Lue keskustelun säännöt.
Suomen alhainen syntyvyys - miesnäkökulmaa kaivataan!
Tuntuu, että nyt kun mediassa puhutaan paljon alhaisesta syntyvyydestä ja pelotellaan sillä, niin naisia syyllistetään joka paikassa ihan kohtuuttomasti. Artikkeleista jää helposti kuva, etteivät koulutetut naiset kaipaa elämäänsä lapsia ja lykkäävät niiden hankintaa kunnes on monen kohdalla jo myöhäistä.
Musta kuitenkin tuntuu, että monissa parisuhteissa mies on se, joka sitä lapsenhankintaa haluaa lykätä. Ainakin omalla kohdalla ja monien kavereidenkin kanssa on näin: katsotaan vähän myöhemmin, ei vielä, työ täytyy olla ensin pisteessä X, pitää olla X määrä rahaa, tai auto, tai talo...tuntuu, että noita syitä olla hankkimatta lapsia löytyy loputtomiin! Haluisinkin siis kuulla, mistä se lapsettomuus parisuhteessa olevien miesten kohdalla johtuu? Halutaanko että kaikki olisi ns. valmista ennen vauvaa, ollaanko suhteessa väärään ihmiseen, onko omat harrastukset ja kaverit vielä tärkeämpiä, pelottaako oman elämän menetys, oma isyys tai onko huonoja lapsuusmuistoja? Painaako taloudelliset vai tunnesyyt enemmän? Eikö vaan haluta lapsia muttei kehdata sitä vauvakuumeilevalle kumppanille sanoa? Keskustelua, kiitos!
Kommentit (6577)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ei halua lapsia kanssanne ja itse haluaa, kannattaa tosissaan miettiä, haluaako suhdetta jatkaa. Itse olin viisi vuotta kestäneessä suhteessa, missä mies hoki koko ajan juuri tuota "kyllä sitä myöhemminkin ehtii" ja keksi erilaisia syitä, miksi just siihen elämäntilanteeseen ei lapsi mahtunut. Tästä oltiin kuitenkin puhuttu suhteen alkaessa jo, ja asia tuli esiin monta kertaa myöhemminkin. Odottelin kiltisti, koska mies näyttäisi vihdoinkin vihreää valoa. Mutta kun 28-vuotiaana (minä siis olin, mies kolme vuotta vanhempi) sitten puhuimme asiasta jälleen, häneltä lipsahti, ettei hän ole varma haluaako juuri minun kanssani lapsia hankkia! Jätin hänet saman tien ja nyt, kolme vuotta myöhemmin, olen ihanan miehen kanssa yhdessä ja odotan esikoistamme. Ei kannata tyytyä miehen hätävalheisiin vaan puristaa se totuus ulos! On mielestäni todella raukkamaista antaa naisen käyttää parhaat vuotensa suhteessa, missä lapsia lupaillaan mutta niitä ei olla valmiita tekemään. Olen aina halunnut ainakin kaksi lasta ja katsotaan nyt, toteutuuko tämä toive koskaan kun ikääkin alkaa jo olla. En ole kuitenkaan katkera, sillä ainakin minusta on tulossa parin kuukauden päästä äiti! <3
En tiedä sinun exästäsi, mutta voihan se olla, että miehen mieli on muuttunut. Ihan samanlainen oikeus miehilläkin on muuttaa mielipidettään kuin naisillakin.
Täytyy kertoa suusanallisesti vaikja tiedoston ettei halua lasta. Minäkö viis veisasin......
