Miten muut sinkut jaksaa ilman hellyyttä?

Toisen sinkun kanssa näemme kerran viikkoon, vietämme yön jomman kumman luona sekä yötä edeltävän illan. Usein myös seuraavaan päivään. Siinä saa tarpeeksi läheisyyttä ja seksiä ja voi vaikka ravintolassa tai elokuvissa käydä ensin. Tätä on jatkunut kohta 7 vuotta, olemme kolmekymppisiä. On hyvä järjestely, kun kumpikaan ei halua seurustella eikä asua yhdessä toisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo ei meillä parisuhteessakaan olevilla aina sitä hellyyttä ja läheisyyttä ole. Oikeastaan tämä on vielä pahempaa kuin se että olisi oikeasti yksin. Jos edes yritän ojentaa miehelleni käden, hän KÄTTELEE minua! Tai jos yritän hivuttautua lähelle, hän vaan istuu paikallaan kuin olis jääpuikko peräaukossa. Silti haluaa väkisin pysyä yhdessä.

Tämäpä tämä. Kun on parisuhteessa niin on aika epäsopivaa lähteä edes yrittämään, josko sitä läheisyyttä saisi jostakin muualta. Eli jos haluaa olla kunnollinen, on mahdollisuudet läheisyyteen 0%.

Sinkuilla on siihen edes jonkinlainen mahdollisuus.

Täällä kans yksi kohtalotoveri. Meillä arki rullaa ihan OK ja näin, mutta läheisyyttä ei ole. Tällaiselle ihmiselle, joka arvostaa todella paljon sitä koskettelua on tällainen tilanne ihan painajainen. Eroakin on tullut mietittyä tämän takia, kun sinkkuna tosiaan olisi edes potentiaalinen mahdollisuus siihen läheisyyteen.

N29

Ei tuota kauheasti jaksa... Kyllä olisi mukava katsella yhdessä telkkua/leffaa, ja olisi mukava jos iltaisin kaveri joka tulisi kainaloon nukkumaan : /

Eristyneisyys ja yksinäisyys ovat merkittävä terveysriski. Jos olen oikein ymmärtänyt, vanhan ajan orpokodeissa pienet lapset kärsivät huomattavasti osittain nimenomaan siitä syystä, että he eivät saaneet osakseen hellyyttä ja huomiota. Tämän lukemisesta on aikaa, joten en osaa oikein arvioida tuota tietoa, mutta intuitiivisesti arvelisin väitteen olevan vähintäänkin oikean suuntainen.

Kyllähän jotkut elävät vuosikausia ja vuosikymmeniä erakkoina. Ainakaan kaikki eivät suorastaan kuole kosketuksen puutteeseen. Tai toisaalta, joskus erakotkin kuolevat. Mistä me tiedämme, mikä osuus yksinäisyydellä lopulta oli kuolinsyyhyn, vaikka infarktiin? Uskoisin, että hellyys, läheisyys ja kosketus vaikuttaa meihin muutoinkin kuin välittömästi tietoisilla tavoilla. Ja jos tällainen vaikutus kerran ei ole välittömän tietoisuuden asia, on kai helppo jopa erehtyä ja luulla, että pärjää yhtä hyvin yksin kuin läheisessä ihmissuhteessa jonkun rakastavan ihmisen kanssa. Ja tarkoittakoon rakkaus nyt ylipäätään sitä kaikkeaa suopeaa, mitä osoitamme läheisiämme kohtaan.

