Lue keskustelun säännöt.
Suomen alhainen syntyvyys - miesnäkökulmaa kaivataan!
Tuntuu, että nyt kun mediassa puhutaan paljon alhaisesta syntyvyydestä ja pelotellaan sillä, niin naisia syyllistetään joka paikassa ihan kohtuuttomasti. Artikkeleista jää helposti kuva, etteivät koulutetut naiset kaipaa elämäänsä lapsia ja lykkäävät niiden hankintaa kunnes on monen kohdalla jo myöhäistä.
Musta kuitenkin tuntuu, että monissa parisuhteissa mies on se, joka sitä lapsenhankintaa haluaa lykätä. Ainakin omalla kohdalla ja monien kavereidenkin kanssa on näin: katsotaan vähän myöhemmin, ei vielä, työ täytyy olla ensin pisteessä X, pitää olla X määrä rahaa, tai auto, tai talo...tuntuu, että noita syitä olla hankkimatta lapsia löytyy loputtomiin! Haluisinkin siis kuulla, mistä se lapsettomuus parisuhteessa olevien miesten kohdalla johtuu? Halutaanko että kaikki olisi ns. valmista ennen vauvaa, ollaanko suhteessa väärään ihmiseen, onko omat harrastukset ja kaverit vielä tärkeämpiä, pelottaako oman elämän menetys, oma isyys tai onko huonoja lapsuusmuistoja? Painaako taloudelliset vai tunnesyyt enemmän? Eikö vaan haluta lapsia muttei kehdata sitä vauvakuumeilevalle kumppanille sanoa? Keskustelua, kiitos!
Kommentit (6451)
Romanttinen parisuhde vai lapsiperhe-elämä?
Valitse toinen.
Jatkuvasti kun näkee entisten romanttisten parien muuttumista lähinnä riiteleviksi työkavereiksi ja päätyvän lopulta eroon. Vaikuttaa vapaaehtoinen lapsettomuus pariskuntana oikein hyvältä vaihtoehdolta.
"Tutkimus toisensa jälkeen osoittaa, että lapsettomat ovat onnellisempia kuin ne, joilla on lapsia. Onnellisuus näyttäisi karkaavan yhä kauemmaksi lapsiluvun kasvaessa. Kahden lapsen vanhemmat ovat onnettomampia kuin yhden, ja kolmen lapsen vanhemmat onnettomampia kuin kahden. Tämä negatiivinen yhteys lasten määrän ja onnellisuuden välillä pätee maasta toiseen." https://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-02-15_007.html?s=
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kärsin kroonisesta kivusta, joka johtuu liikunnassa saadusta vammasta. Sydämeni särkyisi, kun en voisi osallistua lapsen leikkeihin. Myös taloudellinen tilanteeni on vaakalaudalla, koska työkyky on heikko kroonisen kivun vuoksi. Ja 10 eri ortopedin ja yhden epäonnistuneen leikkauksen jälkeen näyttää, että tilanne on pysyvä. Haluaisin perheen ja lapsia, mutta en nykyiseen elämäntilanteeseeni, jota tosin en pysty muuttaman. Jään todennäköisesti lapsettomaksi.
M31v
Vierailija kirjoitti:
Kärsin kroonisesta kivusta, joka johtuu liikunnassa saadusta vammasta. Sydämeni särkyisi, kun en voisi osallistua lapsen leikkeihin. Myös taloudellinen tilanteeni on vaakalaudalla, koska työkyky on heikko kroonisen kivun vuoksi. Ja 10 eri ortopedin ja yhden epäonnistuneen leikkauksen jälkeen näyttää, että tilanne on pysyvä. Haluaisin perheen ja lapsia, mutta en nykyiseen elämäntilanteeseeni, jota tosin en pysty muuttaman. Jään todennäköisesti lapsettomaksi.
M31v
Kuule, oletko käynyt henkiparantajalla? Voisi auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Miehenä voin sanoa, että naisilla on helposti aikas ruusunpunainen kuva siitä mitä se lasten hankinta oikeasti on. Kun vauvakuumeillaan, ajatellaan vaan sitä ihanaa pientä nyyttiä kainalossa muttei tajuta, että se kasvaa ja maksaa. Suomeksi: vie tajuttomat määrät aikaa ja rahaa ja lisäksi saa mies pelätä vielä suhteen kokoon kuivumista, kakkoseksi jäämistä ja niinkuin joku jo tuossa sanokin, EROA, joka on isille melkein poikkeuksetta todella raskas tie ihan joka tasolla. Edelleen ajatellaan, että se on viime kädessä miehen velvollisuus elättää perhe ja tämä luo myös omat paineensa. Naisetkin tuppaavat ajattelemaan näin, vaikka eivät sitä ääneen myönnäkään. Eron myötä saa sitten maksaa toistakymmentä vuotta elatusmaksuja samalla, kun pääsee näkemään lapsia kerran parissa viikossa.
