Suositelkaa koirarotua
-Keskikokoinen tai iso, ei kuitenkaan näitä kaikkein isoimpia eli irlannin susikoira tai tanskandoggi
-Viihtyy ulkona, mutta yöt saa kyllä olla sisällä jos haluaa ja sisälle pääsee aina halutessaan
-Ihan peruskoiran elämää saa viettää, eli kaverina ja ehkä kodin turvana. Emme tule harrastamaan agilityä tms temppuilua. Liikuntaa saa tietenkin tarvittavat lenkit+viihdymme paljon ulkosalla muutenkin pihahommissa yms jolloin saa ilman muuta olla mukana touhussa. Ei rotua joka kaipaa jatkuvaa aktivointia että pysyy selväjärkisenä.
-Meillä on iso piha, asumme maaseudulla, ei lapsia
-Ei metsästysviettistä rotua
-Suht terve rotu. Tietenkin on paljon yksilökohtaistakin ja koira tullaan hoitamaan mahdollisuuksien mukaan jos jotain tulee. Kuitenkin ilmeisesti joissain roduissa on poikkeuksellisen paljon lonkkavikaa, iho-ongelmia yms.
Kommentit (269)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moikka. Suomen löytöeläintalot on täynnä näitä isohkoja, omakotitaloon ja maalle uusia koteja etsiviä koiria. Sekarotuinen on oman kokemukseni (25 vuotta koiria ja koiraharrastusta) tervein rotu. Monet rescuet rakastavat myös omistajiaan todella paljon.
Katso esim Vaasan koiratarhan koirat, siellä juuri kuvailemasi kaltaisia koiria. Samoin seyn eri yhdistyksillä, esim hesy, pirkanmaan sey ja niin edelleen. Samoin kodinvaihtajat.fi sivustolta löytyy, mutta usein pieniä koiria.
Toivottavasti harkitset. Monet näistä koirista nimittäin toivovat pääsevänsä maalle ja ok-taloon. Sen vuoksi ovat usein vuosia odottamassa kotiaan. Ja ovat rakkautta täynnä.
Haluaisinpa joskus tavata edes yhden rescuekoiran, jolla ei ole ongelmia.
Tervetuloa meille katsomaan rescue-koiraa (tosin ulkomailta) joka on ollut meillä vajaa 4 kk. Aluksi repi tavaroita mutta se on loppunut. On sisäsiisti. Perustottelevainen jo nyt, on ottanut oppia kahdelta vanhemmalta sekarotuiseltani (9 + 8v). En tiedä mitä ongelmia tarkoitat, mitä esiintyy mielestäsi kaikilla rescue-koirilla.
Kyllä mä pitäisin tavaroiden repimistä ongelmana.
Vai siis tarkoititko sanoa, tervetuloa meille katsomaan, kuinka paljon ongelmia niillä on. Nythän viestistäsi sai päinvastaisen käsityksen.
Ihan luonnollista toimintaa, koiralle kaikki oli uutta ja oli siksi epävarma. Ei mikään todiste ongelmista.
Vierailija kirjoitti:
Labradorinnoutaja. Leikkisä, vilkas, ystävällinen, pitää lapsista ja liikunnasta, tosi kaverikoira pihatöissä ja lenkillä, ei hauku. Sitä ei kyllä missään nimessä voi jättää yöksi ulos niinkuin ei koiria yleensäkään eikä ole oikein muutenkaan ainakaan juoksunarussa pidemmän päälle pidettävä koira. Iso koiratarha voisi päiväaikaan menetellä. Tosi syöppö eli syö niin paljon kuin saa ruokaa, kylläisyydentunne puuttuu joten pitää vahtia ettei ruokaa ole liikaa tarjolla tai varastettavissa.
Mä ymmärsin että ap etsii ihmisten kanssa ulkona (esim pihahommissa /muu ulkona oleminen ja tekeminen/ jne) mukana viihtyvää koiraa, eli joka viihtyy myös talvella ulkona.
Kirjoittihan ap koiran pääsevän sisälle halutessaan, vaikka ulkona viihtyminen on yksi kriteeri.
Mulla itse tulee esim paljon tehtyä pihalla kaikenlaista, joten otan koiran aina kaveriksi, kun se on innokas lähtemään mukaan, se pääsee sisälle jos alkaa esim palella, mut yleensä ei halua, viihtyisi kyllä vaikka kuinka ulkona.
