Hyväksytkö sen, että puolisollasi on kavereina exiä ja vanhoja säätöjä?

Mun mielestä voi olla kavereita ja kannatan kaikenlaista aikuismaista suhtautumista. Rajan vedän kuitenkin siihen, etten hyväksy yhteydenpitoa kahdessa tapauksessa: A. se toinen osapuoli on avoimesti ilmaissut, että haluaisi olla enemmän kuin ystäviä ja enemmän tai vähemmän toimii sen mukaisesti. B. kumppani on pettänyt minua, minkä jälkeen sen pettämiskaverin kanssa ei minusta mitenkään voi enää olla vaan kaveri. Se kaveruus pilattiin sillä pettämisellä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heh. Mun parhaat ystäväni ovat miehiä, osan kanssa on joskus säädetty, osan ei, parin kanssa oltu syvemmässäkin suhteessa. Miehelläni on myös paljon naispuolisia ystäviä, enkä nyt itseasiassa tiedä onko siellä seksihistoriaa vai ei - eikä voisi vähempää kiinnostaa. Meillä on molemmilla erittäin laaja ja monipuolinen ystäväpiiri, eikä siihen ole toisella mitään sanomista.

Mitä te kuvittelette saavuttavanne toisen ystävyyssyhteiden rajottamisella ja kyttäämisellä? Luottamus on luottamusta, jos toinen pettää niin sitten se pettää - ja todennäköisemmin silloin, jos kotona on joku mustasukkainen ystäviä karkottava pirttihirmu.  

Ei kyse ole siitä, että pelkäisin, että minua petetään. Kyse on kunnioituksesta toista kohtaan. Jos mies haluaisi pitää yhteyttä exiinsä, en olisi hänen kanssaan. Minulle tuollainen asia on kunnioituksen puutetta. En tuomitse muiden parisuhteita, joissa ajatellaan eri tavalla tästä asiasta, minulle se olisi vain ehdoton no.

Miten toisen ystävyyssuhde voi olla kunnioituksen puutetta. Heillä on voinut olla hyvinkin pitkä menneisyys ja ovat jääneet ystäviksi. MInusta on kunnioituksen puutetta, jos tuollaisesta alkaisi valittaa. 

Jollet sinä ymmärrä, että toisilla voi olla erilaisia näkemyksiä asioista kuin sinulla, niin ei voi mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heh. Mun parhaat ystäväni ovat miehiä, osan kanssa on joskus säädetty, osan ei, parin kanssa oltu syvemmässäkin suhteessa. Miehelläni on myös paljon naispuolisia ystäviä, enkä nyt itseasiassa tiedä onko siellä seksihistoriaa vai ei - eikä voisi vähempää kiinnostaa. Meillä on molemmilla erittäin laaja ja monipuolinen ystäväpiiri, eikä siihen ole toisella mitään sanomista.

Mitä te kuvittelette saavuttavanne toisen ystävyyssyhteiden rajottamisella ja kyttäämisellä? Luottamus on luottamusta, jos toinen pettää niin sitten se pettää - ja todennäköisemmin silloin, jos kotona on joku mustasukkainen ystäviä karkottava pirttihirmu.  

Ei kyse ole siitä, että pelkäisin, että minua petetään. Kyse on kunnioituksesta toista kohtaan. Jos mies haluaisi pitää yhteyttä exiinsä, en olisi hänen kanssaan. Minulle tuollainen asia on kunnioituksen puutetta. En tuomitse muiden parisuhteita, joissa ajatellaan eri tavalla tästä asiasta, minulle se olisi vain ehdoton no.

Hmm. Jännä juttu, koska itse olen melko lailla toista mieltä. Olen tosin mies, vaikka mielestäni sukupuoleni on tässä kohtaa minusta sivuseikka.  Itselläni näet saattaisi olla vaikeuksia arvostaa kumppania, joka hyvin suuresti halveksii jokaista ex-kumppaniaan, eikä haluaisi olla missän tekemisissä, saati kuulla heistä mitään (hyvää). - Vaikka toki tällainen suhtautuminen olisi ymmärrettävääkin, jos kumppanin exät olisivat olleet hyvin väkivaltaisia ja / tai muutoin edesvastuuttomia k-päitä.

Olen(ko) varmaan naivi kun haluan uskoa, että tällaiset hirviökumppanin kanssa suhteeseen päätyneet ovat kuitenkin vähemmistönä parisuhteista.

Sitä vaan ihmettelen, että miten oikeasti osa jaksaa, jotkut jopa vuosia uskoa, että se väkivaltaisesti ja mielivaltaisesti itseä (ja mahd lapsia) kohtaan käyttäytyvä kumppani muuttuu vielä toiseksi.  Vaikka kai se on näin sivusta huomautella, ikäänkuin olisi aina niin helppoa lähteä karkuun ja jättää oleva taakse.