Ihan kuin minä olisin kirjoittanut tuon.
Vierailija kirjoitti:
Seurusteltiin 11 vuotta ja erottiin, kun vaimoke alkoi puhua lapsista ja naimisiin menosta. Oikein painosti sillä asialla mua. Joku tiedostamaton haluttomuus oli mun osalta aina siihen juttuun ollut. Tapasin sitten harrastuksessa kiinnostavan daamin ja nyt ollaan seurusteltu 2 vuotta ja vauva tulossa ens keväänä.
Että kyllä kyse on jostakin sisäisestä tiedosta, että jos ei miestä kiinnosta, niin ei se nainen ole oikea.
M38
Järkyttävää, että käytit naista hyväksi 11 vuotta ja veit hänen parhaat lapsentekovuotensa. Häpeä munaton kun et päästänyt häntä lisääntymään toisen kanssa, sellaisen jota olisi kiinnostanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurusteltiin 11 vuotta ja erottiin, kun vaimoke alkoi puhua lapsista ja naimisiin menosta. Oikein painosti sillä asialla mua. Joku tiedostamaton haluttomuus oli mun osalta aina siihen juttuun ollut. Tapasin sitten harrastuksessa kiinnostavan daamin ja nyt ollaan seurusteltu 2 vuotta ja vauva tulossa ens keväänä.
Että kyllä kyse on jostakin sisäisestä tiedosta, että jos ei miestä kiinnosta, niin ei se nainen ole oikea.
M38
Järkyttävää, että käytit naista hyväksi 11 vuotta ja veit hänen parhaat lapsentekovuotensa. Häpeä munaton kun et päästänyt häntä lisääntymään toisen kanssa, sellaisen jota olisi kiinnostanut.
Ohis... kai se nainen olisi voinut itsekin erota, jos lapsen saaminen oli niin tärkeää? Meillä naisillakin voi mieli muuttua emmekä mekään halua lapsia kenen kanssa tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Miehenä voin sanoa, että naisilla on helposti aikas ruusunpunainen kuva siitä mitä se lasten hankinta oikeasti on. Kun vauvakuumeillaan, ajatellaan vaan sitä ihanaa pientä nyyttiä kainalossa muttei tajuta, että se kasvaa ja maksaa. Suomeksi: vie tajuttomat määrät aikaa ja rahaa ja lisäksi saa mies pelätä vielä suhteen kokoon kuivumista, kakkoseksi jäämistä ja niinkuin joku jo tuossa sanokin, EROA, joka on isille melkein poikkeuksetta todella raskas tie ihan joka tasolla. Edelleen ajatellaan, että se on viime kädessä miehen velvollisuus elättää perhe ja tämä luo myös omat paineensa. Naisetkin tuppaavat ajattelemaan näin, vaikka eivät sitä ääneen myönnäkään. Eron myötä saa sitten maksaa toistakymmentä vuotta elatusmaksuja samalla, kun pääsee näkemään lapsia kerran parissa viikossa.
Tässä on aika hyvin kiteytettynä syyt, miksi en itse koskaan enää halua lapsia enkä IKINÄ suosittelisi lasten hankintaa kenellekään miehelle, jolla on suomalainen nainen puolisona.
T: eronnut kahden lapsen isä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä voin sanoa, että naisilla on helposti aikas ruusunpunainen kuva siitä mitä se lasten hankinta oikeasti on. Kun vauvakuumeillaan, ajatellaan vaan sitä ihanaa pientä nyyttiä kainalossa muttei tajuta, että se kasvaa ja maksaa. Suomeksi: vie tajuttomat määrät aikaa ja rahaa ja lisäksi saa mies pelätä vielä suhteen kokoon kuivumista, kakkoseksi jäämistä ja niinkuin joku jo tuossa sanokin, EROA, joka on isille melkein poikkeuksetta todella raskas tie ihan joka tasolla. Edelleen ajatellaan, että se on viime kädessä miehen velvollisuus elättää perhe ja tämä luo myös omat paineensa. Naisetkin tuppaavat ajattelemaan näin, vaikka eivät sitä ääneen myönnäkään. Eron myötä saa sitten maksaa toistakymmentä vuotta elatusmaksuja samalla, kun pääsee näkemään lapsia kerran parissa viikossa.
Tässä on aika hyvin kiteytettynä syyt, miksi en itse koskaan enää halua lapsia enkä IKINÄ suosittelisi lasten hankintaa kenellekään miehelle, jolla on suomalainen nainen puolisona.
