Lue keskustelun säännöt.
Hyväksytkö sen, että puolisollasi on kavereina exiä ja vanhoja säätöjä?
Siis entisiä seksisuhteita, mutta nykyään enää kavereita. Onko sulle ok, että he viestittelevät, ehkä myös tapaavat? Miksi on ok? Miksi ei ole ok?
Kommentit (1142)
Vierailija kirjoitti:
Ketju tiivistettynä:
Ei hyväksymistä - puoltaa realistit... ja erotilastoja ja niiden syitä silmät auki lukevat.... Joilla joko ottanut ohraleipä ja joutunut jätetyksi/petetyksi.... tai sivusta seurannut elämää.... tai itse osallistunut/osallistuu vanhojen härskiintyneiden voipakettien (lue: aiemmin jo pomppulinnana pidettyjen) vatkailuun ja on avoin toiminnastaan....
Hyväksymistä - puoltaa ne joilla oma lehmä ollut ojassa ja on siellä visusti juuri nytkin. Joko jännityksellä, tuleeko siitä jotain enemmän kuin maustetta arkeen, tietoisestikin vanhasta tottumuksesta....
Tiedostaa ja tajuaa että on yleistä muttei aio tehdä asialle mitään. Saadakseen itse vapauksia tai elääkseen kuin karkkikaupassa pelleillen ihmisten tunteilla.Tai sitten on jokin todellisuusharha ettei vetovoimaa voi olla kuin oman kultanuppusen osalla itseään kohtaan. Ikäänkuin muuta maailmaa ei olisi.
Hyväksyntää ei entisiin naimakavereihin /potentiaalisiin puolisoehdokkaisiin (mun naiseni nimitti mieskavereitaan minulle niin, ja ei oltu onneksi naimisissa, koska erottiin jonkin ajan päästä)oikeasti voi olla sellaisella, joka on realisti ja tajuaa pettämisen eksän kanssa olevan yleistä ja haluaa elää normaalia parisuhdearkea vailla turhaa draamaa.
Niin, osa meistä ihmisistä on sellaisia että kiinnostusta muita kohtaan ei yksinkertaisesti ole kun toista rakastaa. Ei se ole todellisuusharhaa, olen ollut mieheni kanssa nyt 7 vuotta enkä edelleenkään ole koskaan viihteellä tai muualla tavannut miestä johon tuntisin enemmän vetoa kuin omaani. Kyse ei ole mistään "et vain tiedä paremmasta" vaan olen viettänyt ihan kohtalaisen aktiivista sinkkuelämää ennen nykyistä miestäni. Mieheni taas on ollut parisuhteissa pitkään eikä hän ole koskaan pettänyt yhtäkään kumppaniaan. Koen siksi aivan älyttömäksi vaivata päätäni sillä ketä kavereita miehelläni on, rajoittamalla ei ketään saa pidettyä itsellään.
lempiartistiani Iisaa lainatakseni:
"Jokaisesta pitäis voida vaan irrottaa
Niin et se palata voi jos se haluaa
--
Minä koitan oppia tajuumaan sen, että niin tiukkaan kii susta pitää voi en
Etteikö tuuli vois temmata sua mukanaan
Ja musta kauaksi, kauaksi pois kuljettaa
Kukaan ei koskaan oo kenenkään oma"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän sitä kukaan tervepäinen hyväksy. Sellainen tervepäinen joka haluaa elää normaalia parisuhde-elämää ja on rehellinen. Koska vapaana liihottelu kuuluu sinkkumaiseen käytökseen ja elämään.
Rehellinen aikuinen tunnustaa maailman raadollisuuden eikä ole kiinnostunut siksi elättelemään vanhoja muistoja.
Ja sen vuoksi on kiinnostunut myös keskustelemaan mikä on parisuhteessa ok ja mikä ei. Mitkä on pettämisen rajat.
