Lue keskustelun säännöt.
Hyväksytkö sen, että puolisollasi on kavereina exiä ja vanhoja säätöjä?
Siis entisiä seksisuhteita, mutta nykyään enää kavereita. Onko sulle ok, että he viestittelevät, ehkä myös tapaavat? Miksi on ok? Miksi ei ole ok?
Kommentit (1142)
Exien mukana roikottajat+menneisyydessä eläjät täällä ulisee positiivi pentteinä.
Suksikaa vxxxxxn niiden exienne kanssa. Ei kaikki halua tuota sontaa elämäänsä.
Uskokaa jo että meitä on kahteen junaan....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyväksyin, kunnes tuli se kuuluisa vonkaus tekstari ;)
Perheelliseltä naiselta....
Vierailija kirjoitti:
Exien mukana roikottajat+menneisyydessä eläjät täällä ulisee positiivi pentteinä.
Suksikaa vxxxxxn niiden exienne kanssa. Ei kaikki halua tuota sontaa elämäänsä.Uskokaa jo että meitä on kahteen junaan....
Samaa mieltä. Taitaa nää höylätä yhä exiään ja entisiä hoitojaan nykyisen kumppaninsa selän takana jotka niin puolustelevat.
Vierailija kirjoitti:
Exien mukana roikottajat+menneisyydessä eläjät täällä ulisee positiivi pentteinä.
Suksikaa vxxxxxn niiden exienne kanssa. Ei kaikki halua tuota sontaa elämäänsä.Uskokaa jo että meitä on kahteen junaan....
Täysin samaa mieltä. Heti kun mainitsee, että ei halua, että omassa parisuhteessa kumpikaan on tekemisissä exien kanssa, niin vedetään se kortti, että ollaan mustasukkaisia ja omistushaluisia toisesta. Ihan hassua :D
Kun se menee niin, että samanlaisesti asioista ajattelevat pariutuvat. Ei tässä asiassa ole mitään oikeaa ja väärää tapaa toimia. Parit tekevät niin kuin parhaaksi kokevat, niin, että molemmilla on hyvä olla siinä suhteessa.
Moni siis höylää yhä exäänsä xD
Exästä tullut fuck buddy ja nyksälle selitellään että "ollaan vain kavereita" :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Exien mukana roikottajat+menneisyydessä eläjät täällä ulisee positiivi pentteinä.
Suksikaa vxxxxxn niiden exienne kanssa. Ei kaikki halua tuota sontaa elämäänsä.Uskokaa jo että meitä on kahteen junaan....
Täysin samaa mieltä. Heti kun mainitsee, että ei halua, että omassa parisuhteessa kumpikaan on tekemisissä exien kanssa, niin vedetään se kortti, että ollaan mustasukkaisia ja omistushaluisia toisesta. Ihan hassua :D
Kun se menee niin, että samanlaisesti asioista ajattelevat pariutuvat. Ei tässä asiassa ole mitään oikeaa ja väärää tapaa toimia. Parit tekevät niin kuin parhaaksi kokevat, niin, että molemmilla on hyvä olla siinä suhteessa.
Niinpä. Itselle tulee vain olo, että toivoa elätellään siitä, että exä ottaisi takaisin tai sen yhden illan jutun kanssa pääsisi vielä vällyjen väliin peuhaamaan.
Itse menen elämässä eteenpäin, en jää roikkumaan exien ja yhden illan juttujen puntteihin roikkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Siis entisiä seksisuhteita, mutta nykyään enää kavereita. Onko sulle ok, että he viestittelevät, ehkä myös tapaavat? Miksi on ok? Miksi ei ole ok?
Ainoa varma seksisuhde jonka tiedän ja jota mieheni edelleen tapaa, on hänen ex-vaimonsa. Ovat hyviä ystäviä, erosivat yhteisymmärryksessä ja ex-vaimollakin on ollut jo vuosia miesystävä.