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten saaminen on pelottavaa. Puolisoni on nyt raskaana ja kaikki tuntuu itselleni todella epätodelliselta ja vieraalta. En halua kokeilla lapsen potkuja mahan päältä ja hänen muuttuva vartalonsa aiheuttaa lähinnä hämmennystä. Vaikea suhtautua kropan muuttumiseen, vaikka tietääkin että lapsi siellä kasvaa. Kaikki muut ovat innoissaan lapsesta, omille vanhemmille ensimmäinen lapsenlapsi. Rakastan puolisoani, mutta tuntuu että hän on muuttunut raskausaikana ihan eri ihmiseksi ja pelottaa, että hän jääkin sellaiseksi. Kaikesta pitää stressata, mitään ei voi syödä kun se on joko kiellettyä, pahaa tai epäterveellistä eikä puhu enää mistään muusta kuin vauvasta. Haalii vaatteita ja tarvikkeita ja osti juuri ihan sa*tanan kalliit uudet vaunut vaikka olisi siskoltaan saanut ilmaiseksi käytetyt. En tiedä millaiseksi välineurheiluksi tämä vasta muuttuukin, kun lapsi on syntynyt. Ahdistaa, mutta en tiedä kenelle siitä voisin enää tässä vaiheessa sanoa. Kaverit naureskelevat, vaikka kenelläkään ei ole vielä lapsia. Naistani en halua loukata, hän on todella herkillä ihan pikkujutuistakin nykyään.
M31
Olen 26-vuotias nainen ja ainakin minun tutuissani se menee niin päin, että pariskuntien miehet haluaisivat lapsia, jos ei nyt niin ainakin joskus, kun taas naisista suurin osa ei halua lapsia ollenkaan. Tietty voi mieli muuttua kun kolmenkympin rajapyykkiä lähestytään mutta ainakin tässä vaiheessa kaikki keskittyy opiskeluun, matkusteluun, kuntoiluun ja bilettämiseen ja lapset nähdään taakkana. Parilla oli lisäksi ilmastoahdistus ja yhdellä Suomen nykytila syynä siihen, miksei halua lisääntyä. Lasten saaminen ylipäätään on ainakin omassa kaveripiirissä asia, jota ei toivota tapahtuvaksi.
Itse haluan kyllä lapsia, mutta haluan ensin saattaa opintoni loppuun.
Vierailija kirjoitti:
Miehistä on tullut vain entistä itsekkäimpiä, lapsia ei haluta, koska ”enhän MINÄ siitä mitään hyödy. Ja sama koskee armeijaa, enää ei ajatella ”mitä minä voin tehdä palvellakseni maatamme” vain ”mitä armeija antaa MINULLE”
Mikä velvollisuus miehellä on ryssiä elämänsä jonkun naikkosen lisääntymistoiveen vuoksi?
Perhe ja intti (ml RUK) ovat käyneet minulle helvetin kalliiksi niin ajallisesti kuin rahallisesti. Sekuntiakaan en epäröisi jos olisi mahdollisuus palata aikaan ennen sitä kohtalokasta baari-iltaa.
Vierailija kirjoitti:
Mies ei ole enää perheen pää, ja syntyvät lapset eivät ole enää hänen sukunsa jatkajia
Se ettå mies ei ole perheenpää johtuu ihan hänestä itsestään. Se joka kantaa vastuun perheen asioista on perheenpää ja lähes 100% suomalaisissa perheissä se on nainen.
Ei perheenpääksi tulla sillä että sanoo ettå on perheenpåä vaan se on tekoja tekoja ja tekoja.
Ja miten omat lapset ei jatka omaa sukua? Tietenkin ne jatkaa mutta se on totta ettå lapset on Suomessa aina enemmän naisen suvun jälkeläisiä johtuen tuosta perheenpää asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä voin sanoa, että naisilla on helposti aikas ruusunpunainen kuva siitä mitä se lasten hankinta oikeasti on. Kun vauvakuumeillaan, ajatellaan vaan sitä ihanaa pientä nyyttiä kainalossa muttei tajuta, että se kasvaa ja maksaa. Suomeksi: vie tajuttomat määrät aikaa ja rahaa ja lisäksi saa mies pelätä vielä suhteen kokoon kuivumista, kakkoseksi jäämistä ja niinkuin joku jo tuossa sanokin, EROA, joka on isille melkein poikkeuksetta todella raskas tie ihan joka tasolla. Edelleen ajatellaan, että se on viime kädessä miehen velvollisuus elättää perhe ja tämä luo myös omat paineensa. Naisetkin tuppaavat ajattelemaan näin, vaikka eivät sitä ääneen myönnäkään. Eron myötä saa sitten maksaa toistakymmentä vuotta elatusmaksuja samalla, kun pääsee näkemään lapsia kerran parissa viikossa.