Valitettavasti minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa. Ja vanha koira ei uusia temppuja opi. Kun elämäntapa ollut tietynlainen niin mahdottomuudeksi voidaan tilastojen valossa väittää että perhenäkemys enää vanhana muuttuu. Että villi sinkkutyylinen kykenisi koskaan sellaisiin mihin koko ikänsä uskollisena elänyt pystyy. Ajattelemallit on vaan niin syvälle urautuneita pitää yllä monta intiimiä suhdetta yhtaikaa.
Mitä siitäkin tulee kun sellaiseen 'elän kuin sinkku'- mentaliteettiseen iskee vaikka Alzheimer? Aikamoinen tuska läheisille...
Realistinen ja järkevä ihminen huomioi että erojen suurin syy on kautta aikojen ollut tarve ylläpitää yhteyksiä niihin joiden kanssa ollut intiimiä kosketusta.
Joillain vaan on se tarve ja se naamioidaan vaikka minkälaisin laulujen sanoin. Niin on tehty aina niin kauan kuin ihmisiä on ollut.
Vaikka yleisesti on kiistattomasti tiedossa että ihon ja kehon muisti on herätettävissä jos siihen antaa mahdollisuuden.
Kellä tahansa.
Ja ehkä juuri siksi jotkut haluavatkin ylläpitää 'me ollaan vaan kavereita'- jollotusta. Toki siitä jonkin kutinan ja twistin saa omaan parisuhteeseen. Moni kertookin saavansa energiaa ja janoavansa sitä katsetta tai pientä kosketusta jonka ohimennen eksältä voi saada. Ja joillain vahvin puolustus on luottamus joka rakentunut yhdessäollessa. No riippuvuus se on. Ja epäterve sidos menneeseen.
Luottamuksen rakentaminen yhdessä on merkityksellisintä parisuhteessa, rajojen löytäminen ja sopiminen osin erehdystenkin kautta.
Over and out ei mulla lisättävää ole tähän soppaan jota niin moni hämmentää 'teen mitä lystään mun eksien kanssa milloin haluan, eikä nyksä tiedä mitään, eikä tarvi koska mitä ei tiedä se ei satuta'- kynsillään ja aivohäkkyröillään. Monella defenssit puolustaa harmaita alueita on kasvaneet niin pahoiksi ettei niitä avaraa mikään. Tai tavat ja tottumukset lapsuuden perheestä juurtuneet ettei vaan kiinnosta koska toisenlainen totuus. Tai geeneissä taipumus niin vahva että ei vaan jaksa ajatella ja tehdä mitään sen fiksummin.
Jne jne ei muutu asia leipomalla eikä voissa paistamalla.
Jakaja on aina jakaja. Oppinut vaan vuosien varrella uskottelemaan paremmin. Intiimiys on pääpyrkimys.
Parisuhdeihminen on sitä juuri. Vailla tarpeita juosta eksien tai uusien tuttavuuksien kanssa milloin missäkin mahdollistamassa intiimiyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä kukaan tervepäinen hyväksy. Sellainen tervepäinen joka haluaa elää normaalia parisuhde-elämää ja on rehellinen. Koska vapaana liihottelu kuuluu sinkkumaiseen käytökseen ja elämään.
Rehellinen aikuinen tunnustaa maailman raadollisuuden eikä ole kiinnostunut siksi elättelemään vanhoja muistoja.
Ja sen vuoksi on kiinnostunut myös keskustelemaan mikä on parisuhteessa ok ja mikä ei. Mitkä on pettämisen rajat.Valitettavasti minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa. Ja vanha koira ei uusia temppuja opi. Kun elämäntapa ollut tietynlainen niin mahdottomuudeksi voidaan tilastojen valossa väittää että perhenäkemys enää vanhana muuttuu. Että villi sinkkutyylinen kykenisi koskaan sellaisiin mihin koko ikänsä uskollisena elänyt pystyy. Ajattelemallit on vaan niin syvälle urautuneita pitää yllä monta intiimiä suhdetta yhtaikaa.
Mitä siitäkin tulee kun sellaiseen 'elän kuin sinkku'- mentaliteettiseen iskee vaikka Alzheimer? Aikamoinen tuska läheisille...
