Suomen alhainen syntyvyys - miesnäkökulmaa kaivataan!
Tuntuu, että nyt kun mediassa puhutaan paljon alhaisesta syntyvyydestä ja pelotellaan sillä, niin naisia syyllistetään joka paikassa ihan kohtuuttomasti. Artikkeleista jää helposti kuva, etteivät koulutetut naiset kaipaa elämäänsä lapsia ja lykkäävät niiden hankintaa kunnes on monen kohdalla jo myöhäistä.
Musta kuitenkin tuntuu, että monissa parisuhteissa mies on se, joka sitä lapsenhankintaa haluaa lykätä. Ainakin omalla kohdalla ja monien kavereidenkin kanssa on näin: katsotaan vähän myöhemmin, ei vielä, työ täytyy olla ensin pisteessä X, pitää olla X määrä rahaa, tai auto, tai talo...tuntuu, että noita syitä olla hankkimatta lapsia löytyy loputtomiin! Haluisinkin siis kuulla, mistä se lapsettomuus parisuhteessa olevien miesten kohdalla johtuu? Halutaanko että kaikki olisi ns. valmista ennen vauvaa, ollaanko suhteessa väärään ihmiseen, onko omat harrastukset ja kaverit vielä tärkeämpiä, pelottaako oman elämän menetys, oma isyys tai onko huonoja lapsuusmuistoja? Painaako taloudelliset vai tunnesyyt enemmän? Eikö vaan haluta lapsia muttei kehdata sitä vauvakuumeilevalle kumppanille sanoa? Keskustelua, kiitos!
Kommentit (6535)
Vierailija kirjoitti:
Eihän näinä #metoo aikoina uskalla naisia edes lähestyä millään tavalla. Jo pelkkä tervehdys on häirintää ja ahdistelua.
Kannattaa muuttaa sitä pervoa tervehdystä asiallisemmaksi.
Vierailija kirjoitti:
45-vuotiaana kolmen lapsen isänä en kuulu kyselyn kohderyhmään, mutta koen ymmärtäväni, mistä nuorten haluttomuus lasten hankintaan kumpuaa. Epävarmuus omasta kyvystä vanhemmaksi ja mallit, joita ehkä oman kodin kautta on nähnyt, eivät välttämättä kannusta vanhemmuuteen. Omalla kohdallani en jostain syystä osannut pelätä isäksi tullessani noita asioita.
Nyt 15 vuotta myöhemmin voin kaikesta lasten tuottamasta ilosta huolimatta todeta, että parisuhteemme on lasten kasvaessa muuttunut perhearjen varassa tapahtuvaksi suorittamiseksi. Aiempi puolisoiden välinen läheisyys on nykyään olematonta ja vaimolla tunnu olevan minkäänlaista kiinnostusta seksielämään vaikka asiasta on yritetty puhua mahdollisimman avoimesti. Monella lapsiperheellisellä on varmasti asiat paremminkin, mutta edellä kerrottu tilanne lienee varsin yleinen seuraus perheelliselle. Älylaitteiden jatkuva tuijottaminen ja some-maailmaan eristäytyminen varmasti pahentavat pa
Itse olen 44-vuotias kahden lapsen isä. Allekirjoitan tuon epävarmuuden omista kyvyistä. Lisään vielä yleisen tukiverkostojen puutteen. Olemme kasvattaneet kaksi lastamme täysin ilman mitään muuta tukiverkostoa kuin se, minkä yhteiskunta tarjoaa. Vaikeaa se on välillä ollut. Emme ole saaneet lapsiamme koskaan kenellekään hoitoon, pois lukien harvoin käytetyt maksetut lastenhoitajat. Välillä on ollut aikamoista tasapainoilua. Mutta nyt se helpottaa, koska lapset ovat jo sen verran isoja, että alkavat toimia itsenäisesti ja pärjäävät tarvittaessa vaikka päivän kotona ilman vanhempia. Meillä onneksi on parisuhde kestänyt lapsiperhe-elämän, mutta ymmärrän sen katkeruuden ja turhautumisen, joka varmasti tulee, jos vaimo sanoisi parisuhteen irti tuolla tavalla (siis pikkulapsiajan jälkeen, lasten ollessa jo isompia).
Itse myönnän, että en kestäisi sitä, vaan yksinkertaisesti lähtisin ja etsisin uuden parisuhteen alle vuodessa. Elämä on liian lyhyt roikuttavaksi huonossa parisuhteessa, etenkin, kun lapset ovat jo isompia. Pienten lasten osalta sitä tietysti kuuluu kestää, mutta ei enää siinä vaiheessa, kun lapset ovat jo kouluiässä. Kehotan ihan oikeasti pohtimaan oman elämän aloittamista.
Naiset saisivat olla anteliaampia.
Vierailija kirjoitti:
Liian kylmät naiset.
Jätä ne ruumiit rauhaan, yritä seuraavalla kerralla tutustua elävään naiseen.