Viime aikoina on puhuttu paljon bordellien laillistamisesta, koska yksinäisiä miehiä on niin paljon. Olen myös lukenut, että seksin lisäksi monet asiakkaat kaipaisivat ilotytöiltä halailua ja muuta hellyyttä. Ammattislangi-ilmaus taitaa olla girl friend experience, GFE. Pari kertaa olen nähnyt kuvan nuorista naisista, joilla on ollut jokin sen kaltainen kyltti mukanaan, kuin että "halaa ilmaiseksi". Minusta moinen on hatunnoston arvoista ennakkoluulottomuutta tänä aikana, jolloin seksualisoidaan näemmä kaikki, mikä vain voidaan. Vieraan ihmisen halaaminen ei ehkä ole yhtä mukavaa kuin jonkun tutun ja rakkaan, mutta silti tulee mieleeni puolileikillinen ajatus, että ennen kuin perustetaan ilotaloja, olisiko syytä perustaa halaamoita. Edellytyksenä olisi puhtaus ja siistit vaatteet, ja sitten vain hetkeksi halailemaan halailijan kanssa. Pahoin pelkään, että jotkut ymmärtämättömät kähmisivät ammattihalailijoita, mutta jos nyt tässä vaiheessa ei tartuta yksityiskohtiin.

Toisaalta, minä olen aika avoin ihminen. Kyllä minä voisin halata myös puolituttuja eli puolivieraita. En näe kuin kaksi ongelmaa siinä. Ensinnäkin sivulliset kenties tulkitsisivat sen seksuaalissävytteiseksi. Se ei ilahduttaisi minua ja tuskin puolisoanikaan. Toisekseen, koskemattomuuden periaate on iskostunut meihin tavattoman syvälle. Minä en uskalla halata ketään, ellen nimenomaan tiedä, että hän haluaa ja toivoo sitä. Olen kysynyt jopa siskoltani, että tuntuuko hänestä tungettelevalta, kun halaan häntä. Ja sentään tiedän, että vaikka hän ei ole maailman innokkain halailija, niin hän kuitenkin on paitsi jonkintasoista hellyyttä ja toisen aikuisen huomiota.

Parempi olla miettimättä eikä saa netistä mitään "palstoja" katsella. Kun on pois silmistä pois mielestä toimii mulla, vaik välillä lihanhimo on kaaaaaaaamea

Jos joku nainen pk-seudulta on läheisyyttä vailla viikonloppuna niin täällä olisi 32v mies.

Vierailija kirjoitti:

Eristyneisyys ja yksinäisyys ovat merkittävä terveysriski. Jos olen oikein ymmärtänyt, vanhan ajan orpokodeissa pienet lapset kärsivät huomattavasti osittain nimenomaan siitä syystä, että he eivät saaneet osakseen hellyyttä ja huomiota. Tämän lukemisesta on aikaa, joten en osaa oikein arvioida tuota tietoa, mutta intuitiivisesti arvelisin väitteen olevan vähintäänkin oikean suuntainen.

Kyllähän jotkut elävät vuosikausia ja vuosikymmeniä erakkoina. Ainakaan kaikki eivät suorastaan kuole kosketuksen puutteeseen. Tai toisaalta, joskus erakotkin kuolevat. Mistä me tiedämme, mikä osuus yksinäisyydellä lopulta oli kuolinsyyhyn, vaikka infarktiin? Uskoisin, että hellyys, läheisyys ja kosketus vaikuttaa meihin muutoinkin kuin välittömästi tietoisilla tavoilla. Ja jos tällainen vaikutus kerran ei ole välittömän tietoisuuden asia, on kai helppo jopa erehtyä ja luulla, että pärjää yhtä hyvin yksin kuin läheisessä ihmissuhteessa jonkun rakastavan ihmisen kanssa. Ja tarkoittakoon rakkaus nyt ylipäätään sitä kaikkeaa suopeaa, mitä osoitamme läheisiämme kohtaan.