Realistinen ja järkevä ihminen huomioi että erojen suurin syy on kautta aikojen ollut tarve ylläpitää yhteyksiä niihin joiden kanssa ollut intiimiä kosketusta.
Joillain vaan on se tarve ja se naamioidaan vaikka minkälaisin laulujen sanoin. Niin on tehty aina niin kauan kuin ihmisiä on ollut.
Vaikka yleisesti on kiistattomasti tiedossa että ihon ja kehon muisti on herätettävissä jos siihen antaa mahdollisuuden.
Kellä tahansa.
Ja ehkä juuri siksi jotkut haluavatkin ylläpitää 'me ollaan vaan kavereita'- jollotusta. Toki siitä jonkin kutinan ja twistin saa omaan parisuhteeseen. Moni kertookin saavansa energiaa ja janoavansa sitä katsetta tai pientä kosketusta jonka ohimennen eksältä voi saada. Ja joillain vahvin puolustus on luottamus joka rakentunut yhdessäollessa. No riippuvuus se on. Ja epäterve sidos menneeseen.Luottamuksen rakentaminen yhdessä on merkityksellisintä parisuhteessa, rajojen löytäminen ja sopiminen osin erehdystenkin kautta.
Over and out ei mulla lisättävää ole tähän soppaan jota niin moni hämmentää 'teen mitä lystään mun eksien kanssa milloin haluan, eikä nyksä tiedä mitään, eikä tarvi koska mitä ei tiedä se ei satuta'- kynsillään ja aivohäkkyröillään. Monella defenssit puolustaa harmaita alueita on kasvaneet niin pahoiksi ettei niitä avaraa mikään. Tai tavat ja tottumukset lapsuuden perheestä juurtuneet ettei vaan kiinnosta koska toisenlainen totuus. Tai geeneissä taipumus niin vahva että ei vaan jaksa ajatella ja tehdä mitään sen fiksummin.
Jne jne ei muutu asia leipomalla eikä voissa paistamalla.
Jakaja on aina jakaja. Oppinut vaan vuosien varrella uskottelemaan paremmin. Intiimiys on pääpyrkimys.
Parisuhdeihminen on sitä juuri. Vailla tarpeita juosta eksien tai uusien tuttavuuksien kanssa milloin missäkin mahdollistamassa intiimiyksiä.
No mutta höpsistä! Exä on exä hyvästä syystä. Itse olen jokaisen exäni jättänyt, ja miksikäs sitä muuten jättäisi, jos sen kanssa vielä haluaisi olla. Jos haluaa olla monen kanssa samaan aikaan, niin olisi helpompi vain pettää sitä kumppania, kuin ensin jättää se, etsiä uusi, ja sitten pettää tätä uutta sen exän kanssa :D Jää kätevästi yksi vaihe pois, kun ei jätäkään kumppania, vaan vain pettää tätä.
Minä hyväksyn kyllä ihmiset sellaisena kuin ovat. Se on sitten eri asia millaiseen suhteeseen heidän kanssaan alan. Mikäli miehessä joku asia parisuhteen kannalta mietityttää, niin en edes ala koko parisuhteeseen. Ongelmia tulee elämässä nimittäin pyytämättäkin, ei niitä tarvi jo alunalkaen oikein kaivamalla kaivaa.
Hyväksyn. Miksi en hyväksyisi? Olen sen verran varma ja hyvän uskoinen että varmaan seurustelisi exänsä kanssa jos haluaisi
Tunnen tapauksen, jossa eronneet asuvat naapuruksina, eron syitä ja asumistilannetta en sen paremmin selitä. Ja en ole tämä tapaus, jos niin luulette. D
Miehellä on uusi kumppani, mutta pitää edelleen suhdetta entiseensä.
Olen ihmetellyt tätä ääneen naiselle, että eikö uusi yhtään osaa aavistaa tai huomata. Sanoi, että sitä hänkin ihmettelee. Olemme päätelleet, että on ilmeisesti näitä, jotka eivät edes osaa ajatella tai ymmärtää, että eronneet voivat olla muutakin kuin *hyviä kavereita*. Ihmettelen kyllä sitäkin etteikö uusi tunne tai tiedä yhtään muita vastaavia tapauksia, ilmeisesti ei sitten.