30-vuotias 162cm pitkä mies täällä.
Tarvitseeko muuta sanoa?
Vierailija kirjoitti:
Naiset saisivat olla anteliaampia.
Miehet samoin.
T. 37-vuotias neitsytnainen
Vierailija kirjoitti:
Tästähän on jonkin sortin akateemista "arvailuakin" olemassa. Syntyvyys laskee maissa, joissa tasa-arvo on pitkällä, eli miehet osallistuvat lasten ja kodin hoitamiseen palkkatyön ohessa kuten naisetkin. Kummasti on vähentänyt syntyvyyttä, kun miehet näkevät kuinka raskasta tuollaisen sirkuksen pyörittäminen on!
Voi kun osallistuisivatkin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ollut parisuhteessa joten ainakin omalta osaltani täysin mahdotonta tehdä lapsia.
M32
Sama juttu. En ole koskaan vakavasti seurustellut kenenkään kanssa.
Pari tapailua on vain ollut.
Miten voin auttaa lasten teossa jos naiset ei kiinnostu minusta?
M33
Tee itsestäsi mielenkiintoinen.
Sanoisin, et etsi ja kehitä elämäntapa, jossa itse olet onnellinen. Silloin se itsetyytyväisyys heijasruu ympärille ja parhaillaan johtaa parisuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katkeraa katkeraa. On ihan hyvä että noin paljon naisia vihaavat eivät hanki lapsia. Sieltähän voisi tulla tyttö 🤥 Millaistahan elämä teidän äitinä tai siskona on.
Oletko katsonut mitä naiset kirjoittavat miehistä?
Totuuden.
Perheemme oli aikanaan lastensuojelun valvonnassa eikä kukaan meistä lapsista nyt aikuisena halua lapsia. Rankkaa oli lapsuus onneksi oli edes kunnon isä.
On niitä Kleopatra tyyppi naisia jotka ei älyä käyttää ehkäisyä ja sitten syntyy lapsia eri värisiä monille eri miehille . Miehet käy naimassa ja häipyy.
On miehiä jotka ei halua yhtään lasta . Ja joilla on ehkä yksi elatusmaksuissa. Eikä lisää halua. Elättää.
Mulkkua pilluun ja rynkytys päälle.
Vierailija kirjoitti:
30-vuotias 162cm pitkä mies täällä.
Tarvitseeko muuta sanoa?
Sinun kaltaisistasi Impotenteista ei ole naisille iloa.
Vierailija kirjoitti:
30-vuotias 162cm pitkä mies täällä.
Tarvitseeko muuta sanoa?
Sinun kaltaisistasi impotenteista ei naisille ole iloa.
Lapsettomana yksineläjänä tuntuu että koko ajan tulee uusia syitä sille miksei perhearki kiinnosta. Yksi on nykyteknologia, älyluurit ja nettimaailmat. Tiedostan hyvin niiden vaarat ja koukuttavuudet, tuntuisi vaivanloiselta edes ajatella sitä kuinka niitäkin joutuisi nykyisin stressaamaan "kun ei minun lapsuudessan ollut". Samalla huoli siitä ettei lapsella olisi aikuistuessa töitä tai ajautuisi väärille teille, stressaa myös ihan ajatuksen tasolla. Ja miten se parisuhde kestäisi? Jotenkin näen vain kamalia puolia ja pohdin yhä enemmän talouttakin, kun alkanut pääsemään enemmän rahan makuun viime vuosina.
Olen siis 35-vuotias mies. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä epämukavampi olisi ajatus omasta perheestä, vaikka myös yksinäisyys pohdituttaa usein minua. Koen että elämäni on nyt paremmin järjestyksessä kuin koskaan ja olen voinut viimein alkaa myös säästämään. Pelko olisi että parisuhde ja lapset siihen kylkeen pilaisi koko pakkani. Voin elää nyt täysin itseni näköistä elämää ja säästää haluamissani asioissa tiedostaen tämän vahvasti.
Ei sillä. Jos vastaan tulisi ihana, jalat maassa oleva nainen, jonka kanssa jotenkin olisi tunne, että tämä kestää, voisi mieli muuttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
30-vuotias 162cm pitkä mies täällä.
Tarvitseeko muuta sanoa?
Tunnen miehen, joka on suunilleen 160cm. Tyylikkäin tyyppi, mitä tiedän. Hänellä oli vaimo, joka oli 175cm pitkä ja tytär. Nykyään on leski.
Tekisin enemmän lapsia mutteiole varaa kun ei valtio tue lapsen tekoa kuin työrtömille sossun eläteille.
Olisin halunnut enemmän lapsia, mutta vaimon sukulais täti määräili että älkää tehkö enempää lapsia kuin kaksi ja sitten häntä piti mukamas kuunnella. Voisin vielä tehdä lisää mutta en haluaisi vaihtaa vaimoa.