T: eronnut kahden lapsen isä
Mä taas sanoisin, että vauvakuumeilu tuottaa samanlaisen lyhytnäköisen hattara-ajatusmaailman sukupuolesta riippumatta. Näin vauvakuumeetta lapsen hankkineena naisena ei ollut mikään ongelma ajatella nyyttiaikaa pidemmälle. Pakkohan se oli, vauvakuumeinen mies ajatteli vain töppösiä kätkyessä.
Vierailija kirjoitti:
Yhä useammassa tapauksessa naiset venyttävät vakiintumista. Kukkeimmat vuodet halutaan käyttää erilaisten kokemusten hankkimiseen. Ero on siinä että tavalliselle parikymppiselle naiselle riittää huvitteluseuraa, kun taas tavalliselle parikymppiselle miehelle ei.
Luotettava tavismies kiinnostaa vasta kun perheen perustaminen kiinnostaa. Mutta miestä joka haaveili nuorena tyttöystävästä ja hauskanpidosta yhdesä, ei kiinnosta siirtyä suoraan pakkoselibaatista vaipparalliin. Kolmekymppisenä se mies haluaa sen mistä jäi paitsi parikymppisenä.
Tiedän kokemuksesta. Olin täysin näkymätön parikymppisille naisille. Kun olin lähemmäs 30, naisten kiinnostus heräsi. Jokaisella kiinnostuneista oli jo perhekuviot mielessä. Tajusin olevani kuviossa pelkkä väline naisen tavoitteiden saavuttamiseen, silloin kun kyse oli vain molemminpuolisesta halusta ja himosta, nämäkin naiset kiinnostuivat toisenlaisista miehistä.
Sanoin kuviolle kiitos ei.
Ei taas tätä -.-
Kuule, jos nyt maltat lukea tämän ketjun läpi, huomaat että olet ajatuksinesi varsin yksin. Valtaosa miehistä haluaa elellä vapaana ja huolettomana hamaan 35-40 vuoden ikään saakka, ei niillä ole käynyt mielessäkään pariutua saati lisääntyä nuorena.
Sinä uniikki lumihiutale olisit halunnut, se kyllä uskotaan, mutta kun sinä et ole kaikki Suomen miehet. Luojan kiitos. Ja ihan tosi kiitollisia me naiset olemme siitä, ettet sitten vanhempanakaan lisääntymispuuhiin ryhtynyt. Erinomainen päätös ihan kaikkien kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurusteltiin 11 vuotta ja erottiin, kun vaimoke alkoi puhua lapsista ja naimisiin menosta. Oikein painosti sillä asialla mua. Joku tiedostamaton haluttomuus oli mun osalta aina siihen juttuun ollut. Tapasin sitten harrastuksessa kiinnostavan daamin ja nyt ollaan seurusteltu 2 vuotta ja vauva tulossa ens keväänä.
Että kyllä kyse on jostakin sisäisestä tiedosta, että jos ei miestä kiinnosta, niin ei se nainen ole oikea.
M38
Järkyttävää, että käytit naista hyväksi 11 vuotta ja veit hänen parhaat lapsentekovuotensa. Häpeä munaton kun et päästänyt häntä lisääntymään toisen kanssa, sellaisen jota olisi kiinnostanut.
Voisitko pikkusen perustella noita syytteitäsi, kun ei tuo edellinen kirjoittaja minusta ainakaan mitään sellaista kertonu, josta nuo asiat olisi selvinneet. Vai tunnetko kyseisen henkilön?
Suomalainen parisuhdemalli, lapsiperhemalli ja mahdottomat nykyvaatimukset sekä jatkuva syyllistäminen kaikesta.
Ranskan malliin tulisi helposti pari lasta. Siis: parisuhde tulee aina ensin ja uskotaan, että kun vanhemmilla on onnellinen ja toimiva parisuhde, niin lapsikin tulee voimaan hyvin. Lapsista pidetään huolta niin perheen kuin suvun ja välillä 'koko kylän' voimin. Lapsi opetetaan itsenäiseksi sitä mukaa, kun henkinen ja fyysinen puoli sen mahdollistaa. Vanhemmat toimivat kasvattajina yhdessä ilman, että vain toinen omii kaiken ja saa 'yhteiskunnan' äänekkään tuen sille. Ja niin edelleen. Onhan noita terveitä malleja muuallakin, mutta Suomessa on menty erästä ääripäätä kohti ja lujaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edellinen. Perhe on naiselle entistä suuremmissa määrin projekti, ja betamies (enemmistö miehistä) projektityöntekijä. Ja töitä riittääkin, että pärjää elintasokisassa.