Miettikää asiaa oikeasti miehen kannalta.
-Ei tarvitse synnyttää, mutta toisaalta puoliso voi tehdä abortin omalla päätöksellään.
-Vastuu lapsen asioista on puolisolla, mutta niin on valtakin, koska sinun et vain osaa/tiedä tarpeeksi.
-Lähtökohtaisesti pääset helpommalla lapsen hoidossa, mutta toisaalta saat kuulla asiasta vaikka osallistuisit kuinka.
-Sinun oletetaan huolehtivan perheen elatuksesta, mutta töissä viettämääsi aikaan viitataan vapaana/lepona, koska et ole hoitamassa lapsia.
-On hyvin todennäköistä, että seksihalujen lisäksi lapsen teko vie myös kumppanisi läheisyyden kaipuun. Hän saa läheisyyttä vauvalta jopa kyllästymiseen asti.
-Joka toinen pari päätyy eroon ja erossa sinua todennäköisesti odottaa elatusmaksut ja joka toinen viikonloppu lasten kanssa. Jos hyvin käy, niin saat olla osa lastesi arkea joka toinen viikko. Tosin saatat silloinkin joutua maksamaan elatusmaksuja, koska olet kuitenkin etävanhempi.
Olisiko tämä naisille houkutteleva vaihtoehto?
Suomessa naiset eivät jää kotirouviksi vaan palaavat töihin. Miehillä on ihan yhtä paljon aikaa hoitaa lapsia ja kotia töiden jälkeen mitä naisilla. Lapsen kanssa voi viettää aikaa myös viikonloppuisin, lomilla ja lapsen sairastuessa kotona.
Sen melko todennäköisen eron jälkeen tuo vaan ei ole mahdollista. Jos lapset on miehellä joka toinen viikonloppu (yleisin tapa), niin ei siinä töiden jälkeen lapsia hoideta.
Ja vaikka naiset eivät jää kotirouviksi, niin edelleen miehen oletetaan kantavan päävastuu perheen elatuksesta. Se on samanlainen kummallinen jäänne kuin se, että naisen oletetaan hoitavan päävastuu lasten hoidosta.
En tunne yhtään perhettä jossa mies kantaisi tai olisi kantanut missään vaiheessa päävastuun perheen elatuksesta eli höpöjä puhut ja olen jo viisikymppinen.
Se on kyllä totta että lujassa istuu naisen rooli. Vaikka käy kokopäiväisesti töissä niin miehet olettaa ettå nainen hoitaa lasten asiat yksin. On niin vaikeaa miehellä tehdä hänelle isänä kuuluva osa. Sitten miehet ihan viattomat raukat ihmettelee mihin se ihana nainen hävisi? Ihan vihjeenä kannattaa katsoa hyyyyvin pitkään sinne peiliin. Siellä se syypää on.
Minulla on paljon syvällisemmät syyt, kuin talousasiat. Päätin jo 80-luvulla etten hanki lasta, sillä huomasin länsimaisen tyylin elää sairaaksi. Itse olen sairas muiden joukossa, en aio sitä levittää enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
eihän teilläkään muka ole mitään velvollisuutta tehdä miesten hyväksi mitään antautumalla panopuuksi jollekkin random tyypille, vain sen tähden kun SE haluaa.
Eikö tosiaankin ole LOISTAVAA, että ei tarvitse <3
Syntyvyyden romahdus johtuu paitsi yleisestä epävarmuudesta, ennen kaikkea loputtomilta tuntuvista valinnan mahdollisuuksista.
Miesten ja naisten, molempien, on haastavaa sitoutua parisuhteeseen saati lapsiin, koska aina on mahdollisuus tinderöidä uusia kumppaneita, elää aasiassa puoli vuotta, edetä uralla. Jne.