Käsitin että ap hakee tän tyyppistä "ulkokoiraa", mulla koira ainakin viihtyy ulkona talvellakin koska sillä on paksu turkki ja sen alla välikarva, usein sitä alkaakin ekana palella tassuista.
Kesällä tosin inhoaa aurinkoa, ei halua lenkille kovalla helteellä, viihtyy varjossa ja ui mielellään, kesällä se turkki on niin kuuma, että täytyy käyttää uimassa helteellä päivittäin tai muuten kastella turkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moikka. Suomen löytöeläintalot on täynnä näitä isohkoja, omakotitaloon ja maalle uusia koteja etsiviä koiria. Sekarotuinen on oman kokemukseni (25 vuotta koiria ja koiraharrastusta) tervein rotu. Monet rescuet rakastavat myös omistajiaan todella paljon.
Katso esim Vaasan koiratarhan koirat, siellä juuri kuvailemasi kaltaisia koiria. Samoin seyn eri yhdistyksillä, esim hesy, pirkanmaan sey ja niin edelleen. Samoin kodinvaihtajat.fi sivustolta löytyy, mutta usein pieniä koiria.
Toivottavasti harkitset. Monet näistä koirista nimittäin toivovat pääsevänsä maalle ja ok-taloon. Sen vuoksi ovat usein vuosia odottamassa kotiaan. Ja ovat rakkautta täynnä.
Haluaisinpa joskus tavata edes yhden rescuekoiran, jolla ei ole ongelmia.
Tervetuloa meille katsomaan rescue-koiraa (tosin ulkomailta) joka on ollut meillä vajaa 4 kk. Aluksi repi tavaroita mutta se on loppunut. On sisäsiisti. Perustottelevainen jo nyt, on ottanut oppia kahdelta vanhemmalta sekarotuiseltani (9 + 8v). En tiedä mitä ongelmia tarkoitat, mitä esiintyy mielestäsi kaikilla rescue-koirilla.
Kyllä mä pitäisin tavaroiden repimistä ongelmana.
Vai siis tarkoititko sanoa, tervetuloa meille katsomaan, kuinka paljon ongelmia niillä on. Nythän viestistäsi sai päinvastaisen käsityksen.Ihan luonnollista toimintaa, koiralle kaikki oli uutta ja oli siksi epävarma. Ei mikään todiste ongelmista.
Miksihöhän yksikään mun koirista ei ole repinyt sit mitään, edes alussa, jos se on normaalia toimintaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moikka. Suomen löytöeläintalot on täynnä näitä isohkoja, omakotitaloon ja maalle uusia koteja etsiviä koiria. Sekarotuinen on oman kokemukseni (25 vuotta koiria ja koiraharrastusta) tervein rotu. Monet rescuet rakastavat myös omistajiaan todella paljon.
Katso esim Vaasan koiratarhan koirat, siellä juuri kuvailemasi kaltaisia koiria. Samoin seyn eri yhdistyksillä, esim hesy, pirkanmaan sey ja niin edelleen. Samoin kodinvaihtajat.fi sivustolta löytyy, mutta usein pieniä koiria.
Toivottavasti harkitset. Monet näistä koirista nimittäin toivovat pääsevänsä maalle ja ok-taloon. Sen vuoksi ovat usein vuosia odottamassa kotiaan. Ja ovat rakkautta täynnä.
Haluaisinpa joskus tavata edes yhden rescuekoiran, jolla ei ole ongelmia.
Tervetuloa meille katsomaan rescue-koiraa (tosin ulkomailta) joka on ollut meillä vajaa 4 kk. Aluksi repi tavaroita mutta se on loppunut. On sisäsiisti. Perustottelevainen jo nyt, on ottanut oppia kahdelta vanhemmalta sekarotuiseltani (9 + 8v). En tiedä mitä ongelmia tarkoitat, mitä esiintyy mielestäsi kaikilla rescue-koirilla.
Kyllä mä pitäisin tavaroiden repimistä ongelmana.
Vai siis tarkoititko sanoa, tervetuloa meille katsomaan, kuinka paljon ongelmia niillä on. Nythän viestistäsi sai päinvastaisen käsityksen.Ihan luonnollista toimintaa, koiralle kaikki oli uutta ja oli siksi epävarma. Ei mikään todiste ongelmista.