Viime aikoina on puhuttu paljon bordellien laillistamisesta, koska yksinäisiä miehiä on niin paljon. Olen myös lukenut, että seksin lisäksi monet asiakkaat kaipaisivat ilotytöiltä halailua ja muuta hellyyttä. Ammattislangi-ilmaus taitaa olla girl friend experience, GFE. Pari kertaa olen nähnyt kuvan nuorista naisista, joilla on ollut jokin sen kaltainen kyltti mukanaan, kuin että "halaa ilmaiseksi". Minusta moinen on hatunnoston arvoista ennakkoluulottomuutta tänä aikana, jolloin seksualisoidaan näemmä kaikki, mikä vain voidaan. Vieraan ihmisen halaaminen ei ehkä ole yhtä mukavaa kuin jonkun tutun ja rakkaan, mutta silti tulee mieleeni puolileikillinen ajatus, että ennen kuin perustetaan ilotaloja, olisiko syytä perustaa halaamoita. Edellytyksenä olisi puhtaus ja siistit vaatteet, ja sitten vain hetkeksi halailemaan halailijan kanssa. Pahoin pelkään, että jotkut ymmärtämättömät kähmisivät ammattihalailijoita, mutta jos nyt tässä vaiheessa ei tartuta yksityiskohtiin.

Toisaalta, minä olen aika avoin ihminen. Kyllä minä voisin halata myös puolituttuja eli puolivieraita. En näe kuin kaksi ongelmaa siinä. Ensinnäkin sivulliset kenties tulkitsisivat sen seksuaalissävytteiseksi. Se ei ilahduttaisi minua ja tuskin puolisoanikaan. Toisekseen, koskemattomuuden periaate on iskostunut meihin tavattoman syvälle. Minä en uskalla halata ketään, ellen nimenomaan tiedä, että hän haluaa ja toivoo sitä. Olen kysynyt jopa siskoltani, että tuntuuko hänestä tungettelevalta, kun halaan häntä. Ja sentään tiedän, että vaikka hän ei ole maailman innokkain halailija, niin hän kuitenkin on paitsi jonkintasoista hellyyttä ja toisen aikuisen huomiota.

Miksi seksi pitäisi saada ostaa nimenomaan bordellista? Mikä ongelma on sen ostamisessa nykyisellä tavalla eli tyttö ottaa vastaan kotonaan tai tulee käymään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eristyneisyys ja yksinäisyys ovat merkittävä terveysriski. Jos olen oikein ymmärtänyt, vanhan ajan orpokodeissa pienet lapset kärsivät huomattavasti osittain nimenomaan siitä syystä, että he eivät saaneet osakseen hellyyttä ja huomiota. Tämän lukemisesta on aikaa, joten en osaa oikein arvioida tuota tietoa, mutta intuitiivisesti arvelisin väitteen olevan vähintäänkin oikean suuntainen.

Kyllähän jotkut elävät vuosikausia ja vuosikymmeniä erakkoina. Ainakaan kaikki eivät suorastaan kuole kosketuksen puutteeseen. Tai toisaalta, joskus erakotkin kuolevat. Mistä me tiedämme, mikä osuus yksinäisyydellä lopulta oli kuolinsyyhyn, vaikka infarktiin? Uskoisin, että hellyys, läheisyys ja kosketus vaikuttaa meihin muutoinkin kuin välittömästi tietoisilla tavoilla. Ja jos tällainen vaikutus kerran ei ole välittömän tietoisuuden asia, on kai helppo jopa erehtyä ja luulla, että pärjää yhtä hyvin yksin kuin läheisessä ihmissuhteessa jonkun rakastavan ihmisen kanssa. Ja tarkoittakoon rakkaus nyt ylipäätään sitä kaikkeaa suopeaa, mitä osoitamme läheisiämme kohtaan.