Mies tekee välillä tikusta asiaa ihan julkisestikin entisensä kotiin, ilmeisesti se myös hämää tilannetta.
Silloin tietysti vierailut ovat nopeampia. Ja selitettävissä miten milloinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo on käytettyinä hankittuihin naisiin liittyvä ongelma, ei koske minua.
Sama. Sitten minulla itselläni on kaksi eksää, ja heihin en pidä yhtään mitään yhteyttä vaimon tunteita säästääkseni.
Mun on myönnettävä että mä rakastan mun eksääni, en ollut hänelle niin hyvä nainen kuin hän olisi ansainnut ja suhteemme päättyminen oli minun vikani. Mutta mä rakastan häntä, kaikkien näiden vuosien jälkeenkin. Haluan pitää hänet siinä, edes kaverina. Rakastan niin paljon, että vaikka miten sattuu niin en koskaan tekisi elettäkään rikkoakseni hänen nykyistä suhdettaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totuusmsm kirjoitti:
Hyväksyn. Miksi en hyväksyisi? Olen sen verran varma ja hyvän uskoinen että varmaan seurustelisi exänsä kanssa jos haluaisi
Mä en ymmärrä tätä sinisilmäistä ajatusmallia, että kyllähän se kumppani olisi exän kanssa jos haluaisi. Ensinnäkin se on voinut olla se kumppanisi ex joka ei halunnut jatkaa, kumppani on voinut haluta jatkaa ja täten hänellä voi hyvinkin olla tunteita exää kohtaan edelleen. Eroon tai siihen että suhde ei toiminut voi olla niin monta syytä. Ei se aina ole niin mustavalkoista, että tunteet ovat molemmilla kuolleet tai niitä ei ikinä ollutkaan ja siksi erottiin.
Annoin mieheni exälle aidosti tilaisuuden. Tapasimme porukalla monta kertaa ja kävimme jopa exän ja tämän nykyisen miehen luona kylässä syömässä ja viettämässä iltaa.
En nähnyt tätä aluksi huonona asiana, koska erosta oli pitkä aika ja mieheni sanoi haluavansa pysyä exän kanssa ystävänä.
Kummasti illanvieton aikana exä piikitteli ja ilkeili minulle, flirttaili ja kikatti avoimesti miehelleni. Hänen oma miehensä oli hiljainen ja ujo omiin oloihinsa vetäytyvä.
Kun menimme sen illan jälkeen kotiin, totesimme ihan yksissä tuumin, että ilta oli kiusallinen ja uutta ei tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei saa pitää exiä kavereina tai naisesta tulee myös exä minulle! En minäkään kaveeraa exieni kanssa. Jos haluaa pitää yhteyttä exiinsä, niin silloin saa pitää, mutta ilman minua.
En hyväksy sitä, että puolisollani olisi kavereina exiä tai panoja. Johtuu varmaan siitä, että olen pettänyt puolisoani exien kanssa ja en halua olla heidän kanssaan enää tekemisissä, ettei näin kävisi uudestaan. Selkeämpää molemmille, että kaverit on samaa sukupuolta tai sitten sellaisia joiden kanssa ei ole ollut mitään seksuaalista. Mun kanssa ei ole mikään pakko olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Inhoan sitä, että miesystäväni pitää yhteyttä eksäänsä. Hän tietää, että se loukkaa minua todella paljon. He näkevät joskus kahden kesken miehen asunnolla. Eksä puhuu hänelle erittäin henkilökohtaisia ja seksuaalissävytteisiä juttuja. Itse asiassa tiedän, että eksä haluaisi hänet takaisin. Suurin pelkoni on, että suhteemme kaatuu miehen pettämiseen eksänsä kanssa. Sillehän minä en sitten mitään voi. Surullista.