- olkoonkin, että historiallisesti elänemme aikaa, jolloin on monin tavoin helpointa ja hyväksyttävintä elää sinkkuna / yksinhuoltajana, kuin kenties koskaan aiemmin. - Kenennkään ei ole pakko, ainakaan Suomessa elää parisuhteessa, tullakseen toimeen.    

Hyväksyn. Vaikka mies olisi ollut heihin ihastunut/ tuntenut vetoa heitä kohtaan 20 vuotta sitten, sillä ei ole todellakaan mitään väliä enää. Meillä on ystäväpiirissä kaksikin tällaista naista, molemmat menivät sittemmin naimisiin miehen kavereiden kanssa (kaikki pyörivät nuorina samoissa porukoissa).

Sen sijaan itselläni katkesi yhteydenpito erääseen exään, jonka kanssa minulla ei koskaan ollut mitään vakavaa suhdetta mutta hyvin toimiva kaveruus varsinaisen suhteen jälkeen, oletettavasti sen takia, että tämän vaimo oli mustasukkainen. Vaimo teki kuulemma saman miehen kaikkien ex-kumppanien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heh. Mun parhaat ystäväni ovat miehiä, osan kanssa on joskus säädetty, osan ei, parin kanssa oltu syvemmässäkin suhteessa. Miehelläni on myös paljon naispuolisia ystäviä, enkä nyt itseasiassa tiedä onko siellä seksihistoriaa vai ei - eikä voisi vähempää kiinnostaa. Meillä on molemmilla erittäin laaja ja monipuolinen ystäväpiiri, eikä siihen ole toisella mitään sanomista.

Mitä te kuvittelette saavuttavanne toisen ystävyyssyhteiden rajottamisella ja kyttäämisellä? Luottamus on luottamusta, jos toinen pettää niin sitten se pettää - ja todennäköisemmin silloin, jos kotona on joku mustasukkainen ystäviä karkottava pirttihirmu.  

Ei kyse ole siitä, että pelkäisin, että minua petetään. Kyse on kunnioituksesta toista kohtaan. Jos mies haluaisi pitää yhteyttä exiinsä, en olisi hänen kanssaan. Minulle tuollainen asia on kunnioituksen puutetta. En tuomitse muiden parisuhteita, joissa ajatellaan eri tavalla tästä asiasta, minulle se olisi vain ehdoton no.

Miten toisen ystävyyssuhde voi olla kunnioituksen puutetta. Heillä on voinut olla hyvinkin pitkä menneisyys ja ovat jääneet ystäviksi. MInusta on kunnioituksen puutetta, jos tuollaisesta alkaisi valittaa. 

Jollet sinä ymmärrä, että toisilla voi olla erilaisia näkemyksiä asioista kuin sinulla, niin ei voi mitään.

En puhuisi kunnioituksen puutteesta, koska ystvyyssuhde on ollut jo ennen sinua. Nimenomaan puhuisin vain erilaisista näkemyksistä. 

Sir-Selostaja kirjoitti:

Tämän keskustelun kommentit osoittaa hienosti monogamisen maailmankuvan toksisuuden monella tapaa. Jatkuvaa epäilyä pettämisestä jos tapaa X ihmisen, ukaaseja siitä ketä saa tuntea milläkin levelillä sopii olla tekemisissä.

Pitää olla jotenkin todella lapsen tasolla emotionaalisesti, ettei ymmärrä ihmisten välistä historiaa. Jos tyypit on ollut yhdessä 5 vuotta, ja ihmisssuhde toimii mutta parisuhde ei, niin sitten ei voi enää ikinä myöhemmin jatkaa sitä ihmissuhdetta, koska nyxän paska itsetunto ja vainoharhainen luonne? 

Onko tuo mielestänne terve ihmissuhde? Koetteko että luotatte puolisoonne oikeasti, kun kerta pitää rajoittaa, estää ja murehtia että mitäs jos se hairahtuu?

Ja sitten polyamorisille vittuillaan miten meidän suhteet ei ole vakavia, kun teinimäinen pelleily puuttuu kokonaan kuvioista.

Maailma on kumma paikka.

 

Minulle riittää se yksi ihminen. Teinipelleilyä nyt löytyy joka suhteesta. Varsinkin polyamorisista.

Ihmiset joskus luo itselleen oikeuksia ja onnistuu vielä sekoittamaan toistenkin päät.

Ei kiinnosta "viimeistä päivää" elostelevat (satyri)aasit.

Minussa on muutakin kuin kivoja koloja mihin ruikkia siemeniä.

En pidä alemman tason ihmisistä.

Opportunisteiksi sanovat.