Viime aikoina on puhuttu paljon bordellien laillistamisesta, koska yksinäisiä miehiä on niin paljon. Olen myös lukenut, että seksin lisäksi monet asiakkaat kaipaisivat ilotytöiltä halailua ja muuta hellyyttä. Ammattislangi-ilmaus taitaa olla girl friend experience, GFE. Pari kertaa olen nähnyt kuvan nuorista naisista, joilla on ollut jokin sen kaltainen kyltti mukanaan, kuin että "halaa ilmaiseksi". Minusta moinen on hatunnoston arvoista ennakkoluulottomuutta tänä aikana, jolloin seksualisoidaan näemmä kaikki, mikä vain voidaan. Vieraan ihmisen halaaminen ei ehkä ole yhtä mukavaa kuin jonkun tutun ja rakkaan, mutta silti tulee mieleeni puolileikillinen ajatus, että ennen kuin perustetaan ilotaloja, olisiko syytä perustaa halaamoita. Edellytyksenä olisi puhtaus ja siistit vaatteet, ja sitten vain hetkeksi halailemaan halailijan kanssa. Pahoin pelkään, että jotkut ymmärtämättömät kähmisivät ammattihalailijoita, mutta jos nyt tässä vaiheessa ei tartuta yksityiskohtiin.

Toisaalta, minä olen aika avoin ihminen. Kyllä minä voisin halata myös puolituttuja eli puolivieraita. En näe kuin kaksi ongelmaa siinä. Ensinnäkin sivulliset kenties tulkitsisivat sen seksuaalissävytteiseksi. Se ei ilahduttaisi minua ja tuskin puolisoanikaan. Toisekseen, koskemattomuuden periaate on iskostunut meihin tavattoman syvälle. Minä en uskalla halata ketään, ellen nimenomaan tiedä, että hän haluaa ja toivoo sitä. Olen kysynyt jopa siskoltani, että tuntuuko hänestä tungettelevalta, kun halaan häntä. Ja sentään tiedän, että vaikka hän ei ole maailman innokkain halailija, niin hän kuitenkin on paitsi jonkintasoista hellyyttä ja toisen aikuisen huomiota.

Miksi seksi pitäisi saada ostaa nimenomaan bordellista? Mikä ongelma on sen ostamisessa nykyisellä tavalla eli tyttö ottaa vastaan kotonaan tai tulee käymään?

Niin ja tuollaista halauspalveluakin on Suomessa myynnissä, siitä tuli joskus ohjelmaa televisiossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eristyneisyys ja yksinäisyys ovat merkittävä terveysriski. Jos olen oikein ymmärtänyt, vanhan ajan orpokodeissa pienet lapset kärsivät huomattavasti osittain nimenomaan siitä syystä, että he eivät saaneet osakseen hellyyttä ja huomiota. Tämän lukemisesta on aikaa, joten en osaa oikein arvioida tuota tietoa, mutta intuitiivisesti arvelisin väitteen olevan vähintäänkin oikean suuntainen.

Kyllähän jotkut elävät vuosikausia ja vuosikymmeniä erakkoina. Ainakaan kaikki eivät suorastaan kuole kosketuksen puutteeseen. Tai toisaalta, joskus erakotkin kuolevat. Mistä me tiedämme, mikä osuus yksinäisyydellä lopulta oli kuolinsyyhyn, vaikka infarktiin? Uskoisin, että hellyys, läheisyys ja kosketus vaikuttaa meihin muutoinkin kuin välittömästi tietoisilla tavoilla. Ja jos tällainen vaikutus kerran ei ole välittömän tietoisuuden asia, on kai helppo jopa erehtyä ja luulla, että pärjää yhtä hyvin yksin kuin läheisessä ihmissuhteessa jonkun rakastavan ihmisen kanssa. Ja tarkoittakoon rakkaus nyt ylipäätään sitä kaikkeaa suopeaa, mitä osoitamme läheisiämme kohtaan.