Miksihöhän yksikään mun koirista ei ole repinyt sit mitään, edes alussa, jos se on normaalia toimintaa?
Kato kun koiria on kovin erilaisia. Tavaroiden repiminen on erityisesti nuorten koirien keskuudessa hyvinkin suosittu harrastus, olipa rescue tai ei. Minunkaan koirani ei ole repinyt mitään edes pentuna, mutta silti kykenen ymmärtämään että näin voi tapahtua. T:eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moikka. Suomen löytöeläintalot on täynnä näitä isohkoja, omakotitaloon ja maalle uusia koteja etsiviä koiria. Sekarotuinen on oman kokemukseni (25 vuotta koiria ja koiraharrastusta) tervein rotu. Monet rescuet rakastavat myös omistajiaan todella paljon.
Katso esim Vaasan koiratarhan koirat, siellä juuri kuvailemasi kaltaisia koiria. Samoin seyn eri yhdistyksillä, esim hesy, pirkanmaan sey ja niin edelleen. Samoin kodinvaihtajat.fi sivustolta löytyy, mutta usein pieniä koiria.
Toivottavasti harkitset. Monet näistä koirista nimittäin toivovat pääsevänsä maalle ja ok-taloon. Sen vuoksi ovat usein vuosia odottamassa kotiaan. Ja ovat rakkautta täynnä.
Haluaisinpa joskus tavata edes yhden rescuekoiran, jolla ei ole ongelmia.
Tervetuloa meille katsomaan rescue-koiraa (tosin ulkomailta) joka on ollut meillä vajaa 4 kk. Aluksi repi tavaroita mutta se on loppunut. On sisäsiisti. Perustottelevainen jo nyt, on ottanut oppia kahdelta vanhemmalta sekarotuiseltani (9 + 8v). En tiedä mitä ongelmia tarkoitat, mitä esiintyy mielestäsi kaikilla rescue-koirilla.
Kyllä mä pitäisin tavaroiden repimistä ongelmana.
Vai siis tarkoititko sanoa, tervetuloa meille katsomaan, kuinka paljon ongelmia niillä on. Nythän viestistäsi sai päinvastaisen käsityksen.Ihan luonnollista toimintaa, koiralle kaikki oli uutta ja oli siksi epävarma. Ei mikään todiste ongelmista.
Miksihöhän yksikään mun koirista ei ole repinyt sit mitään, edes alussa, jos se on normaalia toimintaa?
Kato kun koiria on kovin erilaisia. Tavaroiden repiminen on erityisesti nuorten koirien keskuudessa hyvinkin suosittu harrastus, olipa rescue tai ei. Minunkaan koirani ei ole repinyt mitään edes pentuna, mutta silti kykenen ymmärtämään että näin voi tapahtua. T:eri
Meillä erikoistui pentuna villasukkiin ja krokseihin. Lisäksi sen suurinta huvia oli kun alkukesästä istuttelin perennoja, niin niiden taimien nyppiminen irti maasta ja karkuun juokseminen se suussa. Ai että se raivostutti😄Loppui kun aikuistui.
Vierailija kirjoitti:
Koirarotu on hyvä! Kannattaa hankkia!
:D Tätähän otsikossa pyydettiinkin :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moikka. Suomen löytöeläintalot on täynnä näitä isohkoja, omakotitaloon ja maalle uusia koteja etsiviä koiria. Sekarotuinen on oman kokemukseni (25 vuotta koiria ja koiraharrastusta) tervein rotu. Monet rescuet rakastavat myös omistajiaan todella paljon.
Katso esim Vaasan koiratarhan koirat, siellä juuri kuvailemasi kaltaisia koiria. Samoin seyn eri yhdistyksillä, esim hesy, pirkanmaan sey ja niin edelleen. Samoin kodinvaihtajat.fi sivustolta löytyy, mutta usein pieniä koiria.
Toivottavasti harkitset. Monet näistä koirista nimittäin toivovat pääsevänsä maalle ja ok-taloon. Sen vuoksi ovat usein vuosia odottamassa kotiaan. Ja ovat rakkautta täynnä.
Haluaisinpa joskus tavata edes yhden rescuekoiran, jolla ei ole ongelmia.