Olen myös tavannut ex-vaimon ja hän on ihan ok tyyppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäsikö avioerojen osalta palauttaa Suomeen(kin) käyttöön syyllisyys periaate. Ja aloittaa paheksunta kaikkia heitä kohtaan jotka elävät joko sinkkuna tai herra paratkoon avoliitossa. - Näinhän se joskus oli, vaan ei toivoakseni tule takaisin
Tulee, jotenkin mieleen, että osalle on vaikeusia sietää sitä, että kumppanilla on ollut aiempaa elämää takana. Ja mikä pahinta kumppani on historiansa kanssa sinut haluamatta mitätöidä sitä.
Ero ja parisuhteen päättäminen tuskin on useinkaan helppo.
Mutta vaikka se ei olisi helppoa, niin jollei ole erityistä syytä (kuten, että ex-kumppani on ollut väkivaltainen, tai muutoin käyttäyttynyt hyvin loukkavasti suhteen aikana), niin en ymmärrä mitä erityistä pahaa ja tuomittavaa on siinä, että on hyvissä tai ainakin asiallisissa väleissä aiempien kumppaneidensa kanssa. - Vai pitäsikö eronneen elää loppuikänsä yksin? (- Palauttaa vielä tekaisin yksin eläville erillinen verokin)
Koen, että nämä jotka eivät voi lainkaan sietää, että kumppanilla on hyvät välit aiemman tai aiempien kumppaniensa kanssa ovat verraten paljon epävarmoja omasta itsestään. Vai ovatko sitten ripustaneet oman elämänsä laadukkuuden ja merkityksellisyyden olaven hyvin paljon kiinni toisesta.
Vierailija kirjoitti:
Siis ne ihmiset ovat entisiä ja exiä syystäkin, eli minä ja mieheni emme todellakaan pidä mitään yhteyttä entisiin hoitoihin, mies- tai naisystäviin, kihlattuihin eikä toinen meistä entiseen aviopuolisoon. Emmekä puhu niistä mitään koska eivät ole mainitsemisen arvoisia, ja koska kunnioitamme toisiamme ja suhdettamme. Eikä meidän tarvitse senkään puolesta koska meillä ei ole lapsia exien kanssa.
Säälittävät ihmiset roikkuu tuollaisissa vanhoissa exissä, pönkittävät todennäköisesti sillä olemattomia itsetuntojaan.
Selitä minulle, miten se pönkittää itsetuntoani, jos olen fb-ystävä entisen seurustelukumppanini kanssa. Meillä on yhteinen mielenkiinnon kohde, jonka kautta tutustuimme toisiimme. Molemmat edelleen seuraamme siihen aiheeseen liittyvää keskustelua ja osallistumme erilaisiin tapahtumiin ja foorumeihin. Meillä on erittäin laaja yhteinen tuttavapiiri. Miksi meidän pitäisi käyttäytyä ikään kuin emme edes tuntisi toisiamme? Ja tosiaan miten se, että satunnaisesti viestittelemme em. teemaan liittyen toisillemme, pönkittää itsetuntoani? Pönkittääkö se myös tuon eksäni itsetuntoa (hänkin on näiden eron jälkeisten 12 vuoden aikana pariutunut uudestaan)?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täydellistä toiseen luottamista voi sanoa myös naiiviudeksi ja sinisilmäisyydeksi, kun ihmiset kuitenkin on mitä on. Ja monesti tilaisuus tekee varkaan, joten kannattaahan sitä vähän miettiä miten elämänsä ja lähipiirinsä organisoi. Onhan näitä tapauksia nähty, että "meillä on 100 % luottamus", mutta toinen kuitenkin pettää, eikä se sinisilmäinen kumppani tiedä mistään mitään. Mutta olkoon sitten harhakuplassaan onnellisia nämä luottajat.
Olen mieluummin onnellinen sinisilmäinen suhteessa, joka antaa voimavaroja, kuin onneton epäilijä suhteessa, joka vie voimavaroja.
Elät mielummin onnellisessa valheessa, kunnes totuus paljastuu sinulle ja tajuat että kaikki oli vain valhetta.
Tyydytetty sika, tai tyytymätön Sokrates.
En haluaisi olla se, joka pilaa hyvän suhteensa turhilla epäilyillä ja mustasukkaisuuksilla tai rajoittaa kumppaniaan näiden takia. - sika, joka kaukalonsa kaataa
t.eri
Kyllä näinkin, mutta joskus on myös hyvä elää silmät auki.