Viime aikoina on puhuttu paljon bordellien laillistamisesta, koska yksinäisiä miehiä on niin paljon. Olen myös lukenut, että seksin lisäksi monet asiakkaat kaipaisivat ilotytöiltä halailua ja muuta hellyyttä. Ammattislangi-ilmaus taitaa olla girl friend experience, GFE. Pari kertaa olen nähnyt kuvan nuorista naisista, joilla on ollut jokin sen kaltainen kyltti mukanaan, kuin että "halaa ilmaiseksi". Minusta moinen on hatunnoston arvoista ennakkoluulottomuutta tänä aikana, jolloin seksualisoidaan näemmä kaikki, mikä vain voidaan. Vieraan ihmisen halaaminen ei ehkä ole yhtä mukavaa kuin jonkun tutun ja rakkaan, mutta silti tulee mieleeni puolileikillinen ajatus, että ennen kuin perustetaan ilotaloja, olisiko syytä perustaa halaamoita. Edellytyksenä olisi puhtaus ja siistit vaatteet, ja sitten vain hetkeksi halailemaan halailijan kanssa. Pahoin pelkään, että jotkut ymmärtämättömät kähmisivät ammattihalailijoita, mutta jos nyt tässä vaiheessa ei tartuta yksityiskohtiin.

Toisaalta, minä olen aika avoin ihminen. Kyllä minä voisin halata myös puolituttuja eli puolivieraita. En näe kuin kaksi ongelmaa siinä. Ensinnäkin sivulliset kenties tulkitsisivat sen seksuaalissävytteiseksi. Se ei ilahduttaisi minua ja tuskin puolisoanikaan. Toisekseen, koskemattomuuden periaate on iskostunut meihin tavattoman syvälle. Minä en uskalla halata ketään, ellen nimenomaan tiedä, että hän haluaa ja toivoo sitä. Olen kysynyt jopa siskoltani, että tuntuuko hänestä tungettelevalta, kun halaan häntä. Ja sentään tiedän, että vaikka hän ei ole maailman innokkain halailija, niin hän kuitenkin on paitsi jonkintasoista hellyyttä ja toisen aikuisen huomiota.

Miksi seksi pitäisi saada ostaa nimenomaan bordellista? Mikä ongelma on sen ostamisessa nykyisellä tavalla eli tyttö ottaa vastaan kotonaan tai tulee käymään?

Niin ja tuollaista halauspalveluakin on Suomessa myynnissä, siitä tuli joskus ohjelmaa televisiossa.

On sillä ainakin minulle aika suuri ero halaako joku minua omasta halusta vai sen takia, että maksan hänelle siitä.

M37

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eristyneisyys ja yksinäisyys ovat merkittävä terveysriski. Jos olen oikein ymmärtänyt, vanhan ajan orpokodeissa pienet lapset kärsivät huomattavasti osittain nimenomaan siitä syystä, että he eivät saaneet osakseen hellyyttä ja huomiota. Tämän lukemisesta on aikaa, joten en osaa oikein arvioida tuota tietoa, mutta intuitiivisesti arvelisin väitteen olevan vähintäänkin oikean suuntainen.

Kyllähän jotkut elävät vuosikausia ja vuosikymmeniä erakkoina. Ainakaan kaikki eivät suorastaan kuole kosketuksen puutteeseen. Tai toisaalta, joskus erakotkin kuolevat. Mistä me tiedämme, mikä osuus yksinäisyydellä lopulta oli kuolinsyyhyn, vaikka infarktiin? Uskoisin, että hellyys, läheisyys ja kosketus vaikuttaa meihin muutoinkin kuin välittömästi tietoisilla tavoilla. Ja jos tällainen vaikutus kerran ei ole välittömän tietoisuuden asia, on kai helppo jopa erehtyä ja luulla, että pärjää yhtä hyvin yksin kuin läheisessä ihmissuhteessa jonkun rakastavan ihmisen kanssa. Ja tarkoittakoon rakkaus nyt ylipäätään sitä kaikkeaa suopeaa, mitä osoitamme läheisiämme kohtaan.