Tervetuloa meille katsomaan rescue-koiraa (tosin ulkomailta) joka on ollut meillä vajaa 4 kk. Aluksi repi tavaroita mutta se on loppunut. On sisäsiisti. Perustottelevainen jo nyt, on ottanut oppia kahdelta vanhemmalta sekarotuiseltani (9 + 8v). En tiedä mitä ongelmia tarkoitat, mitä esiintyy mielestäsi kaikilla rescue-koirilla.
Kyllä mä pitäisin tavaroiden repimistä ongelmana.
Vai siis tarkoititko sanoa, tervetuloa meille katsomaan, kuinka paljon ongelmia niillä on. Nythän viestistäsi sai päinvastaisen käsityksen.Ihan luonnollista toimintaa, koiralle kaikki oli uutta ja oli siksi epävarma. Ei mikään todiste ongelmista.
Miksihöhän yksikään mun koirista ei ole repinyt sit mitään, edes alussa, jos se on normaalia toimintaa?
Kato kun koiria on kovin erilaisia. Tavaroiden repiminen on erityisesti nuorten koirien keskuudessa hyvinkin suosittu harrastus, olipa rescue tai ei. Minunkaan koirani ei ole repinyt mitään edes pentuna, mutta silti kykenen ymmärtämään että näin voi tapahtua. T:eri
Meillä erikoistui pentuna villasukkiin ja krokseihin. Lisäksi sen suurinta huvia oli kun alkukesästä istuttelin perennoja, niin niiden taimien nyppiminen irti maasta ja karkuun juokseminen se suussa. Ai että se raivostutti😄Loppui kun aikuistui.
Ja sit ihmetellään, kun nykyisin monet koirat on kouluttamattomia.
Tässäkin vaan todetaan naureskellen, että "koira erikoistui krokseihin ja villasukkiin, loppui kun aikuistui".
Eikö teille tule mieleen opettaa koiraa pois ongelmakäyttäytymisestä? Toivoo vaan että se oppis tavoille, mutta se siitä?
Jos ei itse osaa, niin apuakin löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuullostaa että haluatte koiran yksin pihalle seisomaan. Miksi haluat koiran? Vahtikoiraksi?
Sulla on varmaan suuria vaikeuksia luetun ymmärtämisessä.
Ja kirjoittamisessa. "Kuullostaa"?
Vierailija kirjoitti:
Monta urpoa tosiaan on, jotka luulee ettei koira pärjää ulkona. Kaikki koirat, joilla on paksu aluskarva ja turkki, pärjäävät ulkona. Ja kokemuksen mukaan viihtyvät paremmin ulkona kuin sisällä lämpimässä. Tarhassa ollessaan saavat itse päättää ovatko kopissa vai ulkona viileässä.
Ja sinä taas et tunnu ymmärtävän koiria ollenkaan. Koirat nimenomaan kaipaavat ihmisen seuraa eivätkä tykkää olla yksikseen pitkiä aikoja. Tutustupa yleisesti koirien luonteeseen, se ihmisen läheisyyden tarve kun ei ole rodusta kiinni, vaan koskee joka ikistä koiraa. Ulkotarhoissa olevat koirat ovat yksinäisiä, vaikka sinä miten kuvittelet muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moikka. Suomen löytöeläintalot on täynnä näitä isohkoja, omakotitaloon ja maalle uusia koteja etsiviä koiria. Sekarotuinen on oman kokemukseni (25 vuotta koiria ja koiraharrastusta) tervein rotu. Monet rescuet rakastavat myös omistajiaan todella paljon.
Katso esim Vaasan koiratarhan koirat, siellä juuri kuvailemasi kaltaisia koiria. Samoin seyn eri yhdistyksillä, esim hesy, pirkanmaan sey ja niin edelleen. Samoin kodinvaihtajat.fi sivustolta löytyy, mutta usein pieniä koiria.
Toivottavasti harkitset. Monet näistä koirista nimittäin toivovat pääsevänsä maalle ja ok-taloon. Sen vuoksi ovat usein vuosia odottamassa kotiaan. Ja ovat rakkautta täynnä.
Haluaisinpa joskus tavata edes yhden rescuekoiran, jolla ei ole ongelmia.