Elämän realiteetit pitää silti ottaa huomioon. Valitettavasti me ihmiset emme ole täydellisiä. Kukaan ei ole niin täydellinen että voisi vannoa, ettei koskaan lipsu. Kaikki eivät lipsu koskaan, mutta melko monet lipsuvat, se pitää myös ottaa huomioon, ainakin jossain takaraivossa.
Ainakin minua sattuisi ihan helvetisti jos olisin aivan yltiöepäilemätön ja sitten totuus lätkäistäsiin päin näköä. Varsinkin niin, että olisin kaveerannut sen miehen exän kanssa ja ollut aivan tietämätön tai en olisi käsittänyt (halunnut käsittää).
Ei koko aika tarvi epäillä, mutta joskus jotain merkkejä ja puheita kannattaa miettiä.
Edelleen valitsen mieluummin olla onnellinen, luottavainen ja saada voimia parisuhteestani kuin päinvastoin kulutan niitä olemalla mustasukkainen ja epäluuloinen. Jos puolisoni joskus jättää minut, tiedän selviäväni siitä, minun ei tarvitse pelätä yksin jäämistä-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Exien mukana roikottajat+menneisyydessä eläjät täällä ulisee positiivi pentteinä.
Suksikaa vxxxxxn niiden exienne kanssa. Ei kaikki halua tuota sontaa elämäänsä.Uskokaa jo että meitä on kahteen junaan....
Täysin samaa mieltä. Heti kun mainitsee, että ei halua, että omassa parisuhteessa kumpikaan on tekemisissä exien kanssa, niin vedetään se kortti, että ollaan mustasukkaisia ja omistushaluisia toisesta. Ihan hassua :D
Kun se menee niin, että samanlaisesti asioista ajattelevat pariutuvat. Ei tässä asiassa ole mitään oikeaa ja väärää tapaa toimia. Parit tekevät niin kuin parhaaksi kokevat, niin, että molemmilla on hyvä olla siinä suhteessa.
Niinpä. Itselle tulee vain olo, että toivoa elätellään siitä, että exä ottaisi takaisin tai sen yhden illan jutun kanssa pääsisi vielä vällyjen väliin peuhaamaan.
Itse menen elämässä eteenpäin, en jää roikkumaan exien ja yhden illan juttujen puntteihin roikkumaan.
Sinulla meni taas pahasti palkokasvi sieraimiin. Viisi viimeisintä viestiä ovat sinun näppikseltäsi ja sen huomaa, vaikka yritätkin esittää olevasi jokaisessa eri kirjoittaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinähän sitten on kiva säädellä kun on säätövaraa.?
Kuulemma joku on "tapetoinut" asuntonsa entisistä säädöistä otetuilla kuvilla, haluatko pesukoneen viereen vai mihin?
"toi o nse, mikä sen nimu ny olikaan, kivan sokerinenkin, rahisee hampaissa. Se mami kuulee.."
Mä olen todella vanhanaikainen näissä asioissa. Tämä on ehkä myös ikäpolvikysymys.
En edes tervehdi ex-hoitoja. Ei ole mitään tarvetta olla ystävä kenenkään ex-panon kanssa, minulla on oikeitakin ystäviä.
En ikinä nöyryyttäisi miestäni esittelemällä hänet jollekin entiselle heilalle! Ei vaan sovi mun arvomaailmaan. En hyväksyisi mieheltäni mitään yhteydenpitoja ex-panoihin. En seurustelisi sellaisen miehen kanssa.
Menneet pysykööt menneisyydessä.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaffepulla kirjoitti:
Mä olen todella vanhanaikainen näissä asioissa. Tämä on ehkä myös ikäpolvikysymys.
En edes tervehdi ex-hoitoja. Ei ole mitään tarvetta olla ystävä kenenkään ex-panon kanssa, minulla on oikeitakin ystäviä.
En ikinä nöyryyttäisi miestäni esittelemällä hänet jollekin entiselle heilalle! Ei vaan sovi mun arvomaailmaan. En hyväksyisi mieheltään mitään yhteydenpitoja ex-panoihin. En seurustelisi sellaisen miehen kanssa.
