Ikäerosuhteessa elävät, koetteko paheksuntaa?

Sukulaiset nihkeenä, kavereille ok. m32 n55

Meillä ikäeroa se 20 vuotta. Lähipiiri on onnellisia puolestamme tai ainakin tottunut ajatukseen. Muista ei väliä.

Minusta tuntuu että miehelle on vähän issue se kuinka paljon nuorempi olen. Täytyy ottaa asia puheeksi jossain vaiheessa, sillä en halua olla suhteessa jossa jokin tuollainen asia on ongelma. Minulle on ok seurustella vanhemman miehen kanssa, ja odotan samanlaista asennetta toiselta.

Ollut aviossa 12 vuotta 18 vuotta nuoremman miehen kanssa. 

Paheksumisesta en tiedä, kyllähän niitä happamia katseita saa silloin tällöin, samoin ilkeitä kommentteja.

Ne nyt kyllä valuu kuin vesi hanhen selästä meillä kummallakin. Itse olemme oman elämämme asintuntijoita, emme kaipaa emmekä kuuntele ulkopuolisten neuvoja ja ennakkoluuloja.

Miehen perhe hyväksyi heti suoralta kädeltä, omat tuttavat vähän ihmetteli mutta kun liitto jatkuu ja pysyy ovat tottuneet.

Meillä on hyvä ja mukava elämä kahdestaan kun lapsia ei ole. Vapaita tulemaan ja menemään ja kun molemmat tienaa talous on kunnossa. Tämä on meille tärkeintä.

Kateutta olen enemmän kohdannut kuin paheksuntaa. Joillekin on ihan ylitsepääsemätöntä, että minulla on niin nuori ja hyvännäköinen kumppani. Enimmäkseen se on kyllä hyväntahtoista kommentointia, mutta yksi ikisinkku kaveri otti henkilökohtaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Sukulaiset nihkeenä, kavereille ok. m32 n55

Toivottavasti itsekin saan kolmikymppisen miehen sitten kun olen viisikymppinen. 😅

N19

Kyllä. Olen 25v ja mieheni on lähemmäs 40v. Ihmisille nousee ensimmäisenä mieleen että minua, ujoa ja kilttiä naista, hyväksikäytetään ja huijataan. Tuollaisia ajatuksia kohtasin lähinnä suhteen alussa kun olin vielä 20v. Nykyään on vain muutama ystävä jotka jaksavat silloin tällöin pamauttaa jotakin halveksivaa miehestäni ja se tuntuu todella kurjalta. Mutta olemme onnellisia keskenämme ja se riittää.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Olen 25v ja mieheni on lähemmäs 40v. Ihmisille nousee ensimmäisenä mieleen että minua, ujoa ja kilttiä naista, hyväksikäytetään ja huijataan. Tuollaisia ajatuksia kohtasin lähinnä suhteen alussa kun olin vielä 20v. Nykyään on vain muutama ystävä jotka jaksavat silloin tällöin pamauttaa jotakin halveksivaa miehestäni ja se tuntuu todella kurjalta. Mutta olemme onnellisia keskenämme ja se riittää.

Kuulostaa tutulta. Nuoret naiset ovat mukamas aina uhreja... Meillä nainen on se, joka teki aloitteen, ja jolle minun ikäni on seksikkyyttä lisäävä tekijä. Itse olin aluksi skeptinen mutta nyt osaan minäkin nauttia ikäerosta.

Olen 39v ja minulla on 62v miesystävä. En ole kokenut paheksuntaa.

Teillä ei edes ole paha ikäero. Oma kokemus on, että kaikella muulla on väliä paitsi iällä, kun on aikuisista ihmisistä kyse.

Vierailija kirjoitti:

Ollut aviossa 12 vuotta 18 vuotta nuoremman miehen kanssa. 

Paheksumisesta en tiedä, kyllähän niitä happamia katseita saa silloin tällöin, samoin ilkeitä kommentteja.

Ne nyt kyllä valuu kuin vesi hanhen selästä meillä kummallakin. Itse olemme oman elämämme asintuntijoita, emme kaipaa emmekä kuuntele ulkopuolisten neuvoja ja ennakkoluuloja.

Miehen perhe hyväksyi heti suoralta kädeltä, omat tuttavat vähän ihmetteli mutta kun liitto jatkuu ja pysyy ovat tottuneet.

Meillä on hyvä ja mukava elämä kahdestaan kun lapsia ei ole. Vapaita tulemaan ja menemään ja kun molemmat tienaa talous on kunnossa. Tämä on meille tärkeintä.

Miksi saitte paheksuvia katseita?

Moni varmasti oletti sinun olleen liikkeellä poikasi kanssa.

Lehdestä luin joskus juttua siitä, että Loka lensi yhdessä tyttärensä kanssa. Tuli paheksuvia katseita. Huomasivat. Tytär rupesi pelleilemään ja kutittamaan isäänsä hellästi niskasta.

P.s. Se 18-vuotias nuorimies, jonka kanssa saatan kahdestaan liikkua kaupoilla on oma poikani. On muuten komea nuorimies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Olen 25v ja mieheni on lähemmäs 40v. Ihmisille nousee ensimmäisenä mieleen että minua, ujoa ja kilttiä naista, hyväksikäytetään ja huijataan. Tuollaisia ajatuksia kohtasin lähinnä suhteen alussa kun olin vielä 20v. Nykyään on vain muutama ystävä jotka jaksavat silloin tällöin pamauttaa jotakin halveksivaa miehestäni ja se tuntuu todella kurjalta. Mutta olemme onnellisia keskenämme ja se riittää.

Kuulostaa tutulta. Nuoret naiset ovat mukamas aina uhreja... Meillä nainen on se, joka teki aloitteen, ja jolle minun ikäni on seksikkyyttä lisäävä tekijä. Itse olin aluksi skeptinen mutta nyt osaan minäkin nauttia ikäerosta.

Meillä sama juttu. Minä olen suhteen alusta saakka saanut nauttia siitä että mies on valmis paketti jolla on jo käsitystä elämästä, tietotaitoa kodin ja kammarin puolella, varttunut seksikäs ulkonäkö ja turvallinen olemus. Mies on saanut kyllä nauttia puolestaan minun nuoresta elämänilostani, mutta joutunut myös kohtaamaan epäluuloja ja rumia katseita. Ensimmäiset vuodet myös pelkäsi jatkuvasti että kyllästyn ja vaihdan nuorempaan. Työpaikalla sai kuulla ilkeitä vitsejä. Paljon on joutunut kestämään. Minä olen lähinnä saanut vain välillä huolestuneen sääliviä katseita kun ikäero tulee puheeksi.

Siskoni on 20-vuotiaasta ollut vajaa 20 ikäeron suhteessa, monta vuotta takana. En tiedä onko kokenut suoranaista paheksuntaa mutta sukumme ainakin ottanut hyvin vastaan.