Viime aikoina on puhuttu paljon bordellien laillistamisesta, koska yksinäisiä miehiä on niin paljon. Olen myös lukenut, että seksin lisäksi monet asiakkaat kaipaisivat ilotytöiltä halailua ja muuta hellyyttä. Ammattislangi-ilmaus taitaa olla girl friend experience, GFE. Pari kertaa olen nähnyt kuvan nuorista naisista, joilla on ollut jokin sen kaltainen kyltti mukanaan, kuin että "halaa ilmaiseksi". Minusta moinen on hatunnoston arvoista ennakkoluulottomuutta tänä aikana, jolloin seksualisoidaan näemmä kaikki, mikä vain voidaan. Vieraan ihmisen halaaminen ei ehkä ole yhtä mukavaa kuin jonkun tutun ja rakkaan, mutta silti tulee mieleeni puolileikillinen ajatus, että ennen kuin perustetaan ilotaloja, olisiko syytä perustaa halaamoita. Edellytyksenä olisi puhtaus ja siistit vaatteet, ja sitten vain hetkeksi halailemaan halailijan kanssa. Pahoin pelkään, että jotkut ymmärtämättömät kähmisivät ammattihalailijoita, mutta jos nyt tässä vaiheessa ei tartuta yksityiskohtiin.

Toisaalta, minä olen aika avoin ihminen. Kyllä minä voisin halata myös puolituttuja eli puolivieraita. En näe kuin kaksi ongelmaa siinä. Ensinnäkin sivulliset kenties tulkitsisivat sen seksuaalissävytteiseksi. Se ei ilahduttaisi minua ja tuskin puolisoanikaan. Toisekseen, koskemattomuuden periaate on iskostunut meihin tavattoman syvälle. Minä en uskalla halata ketään, ellen nimenomaan tiedä, että hän haluaa ja toivoo sitä. Olen kysynyt jopa siskoltani, että tuntuuko hänestä tungettelevalta, kun halaan häntä. Ja sentään tiedän, että vaikka hän ei ole maailman innokkain halailija, niin hän kuitenkin on paitsi jonkintasoista hellyyttä ja toisen aikuisen huomiota.

Miksi seksi pitäisi saada ostaa nimenomaan bordellista? Mikä ongelma on sen ostamisessa nykyisellä tavalla eli tyttö ottaa vastaan kotonaan tai tulee käymään?

Niin ja tuollaista halauspalveluakin on Suomessa myynnissä, siitä tuli joskus ohjelmaa televisiossa.

On sillä ainakin minulle aika suuri ero halaako joku minua omasta halusta vai sen takia, että maksan hänelle siitä.

M37

Jep. Sama homma minullakin, ja samasta syystä en myöskään hankkiudu poikuudestani eroon maksullisella naisella. On ihan tarpeeksi sulattelemista siinä, että ei kelpaa tällaisenaan, mutta siinä on jo vähän liikaa jos joutuisi pohtimaan sitä, että joutuu vielä maksamaan noinkin luonnollisen asian kokemisesta. Että olen niin vastenmielinen, että joudun maksamaan satoja euroja siitä, että joku suostuu edes koskettamaan minua.

M25

Ei sitä oikein tunnu kestävänkään jatkuvasti ilman hellyyttä. Halukkaita sänkyyn kyllä riittäisi varmaan parisuhteeseenkin, mutta nykyään enää oikein jaksa tutustua keneenkään, kun kaikki tuntuu aina hajoavan. Hyvin seksuaalisena ihmisenä en saa irtoseksistä kovinkaan paljoa irti. Joko olen elämäni aikana törmännyt pelkkään särkyvään tai vika on minussa, se ei ole minulle vielä selvinnyt. Ilta päättyy kuitenki monesti kosketuksen kaipuuseen, mutta rajoistaan ei osaa antaa periksi.

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Raamikas kroppa ja aktiivinen elämäntyyli tuo lohtua ja virkistää fantasiointia, kun tuntee itsensä rakastettavaksi, vaikka kohtaamisongelma on kova. 

Eikös sulla ollut gynekomastia?

Mistä sitä läheisyyttä voi saada jos ei halua sitä rahalla hankkia? Koko ajatus jollekin maksamisesta on todella karmea..