Vierailija kirjoitti:
Inhoan sitä, että miesystäväni pitää yhteyttä eksäänsä. Hän tietää, että se loukkaa minua todella paljon. He näkevät joskus kahden kesken miehen asunnolla. Eksä puhuu hänelle erittäin henkilökohtaisia ja seksuaalissävytteisiä juttuja. Itse asiassa tiedän, että eksä haluaisi hänet takaisin. Suurin pelkoni on, että suhteemme kaatuu miehen pettämiseen eksänsä kanssa. Sillehän minä en sitten mitään voi. Surullista.
Oletko ollut tuosta rehellinen miehelle, vai onko hän ihan autuaan tietämätön ja pitää tilannetta ihan normaalina? Kuulostaa pidemmän päälle aika kuluttavalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inhoan sitä, että miesystäväni pitää yhteyttä eksäänsä. Hän tietää, että se loukkaa minua todella paljon. He näkevät joskus kahden kesken miehen asunnolla. Eksä puhuu hänelle erittäin henkilökohtaisia ja seksuaalissävytteisiä juttuja. Itse asiassa tiedän, että eksä haluaisi hänet takaisin. Suurin pelkoni on, että suhteemme kaatuu miehen pettämiseen eksänsä kanssa. Sillehän minä en sitten mitään voi. Surullista.
Oletko ollut tuosta rehellinen miehelle, vai onko hän ihan autuaan tietämätön ja pitää tilannetta ihan normaalina? Kuulostaa pidemmän päälle aika kuluttavalta.
Eikös edellinen kommentoija sanonut, että mies tietää kyllä. Fiksulle miehelle ei tarvitsisi edes sanoa, että tuollainen on epäkunnioittavaa, tajuaisi sen itsekin. No mutta alkuperäiselle kommentoijalle; mä en itse katselisi tuollaista menoa hetkeäkään, olisi mies aika pian ex ja sitten vapaa hengaamaan exänsä kanssa ihan niin paljon kun huvittaa.
Me liikutaan aika paljon samojen tuttujen kanssa . En ihan tarkkaan muista kuka joskus muinoin oli jonkun kanssa jossain, eikä mua kiinnosta. Mun ex-kaveri on joskus ollut meillä yötä kun tuli Helsinkiin. Minä menin nukkumaan ja miehet jäi seurustelemaan, hekin ovat entisiä työtovereita keskenään ehkä jo ennen minua.Olen myös joskus ollut mieheni exän mökillä kylässä lapset mukana. Ei siis ole tapana käydä vieraissa, itsestäni olen varma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inhoan sitä, että miesystäväni pitää yhteyttä eksäänsä. Hän tietää, että se loukkaa minua todella paljon. He näkevät joskus kahden kesken miehen asunnolla. Eksä puhuu hänelle erittäin henkilökohtaisia ja seksuaalissävytteisiä juttuja. Itse asiassa tiedän, että eksä haluaisi hänet takaisin. Suurin pelkoni on, että suhteemme kaatuu miehen pettämiseen eksänsä kanssa. Sillehän minä en sitten mitään voi. Surullista.
Oletko ollut tuosta rehellinen miehelle, vai onko hän ihan autuaan tietämätön ja pitää tilannetta ihan normaalina? Kuulostaa pidemmän päälle aika kuluttavalta.
Eikös edellinen kommentoija sanonut, että mies tietää kyllä. Fiksulle miehelle ei tarvitsisi edes sanoa, että tuollainen on epäkunnioittavaa, tajuaisi sen itsekin. No mutta alkuperäiselle kommentoijalle; mä en itse katselisi tuollaista menoa hetkeäkään, olisi mies aika pian ex ja sitten vapaa hengaamaan exänsä kanssa ihan niin paljon kun huvittaa.