Vierailija kirjoitti:

Täydellistä toiseen luottamista voi sanoa myös naiiviudeksi ja sinisilmäisyydeksi, kun ihmiset kuitenkin on mitä on. Ja monesti tilaisuus tekee varkaan, joten kannattaahan sitä vähän miettiä miten elämänsä ja lähipiirinsä organisoi. Onhan näitä tapauksia nähty, että "meillä on 100 % luottamus", mutta toinen kuitenkin pettää, eikä se sinisilmäinen kumppani tiedä mistään mitään. Mutta olkoon sitten harhakuplassaan onnellisia nämä luottajat.

Niin, jokainen vastaa itsestään, eli jos arvelet, että on parempi pitää etäisyyttä eksääsi, niin sitten pidät. Ja puolisosi osaa arvioida myös itse asian. Vai luulitko tosissaan, että tekisit tämän(kin) puolisosi puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Täydellistä toiseen luottamista voi sanoa myös naiiviudeksi ja sinisilmäisyydeksi, kun ihmiset kuitenkin on mitä on. Ja monesti tilaisuus tekee varkaan, joten kannattaahan sitä vähän miettiä miten elämänsä ja lähipiirinsä organisoi. Onhan näitä tapauksia nähty, että "meillä on 100 % luottamus", mutta toinen kuitenkin pettää, eikä se sinisilmäinen kumppani tiedä mistään mitään. Mutta olkoon sitten harhakuplassaan onnellisia nämä luottajat.

Olen kanssasi samaa mieltä ja mainittakoon vielä se, että on joskus ollut joku syy, että ovat yhteen menneet ja seksisuhteesssa olleet, eli vaikka eivät suunnittelisikaan pettävänsä niin pinnan alla voi vielä kyteä se jokin josta eivät itsekään ole siis tietoisia. On tietysti  myös syynsä, että ovat nyt exiä, mutta se jokin on siis heistä pariskunnan joskus tehneet.....

Itse ihmettelen sitä, että joku haluaisi pitää erityisesti yhteyttä eksään. Vanhat suhteet on vanhoja, enkä halua mitään kaverisuhdetta vanhojen kumppaneiden kanssa. Mies ajattelee samalla tavalla.

Itse ajattelen, että kyseessä on jonkinlainen riippuvuuskuvio. Ei osata päästää ihmisistä irti.

Vierailija kirjoitti:

Itse ihmettelen sitä, että joku haluaisi pitää erityisesti yhteyttä eksään. Vanhat suhteet on vanhoja, enkä halua mitään kaverisuhdetta vanhojen kumppaneiden kanssa. Mies ajattelee samalla tavalla.

Itse ajattelen, että kyseessä on jonkinlainen riippuvuuskuvio. Ei osata päästää ihmisistä irti.

Eksä on ystävä. Miksi katkaista välit ystävään?

Vierailija kirjoitti:

Siis entisiä seksisuhteita, mutta nykyään enää kavereita. Onko sulle ok, että he viestittelevät, ehkä myös tapaavat? Miksi on ok? Miksi ei ole ok?

Minulle tämä olisi ok mutta minun miehen kaveripiiri muotoutuu vain miehistä.

Minulla itellä on kaveripiirissä myös miehiä joiden kanssa olen harrastanut seksiä.

Vierailija kirjoitti:

Itse ihmettelen sitä, että joku haluaisi pitää erityisesti yhteyttä eksään. Vanhat suhteet on vanhoja, enkä halua mitään kaverisuhdetta vanhojen kumppaneiden kanssa. Mies ajattelee samalla tavalla.

Itse ajattelen, että kyseessä on jonkinlainen riippuvuuskuvio. Ei osata päästää ihmisistä irti.

ilahduttavaa, että olet löytänyt samantapaisen arvomaailman jakavan kumppanin.  Mitä siihen tulee, että haluaa olla ex-kumppanin kanssa kaveri tai ainakin asiallisissa väleissä, niin juontaa minusta ajatuksesta siit, että kyse on oman historian kunnioittamisesta. Jos tosien kanssa on ollut mahd. pidempään niin olisi erikoista jos sen haluaisi kokonaan unohtaa ja hävittää. Tietysti eteenpäin on elettävä. Ja on enemmän kuin tylsää, jos toisen varjo on jatkuvasti tai erinomaisen usein läsnä. 

Mutta se miten tai kuinka näen maailmani tänään on luultavasti enemmän kun uskallan itselleni myöntää sen aikaan saamaa, miten muut itselleni läheiset ja aiemmin läheiset ja jo taakse jääneet ihmiset ovat vaikuttaneet minuun.   

Vierailija kirjoitti:

Itse ihmettelen sitä, että joku haluaisi pitää erityisesti yhteyttä eksään. Vanhat suhteet on vanhoja, enkä halua mitään kaverisuhdetta vanhojen kumppaneiden kanssa. Mies ajattelee samalla tavalla.