Menneet pysykööt menneisyydessä.
Aikuinen lapseni meni naimisiin kesän alussa. Olisiko minun pitänyt mennä ilman nykyistä puolisoani, koska lapsen isä eli eksäni oli siellä? Siitä huolimatta, että nykyinen puolisoni oli kutsuttu ja halusi osallistua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Exien mukana roikottajat+menneisyydessä eläjät täällä ulisee positiivi pentteinä.
Suksikaa vxxxxxn niiden exienne kanssa. Ei kaikki halua tuota sontaa elämäänsä.Uskokaa jo että meitä on kahteen junaan....
Täysin samaa mieltä. Heti kun mainitsee, että ei halua, että omassa parisuhteessa kumpikaan on tekemisissä exien kanssa, niin vedetään se kortti, että ollaan mustasukkaisia ja omistushaluisia toisesta. Ihan hassua :D
Kun se menee niin, että samanlaisesti asioista ajattelevat pariutuvat. Ei tässä asiassa ole mitään oikeaa ja väärää tapaa toimia. Parit tekevät niin kuin parhaaksi kokevat, niin, että molemmilla on hyvä olla siinä suhteessa.
Niinpä. Itselle tulee vain olo, että toivoa elätellään siitä, että exä ottaisi takaisin tai sen yhden illan jutun kanssa pääsisi vielä vällyjen väliin peuhaamaan.
Itse menen elämässä eteenpäin, en jää roikkumaan exien ja yhden illan juttujen puntteihin roikkumaan.
Sinulla meni taas pahasti palkokasvi sieraimiin. Viisi viimeisintä viestiä ovat sinun näppikseltäsi ja sen huomaa, vaikka yritätkin esittää olevasi jokaisessa eri kirjoittaja.
Ai niinkö meinaat. Minä en kirjoittanut tuota edellistä viestiä, mutta kirjoitin sen siitä aikaisemman. Kyllä täällä on useampi kirjoittaja sitä mieltä, että ei halua kaveerata exien kanssa, eikä halua, että puolisokaan tekee niin. Miksi ajattelet, että sun ajatukset tästä olisivat jotenkin oikeampia kuin toisten? Niin kuin kirjoitin, tässä asiassa ei ole mitään oikeaa ja väärää tapaa toimia. Parisuhteet ovat erilaisia ja hyvä niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Exien mukana roikottajat+menneisyydessä eläjät täällä ulisee positiivi pentteinä.
Suksikaa vxxxxxn niiden exienne kanssa. Ei kaikki halua tuota sontaa elämäänsä.Uskokaa jo että meitä on kahteen junaan....
Täysin samaa mieltä. Heti kun mainitsee, että ei halua, että omassa parisuhteessa kumpikaan on tekemisissä exien kanssa, niin vedetään se kortti, että ollaan mustasukkaisia ja omistushaluisia toisesta. Ihan hassua :D
Kun se menee niin, että samanlaisesti asioista ajattelevat pariutuvat. Ei tässä asiassa ole mitään oikeaa ja väärää tapaa toimia. Parit tekevät niin kuin parhaaksi kokevat, niin, että molemmilla on hyvä olla siinä suhteessa.
Niinpä. Itselle tulee vain olo, että toivoa elätellään siitä, että exä ottaisi takaisin tai sen yhden illan jutun kanssa pääsisi vielä vällyjen väliin peuhaamaan.
Itse menen elämässä eteenpäin, en jää roikkumaan exien ja yhden illan juttujen puntteihin roikkumaan.
Sinulla meni taas pahasti palkokasvi sieraimiin. Viisi viimeisintä viestiä ovat sinun näppikseltäsi ja sen huomaa, vaikka yritätkin esittää olevasi jokaisessa eri kirjoittaja.