Tervetuloa meille katsomaan rescue-koiraa (tosin ulkomailta) joka on ollut meillä vajaa 4 kk. Aluksi repi tavaroita mutta se on loppunut. On sisäsiisti. Perustottelevainen jo nyt, on ottanut oppia kahdelta vanhemmalta sekarotuiseltani (9 + 8v). En tiedä mitä ongelmia tarkoitat, mitä esiintyy mielestäsi kaikilla rescue-koirilla.
Kyllä mä pitäisin tavaroiden repimistä ongelmana.
Vai siis tarkoititko sanoa, tervetuloa meille katsomaan, kuinka paljon ongelmia niillä on. Nythän viestistäsi sai päinvastaisen käsityksen.Ihan luonnollista toimintaa, koiralle kaikki oli uutta ja oli siksi epävarma. Ei mikään todiste ongelmista.
Miksihöhän yksikään mun koirista ei ole repinyt sit mitään, edes alussa, jos se on normaalia toimintaa?
Kato kun koiria on kovin erilaisia. Tavaroiden repiminen on erityisesti nuorten koirien keskuudessa hyvinkin suosittu harrastus, olipa rescue tai ei. Minunkaan koirani ei ole repinyt mitään edes pentuna, mutta silti kykenen ymmärtämään että näin voi tapahtua. T:eri
Meillä erikoistui pentuna villasukkiin ja krokseihin. Lisäksi sen suurinta huvia oli kun alkukesästä istuttelin perennoja, niin niiden taimien nyppiminen irti maasta ja karkuun juokseminen se suussa. Ai että se raivostutti😄Loppui kun aikuistui.
Ja sit ihmetellään, kun nykyisin monet koirat on kouluttamattomia.
Tässäkin vaan todetaan naureskellen, että "koira erikoistui krokseihin ja villasukkiin, loppui kun aikuistui".
Eikö teille tule mieleen opettaa koiraa pois ongelmakäyttäytymisestä? Toivoo vaan että se oppis tavoille, mutta se siitä?
Jos ei itse osaa, niin apuakin löytyy.
Voi luoja🙄 Pennut pureskelee ja kanniskelee tavaroita. Se on ihan normaalia ja loppuu yleensä. Ei se ole mitään ongelmakäyttäytymistä tuossa vaiheessa. Tietenkin lempeästi ohjattiin käyttäytymistä haluttuun suuntaan ja se toimi, oikein ihana koira kasvoi meille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bordercollie, lue tietoa netistä.
Luepa itse. Ap:n toiveena oli koira, joka ei välttämättä paljon aktivointia ja toimintaa kaipaa.
Bordercollie ei sovi AP:n kuvaukseen minkätyyppisen koiran hän haluaa.
Minulla on bordercollie ja se kaipaa paljon tekemistä ollakseen tervejärkinen. Jos se ei saa riittävästi aktivointia, siitä näkee, että se on onneton (nuolee tassuja turhautumiseen, nukkuu paljon). Oma koira on jo seniori, joten se ei tosin kaipaa enää samaa mitä nuorempana. Se on myös rauhallisimmasta päästä jos mietitään kyseistä rotua. Hieman ehkä poikkeusyksilö, koska se ei ole ikinä ollut mitenkään hirveän vaativa tapaus, vaan koira siinä missä muutkin, ns. helpommat (vähemmän aktivointia vaativat) muiden koirarotujen edustajat.
Lähtökohtaisesti bordercolliet on harrastaviin koteihin eikä niitä kannata ottaa, jos ei ole valmis tarjoamaan koiralle aktiviteettia. Pihalla olo ei ole riittävää aktiviteettia. Aktivointia kannattaa tehdä kaikille koirille, vaikka koira ei olisikaan harrastuskoira. Siihen löytyy vaikkapa aktivointileluja tai pientä aivojumppaa voi tarjota koiralle vaikka opettamalla temppuja. Myös se kun koira pääsee osallistumaan perheen aktiviteetteihin ja pääsee mukaan muuallekin kuin lenkille, on koiralle hyväksi. Oma koira esimerkiksi tykkää istua autossa ja käydä kyläreissuilla mukana ja tietenkin olla olematta jatkuvasti talutushihnassa eli käydä mukana vaikka metsällä patikoimassa.