Itse ajattelen, että kyseessä on jonkinlainen riippuvuuskuvio. Ei osata päästää ihmisistä irti.

Ajattelen omalla kohdallani samoin. En halua pitää yhteyttä kahden pitkäaikaisen exän kanssa, syytä en osaa perustella. Ei vaan ole tarvetta, minulla on ystäviä muutenkin. En kuitenkaan oleta, että miesystäväni ajattelisi samoin kuin minä, joten minulla ei ole mitään ongelmaa sen suhteen, että hän pitää yhteyttä exiinsä.

Vierailija kirjoitti:

En ole parisuhteessa mutta mielestäni niin kauan kuin tapaamiset hoidetaan asiallisesti eikä tarvis mennä toisten koteihin/hotelliin niin ok.

Koti on koti ja hempukoita nurkissa en ala katsella.

Jos ei kunnioita toisen arvoja ja rajoja niin sopii mennä. Ja mielellään hyvin kauas.

Ennenkuin kilahdan.

Mut ei voi mitään, jokainen on vapaa valitsemaan. Mieluummin yksin kuin törpön kaa.

Haluan pitää mielenrauhani ja -terveyteni.

Lukeeko otsassani "kynnysmatto"?

N44

Ei, en viitsi sanoa mitä siinä lukee.

Mä en ikinä suostuisi elämään parisuhteessa jossa joutuu kärsimään liian isoista näkemys eroista!

Oli sitten kummin päin tahansa exiä kavereina tai ei.

Suhteemme alussa miehen naispuolinen kaveri haukkui minut miehelle messengerissä. Ikinä ei olla nähty eikä tavattu. Profiilikuvani perusteella oli tämä akka haukkunut minut onnenonkijaksi, lumpuksi ja ties miksikä. Jotain kommenttia oli kans laittanut meidän parisuhdepäivitykseen ennen sitä. Näillä on ollut yhden illan juttu joskus vuonna miekka ja kivi.

En ymmärrä miksi tämä nainen on yhä miehen kavereissa tuollaisen jälkeen. Mustasukkainen yhden illan juttu :D

Miehen exät ovat olleet ihan ok minua kohtaan, asiallisesti käyttäytyneet. Eivätkä ole mustasukkaisia enkä minä heistä. Kukin on mennyt elämässä eteenpäin ja heilläkin on uudet suhteet.

On eri asia pitää asialliset välit, olla ihan vaan kaveri. Mutta sitten, kun täytyy päivittäin käydä kahvilla, elokuvissa... Jatkuva, LÄHEINEN seurustelu entisten panokavereiden, exien kanssa ei herätä luottamusta. Miksi on pidettävä kaikki entiset seksisuhteet ihan kuin "narun päässä" ? Ja sitten hehkutetaan, että ollaan niiiiiin ihqubestiksiä...

Vierailija kirjoitti:

Suhteemme alussa miehen naispuolinen kaveri haukkui minut miehelle messengerissä. Ikinä ei olla nähty eikä tavattu. Profiilikuvani perusteella oli tämä akka haukkunut minut onnenonkijaksi, lumpuksi ja ties miksikä. Jotain kommenttia oli kans laittanut meidän parisuhdepäivitykseen ennen sitä. Näillä on ollut yhden illan juttu joskus vuonna miekka ja kivi.

En ymmärrä miksi tämä nainen on yhä miehen kavereissa tuollaisen jälkeen. Mustasukkainen yhden illan juttu :D

Miehen exät ovat olleet ihan ok minua kohtaan, asiallisesti käyttäytyneet. Eivätkä ole mustasukkaisia enkä minä heistä. Kukin on mennyt elämässä eteenpäin ja heilläkin on uudet suhteet.

Lisään vielä, että tuon haukkumisen jälkeen vielä mies käynyt tykkäilemässä tämän kuvista -.-

Ja joihinkin kommentoinutkin.

Trine kirjoitti:

On eri asia pitää asialliset välit, olla ihan vaan kaveri. Mutta sitten, kun täytyy päivittäin käydä kahvilla, elokuvissa... Jatkuva, LÄHEINEN seurustelu entisten panokavereiden, exien kanssa ei herätä luottamusta. Miksi on pidettävä kaikki entiset seksisuhteet ihan kuin "narun päässä" ? Ja sitten hehkutetaan, että ollaan niiiiiin ihqubestiksiä...

No en ole tuollaiseen vielä törmännyt. Taitaa kuitenkin olla hyvin harvinaista, että ihan päivittäin ollaan yhteydessä.

Puolisollani ei tietääkseni ole paljon naispuolisia ystäviä lukuun ottamia hänen ystäviensä vaimoja ja avokkeja. En joka tapauksessa tiedä hänen entisistä säädöistään kuten ei hänkään minun. En liioin tiedä kenen kanssa hän viestittelee, viestit kuuluvat yksityisyydensuojan piiriin.