Sitä naista ei saa nuorena, kun nuorillla mimmeillä riittää vientiä just deal with it. Eikä vanhuudesta ole mitään takeita, koska kun lapset on kasvatettu niin äijä dumpataan nopeasti että voidaan keskittyä harrastuksiin ja naisryhmävoimaantumiseen.
Miksi tällaiseen huvittaisi lähteä? Valalla on sentään optioita. Kun nainen on raskaana, on miehen kohtalo sintetöity.
Hyvä pointti Ap, naisia syyllistetään tässäkin asiassa ja täysin turhaan vieläpä. Meilläkin mies haluaa odottaa vakaampaa taloudellista tilannetta ennen lapsen hankintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kantaväestöllä on alhainen syntyvyys ei tunketuijilla
Jännää, miten ennen perhe on ollut miehelle ylpeyden aihe, josta pidetään hyvää huolta - ainakin kun muistelen esim. isovanhempiani. Nyt se on miehelle riesa lähinnä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhä useammassa tapauksessa naiset venyttävät vakiintumista. Kukkeimmat vuodet halutaan käyttää erilaisten kokemusten hankkimiseen. Ero on siinä että tavalliselle parikymppiselle naiselle riittää huvitteluseuraa, kun taas tavalliselle parikymppiselle miehelle ei.
Luotettava tavismies kiinnostaa vasta kun perheen perustaminen kiinnostaa. Mutta miestä joka haaveili nuorena tyttöystävästä ja hauskanpidosta yhdesä, ei kiinnosta siirtyä suoraan pakkoselibaatista vaipparalliin. Kolmekymppisenä se mies haluaa sen mistä jäi paitsi parikymppisenä.
Tiedän kokemuksesta. Olin täysin näkymätön parikymppisille naisille. Kun olin lähemmäs 30, naisten kiinnostus heräsi. Jokaisella kiinnostuneista oli jo perhekuviot mielessä. Tajusin olevani kuviossa pelkkä väline naisen tavoitteiden saavuttamiseen, silloin kun kyse oli vain molemminpuolisesta halusta ja himosta, nämäkin naiset kiinnostuivat toisenlaisista miehistä.
Sanoin kuviolle kiitos ei.
Ei taas tätä -.-
Kuule, jos nyt maltat lukea tämän ketjun läpi, huomaat että olet ajatuksinesi varsin yksin. Valtaosa miehistä haluaa elellä vapaana ja huolettomana hamaan 35-40 vuoden ikään saakka, ei niillä ole käynyt mielessäkään pariutua saati lisääntyä nuorena.
Sinä uniikki lumihiutale olisit halunnut, se kyllä uskotaan, mutta kun sinä et ole kaikki Suomen miehet. Luojan kiitos. Ja ihan tosi kiitollisia me naiset olemme siitä, ettet sitten vanhempanakaan lisääntymispuuhiin ryhtynyt. Erinomainen päätös ihan kaikkien kannalta.
Heh. Omasta kaveripiiristä melkein kaikki sinkut halusivat tyttöystävän nuorina, pois lukien pari pelimiestä jotka todellakin vakiintuivat vasta 35 tienoilla.
Menee muuten hassusti nää keskustelut.
"Miehet haluaa vakiintua nuorina"
"No ei todellakaan miehet halua lisääntyä nuorina"
Siis täh? Eikös tuo ollut juuri sitä mistä puhuin? Tavismies kiinnostaa vasta kun on tarve lisääntyä?
Miehet haluaa seukkailla, pitää hauskaa, harrastaa seksiä ja muuta hyvän aikaa ennen kuin aletaan vaipparalliin. Se ei onnistu jos nainen herää etsimään vakikumppania vasta kun juoksut on juostu.
Vierailija kirjoitti:
Jännää, miten ennen perhe on ollut miehelle ylpeyden aihe, josta pidetään hyvää huolta - ainakin kun muistelen esim. isovanhempiani. Nyt se on miehelle riesa lähinnä.
Ennen huolenpito sisälsi ruuan, katon pään päälle ja riittävän lämpimästi vaatetta. Jos vanhemmilla oli vielä sen verran massia, että sai laitettua lapsensa (edes yhden niistä) oppikouluun, sai olla todella ylpeä itsestään ja perheestään.
IS:n artikkeli aiheesta: https://www.is.fi/perhe/art-2000005907322.html
Vastanneista tosin 70 prosenttia naisia, mutta kuitenkin.
Kolme tärkeintä elämässäni on nainen, seksi ja raha. Lapsen myötä menettäisin kaikki. Jo yhden uhraaminen on liian kova hinta.
Exäsi oli varmaan tosi kiitollinen, kun tuolla tavalla teit 11 vuoden jälkeen... Älä vaan väitä, että sanoit hänelle haluavasi olla ikuisesti lapseton ja leikitte veloja tuon ajan.