Osa bortsuista on hyvin energisiä, ja jos ei saa tehdä lajityypillistä toimintaa ja purkaa energiaa, ne alkavat paimentaa kaikkea mikä liikkuu ja käyttäytymään haitallisesti, esimerkiksi hajottamalla turhautuneena tavaraa. Tämä pätee myös muihin rotuihin, jotka vaatii aktivointia.
Kun ottaa koiran, erityisesti kannattaa selvittää, mikä sen käyttötarkoitus on ollut. Paimenkoirat on alunalkujaan työkoiria. Ne pitävät aktivoinnista, ovat älykkäitä ja siksi soveltuvat erityisen hyvin koiraharrastuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollu bernejä yli 25 vuotta, ja omani ovat eläneet yli 11-vuotiaiksi ilman kipuja ja vaivoja. Olen ollut sennen-piireissä vuosikausia, ja siellä on todella tehty töitä jalostuksen eteen, että huonoja piirteitä on saatu karsittua ja sairauksia vähennettyä. Suurimmalla osalla ei todellakaan ole mitään rampauttavia kipuja, aivan törkeää väittää tollasta ilman mitään oikeaa tietoa. Olen täysin eläinrakas ja menen aina luonne edellä, en ulkonäön perässä. Kaikkii rotuihin mahtuu huonoja tapauksia, mutta tässä rodussa on tosiaan tehty töitä, että ongelmia on saatu kuriin. Kaikki bernini ovat olleet terveitä ja ihania luonteeltaan, ehkä sattumaa, mutta minusta aika paksua väittää että ne kärsisivät.
Vähän ot, mihin bernisi ovat kuolleet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moikka. Suomen löytöeläintalot on täynnä näitä isohkoja, omakotitaloon ja maalle uusia koteja etsiviä koiria. Sekarotuinen on oman kokemukseni (25 vuotta koiria ja koiraharrastusta) tervein rotu. Monet rescuet rakastavat myös omistajiaan todella paljon.
Katso esim Vaasan koiratarhan koirat, siellä juuri kuvailemasi kaltaisia koiria. Samoin seyn eri yhdistyksillä, esim hesy, pirkanmaan sey ja niin edelleen. Samoin kodinvaihtajat.fi sivustolta löytyy, mutta usein pieniä koiria.
Toivottavasti harkitset. Monet näistä koirista nimittäin toivovat pääsevänsä maalle ja ok-taloon. Sen vuoksi ovat usein vuosia odottamassa kotiaan. Ja ovat rakkautta täynnä.
Haluaisinpa joskus tavata edes yhden rescuekoiran, jolla ei ole ongelmia.
Tervetuloa meille katsomaan rescue-koiraa (tosin ulkomailta) joka on ollut meillä vajaa 4 kk. Aluksi repi tavaroita mutta se on loppunut. On sisäsiisti. Perustottelevainen jo nyt, on ottanut oppia kahdelta vanhemmalta sekarotuiseltani (9 + 8v). En tiedä mitä ongelmia tarkoitat, mitä esiintyy mielestäsi kaikilla rescue-koirilla.
Kyllä mä pitäisin tavaroiden repimistä ongelmana.
Vai siis tarkoititko sanoa, tervetuloa meille katsomaan, kuinka paljon ongelmia niillä on. Nythän viestistäsi sai päinvastaisen käsityksen.
Voi sua :) se on kyllä jännä ettei koira ymmärrä automaattisesti mitä uudessa paikassa saa tai ei saa tehdä.. mutta joo, jos ongelmakäyttäytymisenä pidetään jotain satunnaista tuhoa, ei-sisäsiisteyttä tai sitä ettei koira osaa ekalla kerralla kävellä hihnassa vetämättä niin pehmokoira lienee sellaiselle ihan hyvä valinta. Kyllä ongelmakoirat taitaa olla vähän eri tyyppisiä.
Ainoa toive on että ap jättää kokonaan koiran hankkimatta kunnes on valmis / kykeneväinen tarjoon koiralle koiran arvoiset elinolosuhteet eikä lähtökohtana ole että etsitään rotua joka pärjää ulkona aitauksessa työpäivän ajan.
Onneksi suomessa alkaa jo olla useampia koiranomistajia jotka välittää koirastaan ja on tietonen siitä että koira kuuluu laumansa luokse eli ihmisten.