Elämme yltäkylläisyyden ja pitkitetyn nuoruuden illuusiossa. Kunnes olemmekin jo liian vanhoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miesten maailmassa lastenhankintaan vaikuttavat tunteiden sijaan enemmän käytännön seikat, kuten taloudellinen tilanne ja varmuus tulevasta. Sillä miltä meistä tuntuu olla lapseton ei ole sen kannalta mitään merkitystä, voimmeko tarjota lapselle vakaan kasvuympäristön. Tokikaan kaikki meistä eivät ajattele näin, mutta useimmin näin ajattelevat enemmän ajattelvat, kuin toimivat miehet. Itselläni syy on kuitenkin yksinkertaisesti se, etten lapsia halua. Sille miksi en halua, ei ole eritysitä syytä. En vain halua ja se on se selkein tieto tästä asiasta itseni kohdalla.
M23
Mies39 kirjoitti:
Syntyvyyden romahdus johtuu paitsi yleisestä epävarmuudesta, ennen kaikkea loputtomilta tuntuvista valinnan mahdollisuuksista.
Miesten ja naisten, molempien, on haastavaa sitoutua parisuhteeseen saati lapsiin, koska aina on mahdollisuus tinderöidä uusia kumppaneita, elää aasiassa puoli vuotta, edetä uralla. Jne.
Elämme yltäkylläisyyden ja pitkitetyn nuoruuden illuusiossa. Kunnes olemmekin jo liian vanhoja.
Millä tavalla se, että minä, lapseton mies, teetin kolmekymmentä vuotta täytettyäni vasektomian ja suljin itseltäni lopullisesti mahdollisuuden hankkia lapsia, sopii yhteen tämän valinnanvapaus- ja sitoutumisenpuuteteoriasi kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottamatta muuten kantaa mutta nämä miesten vastaukset(plussaa kuitenkin siitä että olivat rehellisiä)
ollaan viinaan meneviä,olipas yllätys..
päälle kolmikymppiset haluavat vielä mennä miesporukan mukana. anteeksi mutta mitä,miksi ihmeessä tuon ikäinen vielä haluaa mennä mies porukoissa??
eli siis juoppoja ja lapsekkaita yli-teinejä, onko ihme ettei niitä perheitä enää synny.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ottamatta muuten kantaa mutta nämä miesten vastaukset(plussaa kuitenkin siitä että olivat rehellisiä)
ollaan viinaan meneviä,olipas yllätys..
päälle kolmikymppiset haluavat vielä mennä miesporukan mukana. anteeksi mutta mitä,miksi ihmeessä tuon ikäinen vielä haluaa mennä mies porukoissa??
eli siis juoppoja ja lapsekkaita yli-teinejä, onko ihme ettei niitä perheitä enää synny.
Naisista poiketen miehet arvostavat ystävyyttä ja kaverisuhteiden ylläpitoa koko aikuisikänsä.
Omat silmäni avasi keskustelu avovaimon kanssa.
Avovaimo oli tavannut ystävänsä, joka oli pitkällä hoitovapaalla. Kuulemma ystävällä on ”tosi hyvä systeemi”. Nainen on lapsen kanssa päivät ja mies on töissä. Kun mies tulee kotiin, on miehen vuoro olla lapsen kanssa koko ilta, ja nainen voi mennä harrastamaan tai tapaamaan ystäviään.
Kysyin, milloin mies harrastaa tai tapaa ystäviään.
”... Se käy töissä ja näkee ystäviään siellä..? Eikä sen tarvi harrastaa mitään.”
En keksi yhtään hyvää syytä hankkia lapsia. Sitävastoin olen sisäistänyt, että lapsen saaminen tuhoaisi monia arvokkaita asioita omasta elämästä.
Siksi en halua lasta.
https://yle.fi/uutiset/3-10825443
Miksi väestönkasvusta tuli ilmastokeskustelun tabu?
"Tutkijat ovat laskeneet että väestö ja päästöt nousevat yhä samassa tahdissa: yhden prosentin lisäys väestössä tarkoittaa yhden prosentin lisäystä päästöissä.
– Väestönkasvu on ihmiskunnan kohtalonkysymys. Se on eräs päästökasvun keskeisin syy, Lehmijoki sanoo.