Vierailija kirjoitti:

Kun tietää sen tosiasian, että parisuhteissa sitä hellyyttä on oikeasti tosi vähän! Tai ainakin omissa suhteissa sitä ei paljoa ollut. Ja monilla miehillä se haliminen ym. tarkoittaa monesti sitä, että housut pois ja hommiin 😩

Kyllähän sitä itsekin toisinaan hellyyttä kaipaa, mutta onneksi on sentään lapset <3

Ei tarkoita miehillä haliminen tuota mun kokemuksen mukaan.

Olen 32 ja en ole koskaan edes halannut ketään. Todennäköisempää on, että päätän päiväni ennen kuin 40 vuotta tulee ikää täyteen. Ehkä teen sen ensin turruttamalla itseni viinalla ja lääkkeillä, sitten voisi kokeilla miltä pendolinon keula tuntuu.

M32

Vierailija kirjoitti:

Olen 37 vuotta ja lähin ihmiskontaktini viimeisen reilun kuuden vuoden ajalta on kädestä päivää sanominen. Ja kyllähän se aika pahalta rehellisesti sanoen tuntuu...

Törmään usein tälläkin palstalla naisten kirjoituksiin, joissa hehkutetaan kuinka ihanaa on vain olla sinkkuna kun voi vain elää täyttä elämää itselleen. Monesti olen myös miettinyt eivätkö nämä naiset tunne minkäänlaista läheisyyden kaipuuta? Vai saadaanko se tyydytettyä ystävien tai satunnaisten suhteiden kautta?

Oman elämänlaatuni koen ainakin heikentyneen selvästi ja ajatus siitä, että edessä saattaa olla vielä useita vuosikymmeniä yksinoloa, tuntuu välillä aika musertavalta :/ Eikä tässä enää mistään seksistä edes haaveilla vaan lähinnä siitä, että joku esimerkiksi halaisi aidosti pitkään ja syvään.

Olen sua vanhempi, ja haaveilen nimenomaan seksistä. Ja ystävyydestä. Ei ole elämä ihanaa yksin. Ja sinkkuhan ei tokikaan elä vain itselleen, monella esim. lapsia tai sairaita sukulaisia.

Kukaan ei ole vielä vastannut millä ne kaikki elämästään nauttivat sinkkunaiset tyydyttävät läheisyyden tarpeensa? Seksisuhteet ymmärrän, mutta mitä jos sellaisesta on turha haaveilla ja yhden yön jutut tms. tuntuvat muutenkin vieraalta ajatukselta. Onko naisilla ylipäätänsä kaipausta olla toisen ihmisen lähellä?

Vierailija kirjoitti:

Jos joku nainen pk-seudulta on läheisyyttä vailla viikonloppuna niin täällä olisi 32v mies.

Mitä tarkoitat läheisyydellä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eristyneisyys ja yksinäisyys ovat merkittävä terveysriski. Jos olen oikein ymmärtänyt, vanhan ajan orpokodeissa pienet lapset kärsivät huomattavasti osittain nimenomaan siitä syystä, että he eivät saaneet osakseen hellyyttä ja huomiota. Tämän lukemisesta on aikaa, joten en osaa oikein arvioida tuota tietoa, mutta intuitiivisesti arvelisin väitteen olevan vähintäänkin oikean suuntainen.

Kyllähän jotkut elävät vuosikausia ja vuosikymmeniä erakkoina. Ainakaan kaikki eivät suorastaan kuole kosketuksen puutteeseen. Tai toisaalta, joskus erakotkin kuolevat. Mistä me tiedämme, mikä osuus yksinäisyydellä lopulta oli kuolinsyyhyn, vaikka infarktiin? Uskoisin, että hellyys, läheisyys ja kosketus vaikuttaa meihin muutoinkin kuin välittömästi tietoisilla tavoilla. Ja jos tällainen vaikutus kerran ei ole välittömän tietoisuuden asia, on kai helppo jopa erehtyä ja luulla, että pärjää yhtä hyvin yksin kuin läheisessä ihmissuhteessa jonkun rakastavan ihmisen kanssa. Ja tarkoittakoon rakkaus nyt ylipäätään sitä kaikkeaa suopeaa, mitä osoitamme läheisiämme kohtaan.