Valitettavan usein ”mies tietää” tarkoittaa sitä, että miehen pitäisi jotenkin esim. käytöksestä tms tajuta, eikä puhuta suoraan.
no, jos ois sellanen puoliso jonka kans pystyisin olee, nii se ois sen verran luotettava, et mua tuskin kiinnostrais. :D
mut jos se ois huono suhde, sillon varmaan aattelisin et varmaan pettää niinku suuri osa tekeeki :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketju tiivistettynä:
Ei hyväksymistä - puoltaa realistit... ja erotilastoja ja niiden syitä silmät auki lukevat.... Joilla joko ottanut ohraleipä ja joutunut jätetyksi/petetyksi.... tai sivusta seurannut elämää.... tai itse osallistunut/osallistuu vanhojen härskiintyneiden voipakettien (lue: aiemmin jo pomppulinnana pidettyjen) vatkailuun ja on avoin toiminnastaan....
Hyväksymistä - puoltaa ne joilla oma lehmä ollut ojassa ja on siellä visusti juuri nytkin. Joko jännityksellä, tuleeko siitä jotain enemmän kuin maustetta arkeen, tietoisestikin vanhasta tottumuksesta....
Tiedostaa ja tajuaa että on yleistä muttei aio tehdä asialle mitään. Saadakseen itse vapauksia tai elääkseen kuin karkkikaupassa pelleillen ihmisten tunteilla.Tai sitten on jokin todellisuusharha ettei vetovoimaa voi olla kuin oman kultanuppusen osalla itseään kohtaan. Ikäänkuin muuta maailmaa ei olisi.
Hyväksyntää ei entisiin naimakavereihin /potentiaalisiin puolisoehdokkaisiin (mun naiseni nimitti mieskavereitaan minulle niin, ja ei oltu onneksi naimisissa, koska erottiin jonkin ajan päästä)oikeasti voi olla sellaisella, joka on realisti ja tajuaa pettämisen eksän kanssa olevan yleistä ja haluaa elää normaalia parisuhdearkea vailla turhaa draamaa.
Niin, osa meistä ihmisistä on sellaisia että kiinnostusta muita kohtaan ei yksinkertaisesti ole kun toista rakastaa. Ei se ole todellisuusharhaa, olen ollut mieheni kanssa nyt 7 vuotta enkä edelleenkään ole koskaan viihteellä tai muualla tavannut miestä johon tuntisin enemmän vetoa kuin omaani. Kyse ei ole mistään "et vain tiedä paremmasta" vaan olen viettänyt ihan kohtalaisen aktiivista sinkkuelämää ennen nykyistä miestäni. Mieheni taas on ollut parisuhteissa pitkään eikä hän ole koskaan pettänyt yhtäkään kumppaniaan. Koen siksi aivan älyttömäksi vaivata päätäni sillä ketä kavereita miehelläni on, rajoittamalla ei ketään saa pidettyä itsellään.
lempiartistiani Iisaa lainatakseni:
"Jokaisesta pitäis voida vaan irrottaa
Niin et se palata voi jos se haluaa--
Minä koitan oppia tajuumaan sen, että niin tiukkaan kii susta pitää voi en
Etteikö tuuli vois temmata sua mukanaan
Ja musta kauaksi, kauaksi pois kuljettaa
Kukaan ei koskaan oo kenenkään oma"
No mäkin oon tuollainen joka ei muita katsele kun on suhteessa. Enkä myöskään eroa ilman syytä. Ja kun se ero on käsitelty, en vain enää tunne tarvetta olla tekemisissä sen ihmisen kanssa. Ja mulla siis ei ole exien kanssa lapsia
En hyväksy. Ei minullakaan ole ja miksi pitäisi olla.
Kyttäämiseen en enää ryhdy. Mutta kieltää voin sillä tavoin, että lähden itse suhteesta jos alan haistaa palaneen käryä eksien suuntaan.
Mies voi jatkaa jonkun vapaamielisemmän kumppanin kanssa. Parempi tietty silloin kun kummatkin ovat vapaamielisiä ja ymmärtävät toistensa tarpeen pitää yhteyksiä eksiensä kanssa.
Oli se motiivi sitten ihan mikä tahansa, silloin ymmärrystä kotoa löytyy, toivottavasti, jos käry käy.