Erityisen keskeinen se on rikkaissa länsimaissa.
Lundin yliopisto kohahdutti kaksi vuotta sitten tutkimuksella (siirryt toiseen palveluun), jossa listattiin eri elämänvalintojen vaikutusta hiilijalanjälkeen.
Ylivoimaisesti tehokkain keinoista oli tehdä vähemmän lapsia.
Rikkaassa maassa yhden lapsen hankkimatta jättäminen säästää vuodessa noin 58,6 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Toiseksi tehokkain keino, autosta luopuminen, säästää 2,4 tonnia, laskettiin tutkimuksessa.
Maailman merkittävin ilmastoraportti, hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC esitteli viime syksynä joukon rajujakin keinoja rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen, mutta väestönkasvu – ei suoraan sanaakaan.
Siitä vaikenee pääosin myös media."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottamatta muuten kantaa mutta nämä miesten vastaukset(plussaa kuitenkin siitä että olivat rehellisiä)
ollaan viinaan meneviä,olipas yllätys..
päälle kolmikymppiset haluavat vielä mennä miesporukan mukana. anteeksi mutta mitä,miksi ihmeessä tuon ikäinen vielä haluaa mennä mies porukoissa??
eli siis juoppoja ja lapsekkaita yli-teinejä, onko ihme ettei niitä perheitä enää synny.
Naisista poiketen miehet arvostavat ystävyyttä ja kaverisuhteiden ylläpitoa koko aikuisikänsä.
Niin muuten arvostavat naisetkin, tuskinpa tuokaan on sukupuolesta kiinni. Mutta kaikki viikonloputko pitää käyttää poikien kanssa kaljotteluun vielä silloinkin, kun lähestytään neljääkymppiä? Aika säälittävänä näyttäytyy moinen touhu.
Meillä ihan sama juttu kuin aloittajalla. Mies on epävarma milloin mistäkin, oli se sitten raha tai asumisjärjestelyt tai työt tai parisuhde...sovittiin että tämän kesän jälkeen aletaan tosissamme yrittämään lasta mutta nyt näyttää siltä ettei ole vieläkään valmis :(
Ollaan kolmekymppisiä ja oltu yhdessä kohta neljä vuotta ja puhuttu, että lapsia halutaan. En haluaisi painostaa ja aionkin viettää kesän ihan rennosti, mutta syksyn tullen olisi sitten parempi ryhtyä oikeasti toimeen! Ei ole tässä enää liikaa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottamatta muuten kantaa mutta nämä miesten vastaukset(plussaa kuitenkin siitä että olivat rehellisiä)
ollaan viinaan meneviä,olipas yllätys..
päälle kolmikymppiset haluavat vielä mennä miesporukan mukana. anteeksi mutta mitä,miksi ihmeessä tuon ikäinen vielä haluaa mennä mies porukoissa??
eli siis juoppoja ja lapsekkaita yli-teinejä, onko ihme ettei niitä perheitä enää synny.
Naisista poiketen miehet arvostavat ystävyyttä ja kaverisuhteiden ylläpitoa koko aikuisikänsä.
Niin muuten arvostavat naisetkin, tuskinpa tuokaan on sukupuolesta kiinni. Mutta kaikki viikonloputko pitää käyttää poikien kanssa kaljotteluun vielä silloinkin, kun lähestytään neljääkymppiä? Aika säälittävänä näyttäytyy moinen touhu.
Säälittävinä se naisten teatterin lämpiössä tissuttelu ja seksilelukutsutkin näyttäytyvät, mutta jospa annettaisiin kaikkien käyttää kavereiden kanssa aikaa niin kuin he parhaaksi näkevät.
Monet naiset kyllä mummoutuvat tavattoman aikaisin ja haluavat himmailla kaikki viikonloput kotona Netflixiä toljottaen jo 25 ikävuodesta eteenpäin.
En tiedä sinun exästäsi, mutta voihan se olla, että miehen mieli on muuttunut. Ihan samanlainen oikeus miehilläkin on muuttaa mielipidettään kuin naisillakin.