittelen. En pysty oikein laittamaan esimerkkiä, että ei tunnisteta.

Ainoa tapa tulla toimeen edes jotenkin on tavata melko vähän, koska asioita ei voi kuitenkaan selvittää rakentavasti. Ap

Mulla on hyvin paljon samoja ajatuksia omasta äidistäni.

Moni ei näytä tajuavan mitä tuolla kunnianhimon puutteella tarkoitettiin. Omassa äidissäni se näkyy esim. siten, että äidillä ei ole koskaan ollut mitään tavoitteita, vaan hän elää aina päivän kerrallaan tavoitellen mahdollisimman helppoa ja mukavuudenhaluista olemista. Kaiken pitäisi aina olla kivaa ja esim. matkustaminen on hänestä hirveän vaivalloista, koska kaikkiin paikkoihin pitäisi päästä mahdollisimman helposti eikä hän sitä paitsi halua etsiä mitään tietoa netistä, vaan haluaa että joku tekisi sen hänen puolestaan. Hän on sitten mieluummin matkustelematta kuin näkee yhtään vaivaa.

Tällainen laiskuus ja vetämättömyys näkyy monessa muussakin asiassa ja se on niin kaukana omasta maailmastani, että välillä mietin miten tuun tuon kanssa toimeen.

Lisäksi äiti on aina tyytynyt elämässä vähään, koska luulee, ettei voi saada parempaa. Sellainen asenne tarttuu herkästi lapsiinkin ja olen siitä aika harmissani.

Ah, ihana äitimyytti. Kaikki äidit ovat hyviä ja parhaita mahdollisia äitejä lapsille. Kyllä myös sairaat, itsekkäät, narsistit, persoonallisuushäiriöiset ja muut vastaavat saavat lapsia ja saattavat kohdella lapsiaan julmasti ja pahoin monin eri hienosyisin tavoin. Eivät kaikki äidit ole hyviä äitejä, ei pelkkä äitiys tee ihmisestä hyvää. 

Lahjova ja rajaton mummo... Lisää siihen vielä valehtelu, dominointi, oikuttelu, hyperimpulsiivisuus, väkivaltaisuus, itsensä ylentäminen, pilkkaa huumorin nimessä, ilmaiset esitykset aka krokotiilinkyyneleet, ymym niin alkaa olla jo oikeita syitä laittaa peli kokonaan katki.

Minä tein näin. Olin valmis.

Jos joku joskus tuo viestin äitini(?) poismenosta niin ok.

Elämässä tulee nousua ja laskua mutta jatkuva taakka sen ei tarvitse olla.

Elämä on arvokas tuhlattavaksi ihmisiin jotka "lyö".

Lasta varsinkin tulee suojella.. Rajat on rakkautta. Perheillä on säännöt eikä vanhemman yli kävellä. Tai kävelee sit samantien pois elämästä.

Huonoon käytökseen tulee puuttua.

Vai meneekö joku kauppaan ja iloisesti kävelee parin mäyriksen kaa ulos ilman maksutoimenpidettä koska oikeus. Koska huono lapsuus. Koska sitäjatätä.

Koska meillä on joulu.

N44