Ai niinkö meinaat. Minä en kirjoittanut tuota edellistä viestiä, mutta kirjoitin sen siitä aikaisemman. Kyllä täällä on useampi kirjoittaja sitä mieltä, että ei halua kaveerata exien kanssa, eikä halua, että puolisokaan tekee niin. Miksi ajattelet, että sun ajatukset tästä olisivat jotenkin oikeampia kuin toisten? Niin kuin kirjoitin, tässä asiassa ei ole mitään oikeaa ja väärää tapaa toimia. Parisuhteet ovat erilaisia ja hyvä niin.
Täällä on jälleen kirjoittaja, joka "tietää", että jos on eksien kanssa ystävä, niin se tarkoittaa että heitä panee tai haluaisi panna, tai heidän kanssaan haluaa takaisin yhteen tai vähintäänkin heidän avullaan pönkittää itsetuntoaah ja on takertunut menneisyyteen. Samat kommentit hän on floodannut aikaisemmin, kun on keskustelu valokuvien säilyttämisestä somessa.
Olen ihan samaa mieltä siitä, ettei ole mitään oikeaa ja väärää tapaa toimia ja siksi on aivan turha tulla provosoimaan tuollaisilla väitteillä.
Floodaa sä itsesi takavasemmalle... Exien kanssa kaveeraaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh. Mun parhaat ystäväni ovat miehiä, osan kanssa on joskus säädetty, osan ei, parin kanssa oltu syvemmässäkin suhteessa. Miehelläni on myös paljon naispuolisia ystäviä, enkä nyt itseasiassa tiedä onko siellä seksihistoriaa vai ei - eikä voisi vähempää kiinnostaa. Meillä on molemmilla erittäin laaja ja monipuolinen ystäväpiiri, eikä siihen ole toisella mitään sanomista.
Mitä te kuvittelette saavuttavanne toisen ystävyyssyhteiden rajottamisella ja kyttäämisellä? Luottamus on luottamusta, jos toinen pettää niin sitten se pettää - ja todennäköisemmin silloin, jos kotona on joku mustasukkainen ystäviä karkottava pirttihirmu.
Ei kyse ole siitä, että pelkäisin, että minua petetään. Kyse on kunnioituksesta toista kohtaan. Jos mies haluaisi pitää yhteyttä exiinsä, en olisi hänen kanssaan. Minulle tuollainen asia on kunnioituksen puutetta. En tuomitse muiden parisuhteita, joissa ajatellaan eri tavalla tästä asiasta, minulle se olisi vain ehdoton no.
Hmm. Jännä juttu, koska itse olen melko lailla toista mieltä. Olen tosin mies, vaikka mielestäni sukupuoleni on tässä kohtaa minusta sivuseikka. Itselläni näet saattaisi olla vaikeuksia arvostaa kumppania, joka hyvin suuresti halveksii jokaista ex-kumppaniaan, eikä haluaisi olla missän tekemisissä, saati kuulla heistä mitään (hyvää). - Vaikka toki tällainen suhtautuminen olisi ymmärrettävääkin, jos kumppanin exät olisivat olleet hyvin väkivaltaisia ja / tai muutoin edesvastuuttomia k-päitä.
Olen(ko) varmaan naivi kun haluan uskoa, että tällaiset hirviökumppanin kanssa suhteeseen päätyneet ovat kuitenkin vähemmistönä parisuhteista.
Sitä vaan ihmettelen, että miten oikeasti osa jaksaa, jotkut jopa vuosia uskoa, että se väkivaltaisesti ja mielivaltaisesti itseä (ja mahd lapsia) kohtaan käyttäytyvä kumppani muuttuu vielä toiseksi. Vaikka kai se on näin sivusta huomautella, ikäänkuin olisi aina niin helppoa lähteä karkuun ja jättää oleva taakse.
- olkoonkin, että historiallisesti elänemme aikaa, jolloin on monin tavoin helpointa ja hyväksyttävintä elää sinkkuna / yksinhuoltajana, kuin kenties koskaan aiemmin. - Kenennkään ei ole pakko, ainakaan Suomessa elää parisuhteessa, tullakseen toimeen.