Viime aikoina on puhuttu paljon bordellien laillistamisesta, koska yksinäisiä miehiä on niin paljon. Olen myös lukenut, että seksin lisäksi monet asiakkaat kaipaisivat ilotytöiltä halailua ja muuta hellyyttä. Ammattislangi-ilmaus taitaa olla girl friend experience, GFE. Pari kertaa olen nähnyt kuvan nuorista naisista, joilla on ollut jokin sen kaltainen kyltti mukanaan, kuin että "halaa ilmaiseksi". Minusta moinen on hatunnoston arvoista ennakkoluulottomuutta tänä aikana, jolloin seksualisoidaan näemmä kaikki, mikä vain voidaan. Vieraan ihmisen halaaminen ei ehkä ole yhtä mukavaa kuin jonkun tutun ja rakkaan, mutta silti tulee mieleeni puolileikillinen ajatus, että ennen kuin perustetaan ilotaloja, olisiko syytä perustaa halaamoita. Edellytyksenä olisi puhtaus ja siistit vaatteet, ja sitten vain hetkeksi halailemaan halailijan kanssa. Pahoin pelkään, että jotkut ymmärtämättömät kähmisivät ammattihalailijoita, mutta jos nyt tässä vaiheessa ei tartuta yksityiskohtiin.

Toisaalta, minä olen aika avoin ihminen. Kyllä minä voisin halata myös puolituttuja eli puolivieraita. En näe kuin kaksi ongelmaa siinä. Ensinnäkin sivulliset kenties tulkitsisivat sen seksuaalissävytteiseksi. Se ei ilahduttaisi minua ja tuskin puolisoanikaan. Toisekseen, koskemattomuuden periaate on iskostunut meihin tavattoman syvälle. Minä en uskalla halata ketään, ellen nimenomaan tiedä, että hän haluaa ja toivoo sitä. Olen kysynyt jopa siskoltani, että tuntuuko hänestä tungettelevalta, kun halaan häntä. Ja sentään tiedän, että vaikka hän ei ole maailman innokkain halailija, niin hän kuitenkin on paitsi jonkintasoista hellyyttä ja toisen aikuisen huomiota.

Miksi seksi pitäisi saada ostaa nimenomaan bordellista? Mikä ongelma on sen ostamisessa nykyisellä tavalla eli tyttö ottaa vastaan kotonaan tai tulee käymään?

Niin ja tuollaista halauspalveluakin on Suomessa myynnissä, siitä tuli joskus ohjelmaa televisiossa.

On sillä ainakin minulle aika suuri ero halaako joku minua omasta halusta vai sen takia, että maksan hänelle siitä.

M37

Jep. Sama homma minullakin, ja samasta syystä en myöskään hankkiudu poikuudestani eroon maksullisella naisella. On ihan tarpeeksi sulattelemista siinä, että ei kelpaa tällaisenaan, mutta siinä on jo vähän liikaa jos joutuisi pohtimaan sitä, että joutuu vielä maksamaan noinkin luonnollisen asian kokemisesta. Että olen niin vastenmielinen, että joudun maksamaan satoja euroja siitä, että joku suostuu edes koskettamaan minua.

M25

Onko kukaan edes sanonut sinun olevan vastenmielinen?

Vierailija kirjoitti:

Toisen sinkun kanssa näemme kerran viikkoon, vietämme yön jomman kumman luona sekä yötä edeltävän illan. Usein myös seuraavaan päivään. Siinä saa tarpeeksi läheisyyttä ja seksiä ja voi vaikka ravintolassa tai elokuvissa käydä ensin. Tätä on jatkunut kohta 7 vuotta, olemme kolmekymppisiä. On hyvä järjestely, kun kumpikaan ei halua seurustella eikä asua yhdessä toisen kanssa.

Kuulostaa seurustelulta, jos olette vielä uskollisia toisillenne.