Vierailija kirjoitti:
Ainoa toive on että ap jättää kokonaan koiran hankkimatta kunnes on valmis / kykeneväinen tarjoon koiralle koiran arvoiset elinolosuhteet eikä lähtökohtana ole että etsitään rotua joka pärjää ulkona aitauksessa työpäivän ajan.
Onneksi suomessa alkaa jo olla useampia koiranomistajia jotka välittää koirastaan ja on tietonen siitä että koira kuuluu laumansa luokse eli ihmisten.
Nyt kyllä täytyy kysyä että mistä vedit nämä esittämäsi johtopäätökset ulkoaitauksista ja yksinjättämisistä? Ap
Vierailija kirjoitti:
Ainoa toive on että ap jättää kokonaan koiran hankkimatta kunnes on valmis / kykeneväinen tarjoon koiralle koiran arvoiset elinolosuhteet eikä lähtökohtana ole että etsitään rotua joka pärjää ulkona aitauksessa työpäivän ajan.
Onneksi suomessa alkaa jo olla useampia koiranomistajia jotka välittää koirastaan ja on tietonen siitä että koira kuuluu laumansa luokse eli ihmisten.
No miten se koira on laumansa luona jos se on yksin kotona kun isäntäväki on töissä?
Vierailija kirjoitti:
-Viihtyy ulkona, mutta yöt saa kyllä olla sisällä jos haluaa ja sisälle pääsee aina halutessaan
-Ihan peruskoiran elämää saa viettää, eli kaverina ja ehkä kodin turvana. Emme tule harrastamaan agilityä tms temppuilua. Liikuntaa saa tietenkin tarvittavat lenkit+viihdymme paljon ulkosalla muutenkin pihahommissa yms jolloin saa ilman muuta olla mukana touhussa.
-Ei metsästysviettistä rotua
-Suht terve rotu. Tietenkin on paljon yksilökohtaistakin ja koira tullaan hoitamaan mahdollisuuksien mukaan jos jotain tulee. Kuitenkin ilmeisesti joissain roduissa on poikkeuksellisen paljon lonkkavikaa, iho-ongelmia yms.
Alotustekstissä harvinaisen moni asia häiritsee, eikö ketään muuta?
* Alottajalla ei ole rotuvaihtoehtoja = hän ei ole perehtynyt häntä miellyttäviin rotuihin tai heille sopiviin rotuihin. Laittaa vaan kriteereitä.
*Aika selkeesti esille tulee että koura viettäisi muun ajan puhalla paitsi ehkä yöt sisällä.
Koira ei osaa pyytää sisälle kun se systemaattisesti pistetään aina tarhaan, ei vaikka sen olis kuinka kylmä tai yksinäistä tai ei voihtyisi siellä. VALITETTAVASTI koirat sietää ja tottuu huonoihinkin olosuhteisiin.
* Suurimmalla osalla koirista on ainakin jonkinlainen metsästys tai saalisvietti.
* Pitäisi olla jokin ajatus rodusta. Sen jälkeen tutkiskella rodun sopivuus ja sairaudet. Ja sitten kysellä kokemuksia.
Täälläkin on tullut aivan ääliömäisiä ehdotuksia (esim. dallu) jos ajatuksena että koira (parkaa) pidetään 10- 16h ulkona.
* "Koira tullaan hoitamaan mahdollisuuksien mukaan". Mitä ihmettä tää tarkottaa? Toi on aika laaja käsite jolle ei oo yksiselitteistä tulkintaa.
AP: suosittelen koirapatsasta.
Vierailija kirjoitti:
No miten se koira on laumansa luona jos se on yksin kotona kun isäntäväki on töissä?
Oi ihana saivartelija *:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miten se koira on laumansa luona jos se on yksin kotona kun isäntäväki on töissä?
Oi ihana saivartelija *:
Enkä mitään saivartele, en vain pysty ymmärtämään miksi koiran olisi ok olla yksin kotona mutta jotenkin kauheaa olla työpäivän ajan tarhassa. Oman kokemukseni mukaan ne viihtyvät lähes aina paremmin tarhassa, jos ei ole liian kylmä.
Alapeukut lienevät ihmisiltä joilla ei kokemusta rotikoista.
Tuollaisiahan ne ovat kun hyvin kohtelee :)
Ei tässä silti opasteta ottamaan rotikkaa ensimmäiseksi koiraksi.