Etkös nyt hiukan kärjistä! Kukaan ei ole puhunut ex kumpparinsa halveksimisesta, eikö sinusta ole muuta vaihtoehtoa kuin kaaveeraus tai halveksunta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täydellistä toiseen luottamista voi sanoa myös naiiviudeksi ja sinisilmäisyydeksi, kun ihmiset kuitenkin on mitä on. Ja monesti tilaisuus tekee varkaan, joten kannattaahan sitä vähän miettiä miten elämänsä ja lähipiirinsä organisoi. Onhan näitä tapauksia nähty, että "meillä on 100 % luottamus", mutta toinen kuitenkin pettää, eikä se sinisilmäinen kumppani tiedä mistään mitään. Mutta olkoon sitten harhakuplassaan onnellisia nämä luottajat.
Olen mieluummin onnellinen sinisilmäinen suhteessa, joka antaa voimavaroja, kuin onneton epäilijä suhteessa, joka vie voimavaroja.
Elät mielummin onnellisessa valheessa, kunnes totuus paljastuu sinulle ja tajuat että kaikki oli vain valhetta.
Tyydytetty sika, tai tyytymätön Sokrates.
En haluaisi olla se, joka pilaa hyvän suhteensa turhilla epäilyillä ja mustasukkaisuuksilla tai rajoittaa kumppaniaan näiden takia. - sika, joka kaukalonsa kaataa
t.eri
Kyllä näinkin, mutta joskus on myös hyvä elää silmät auki.
Elämän realiteetit pitää silti ottaa huomioon. Valitettavasti me ihmiset emme ole täydellisiä. Kukaan ei ole niin täydellinen että voisi vannoa, ettei koskaan lipsu. Kaikki eivät lipsu koskaan, mutta melko monet lipsuvat, se pitää myös ottaa huomioon, ainakin jossain takaraivossa.
Ainakin minua sattuisi ihan helvetisti jos olisin aivan yltiöepäilemätön ja sitten totuus lätkäistäsiin päin näköä. Varsinkin niin, että olisin kaveerannut sen miehen exän kanssa ja ollut aivan tietämätön tai en olisi käsittänyt (halunnut käsittää).
Ei koko aika tarvi epäillä, mutta joskus jotain merkkejä ja puheita kannattaa miettiä.
Ymmärrän pointtisi ja tavallaan sinäkin hienosti tulet vastaan tähän toiseen pointtiin (missä moni ei edes yritä). Minun tapani elää on elää se luottaen kumppaniin. Se ei tarkoita, että ajattelisin naiivisti, että hän ei koskaan missään tapauksessa voisi minua pettää. Totta kai voi tapahtua niinkin. Mutta ennen kuin niin tapahtuu, en halua elää kyttäillen ja "pahinta peläten". Tuntuu että siinä menisi niin paljon omaa energiaa hukkaan. Kirjoitin jo aiemmin, että jos niin tapahtuisi, niin ei minulla olisi mitään hävettävää siinä, että olen luottanut, siinä tapauksessa hävettävää on sillä, joka sen luottamuksen on rikkonut. Jos ymmärtää hävetä. Silmät ovat siis auki, mutta niillä ei etsitä jatkuvasti merkkejä pettämisestä. Valtaosa pettämisistä tapahtuu kuitenkin salaa, ennen kuin jää kiinni tai tunnustaa, mitään hyötyä ei olisi menojen kyttäämisestä ja perään kyselystä, itse koen että siinä vain ajaisi toista pois luotaan, "kun ei kerran luoteta".
Kyllä näinkin, mutta joskus on myös hyvä elää silmät auki.
Elämän realiteetit pitää silti ottaa huomioon. Valitettavasti me ihmiset emme ole täydellisiä. Kukaan ei ole niin täydellinen että voisi vannoa, ettei koskaan lipsu. Kaikki eivät lipsu koskaan, mutta melko monet lipsuvat, se pitää myös ottaa huomioon, ainakin jossain takaraivossa.
Ainakin minua sattuisi ihan helvetisti jos olisin aivan yltiöepäilemätön ja sitten totuus lätkäistäsiin päin näköä. Varsinkin niin, että olisin kaveerannut sen miehen exän kanssa ja ollut aivan tietämätön tai en olisi käsittänyt (halunnut käsittää).
Ei koko aika tarvi epäillä, mutta joskus jotain merkkejä ja puheita kannattaa miettiä.