Suomen alhainen syntyvyys - miesnäkökulmaa kaivataan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko että yhteiskunnan tuilla tai vapailla syntyvyyttä saadaan nostettua, ellei lapsilisä olisi joku 1000e/kk. Jossain Ranskassa ja Amerikassa on tosi vähän mitää tukia tai vapaita perheille mutta silti siellä syntyy lapsia enemmän kuin Suomessa.

Minä uskon että kulttuuri,ympäristö,arvot ja ihmisten elämäntyyli on asiat mitkä vaikuttaa syntyvyyteen sekä parisuhteisiin ja avioliittoihin.

Saahan sitä uskoa mihin vain, mutta uskomisen sijaan voisi myös kuunnella niitä ihan todellisia vanhempia jotka kertovat ettei ole varaa tehdä sitä n:ttä lasta.

Lapsilisän nostoa en minäkään kyllä kannata. Päinvastoin, lapsilisät pois ja verovähennykset tilalle. Lapsilisäpohjainen järjestelmähän kannustaa juuri kaikkein syrjäytyneintä porukkaa lisääntymään. En jaksa uskoa, että näiden lapsista tulee nettoveronmaksajia ihan samalla todennäköisyydellä kuin niiden koulunsa käyneiden palkansaajien lapsista.

Suomessa noin 20% naisista ja miehistä jää lähemmäs 30% lapsettomiksi. Se on syy miksi syntyvyys on alhainen ja miehistä lapsettomiksi jää useimmiten matalastikouluttautuneet. Tuossa on se syy miksi syntyvyys on alhainen täällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheverotus ja lapsilukukohtaiset verovähennykset on ehdotuksia, jotka olen toistuvasti kuullut sellaisten miesten suusta, joiden on jotain järkeä lapsia tehdäkin. Pari lasta laskee perheen elintasoa pykälällä ja sitä useampi lapsi vähintään kahdella. Siis jos mietitään vapaan käytettävissä olevan rahan määrää, ulkona syömisiä, ruuan laatua, matkustelua, leffoja yms. Keskituloisella lapsiperheellä voi olla varaa käydä pizzalla yhtä usein kuin lapsettomalla työttömällä. Viisilapsinen perhe ei syö ulkona tai matkusta juuri koskaan, ellei vähintään toinen vanhemmista kuulu sinne ylimpään tulokymmenykseen. Auto ja kämppä on sitten isompia, kun on pakko, mutta vanhempia ja vaatimattomampia ja asunto huonommalla sijainnilla kuin vastaavalla lapsettomalla parilla. Kun Suomessa verottaja rankaisee muutenkin säälimättömästi työstä ja varsinkin menestymisestä, ei ymmärrettävästi houkuta ajatus että ne vähätkin omalla peppuhiellä ansaitut roposet menee vaippoihin, lastenvaunuihin, turvaistuimiin, päiväkotimaksuihin, polkupyöriin, suksiin, lätkäkamoihin, kausimaksuihin, vakuutuksiin jne jne.

Nimim. Kk-palkka 5500, 3 lasta, juoksen kaupassa metsästämässä punalappuruokaa. Kiitti vaan v*tusti Suomen verottaja. Onpa kumma ettei tänne tehdä lapsia.

Minua hymyilyttävät tällaiset viestit. Mietipä millaisiin taloudellisiin olosuhteisiin suurin osa maailman lapsista syntyy ja kykenevät silti elämään hyvää ja elämisen arvoista elämää. Taloudellinen toimeentulo tässä maassa ei kyllä voi olla suuri tekijä lapsettomuuden takana, tai sitten olemme todella laittaneet eurot elämän mielekkyyden edelle. 

Mutta kun ei ihminen opiskele kuutta-kymmentä vuotta, etene työelämässä ja sen jälkeen vertaa elintasoaan kehitysmaiden katulapsiin. Se on ihan pöljä lähtökohta. Vaan kyllä sitä verrataan niihin saman verran opiskelleisiin, työtä tehneisiin ja menestyneisiin jotka eivät ole valinneet tehdä niitä lapsia. Sehän se lastenhankinnan kustannus on. Ja Suomessa se on sen verran iso, että vaikka harva jättää ne lapset rahan takia kokonaan tekemättä, niin kyllä kaikki minun tuntemani keski- ja jopa hyvätuloiset parit joutuu ottamaan rahan huomioon lapsiluvusta päätettäessä. Ei kyse ole siitä ettei olisi absoluuttisesti varaa hankkia lapsia. Kyse on siitä, että lasten aiheuttama elintason pudotus koetaan kohtuuttomaksi. Ja sitä on tosiaan turha verrata köyhempien maiden elintasoon koska vaan siihen elintasoon josta pudotaan.

Ilmeisesti jotkut tällaista punnintaa tekevät.  Minä tein lapset koska tiesin, että haluan oman perheen ja halusin elämääni rakkautta. Ei siinä raha ollut mikään punninnan aihe. Taloudellisten odotusten täytyy usein luonnollisesti joustaa kun lapsia tehdään. Mutta en ihan tiedä, mikä olisi parempi tapa käyttää pennosensa kuin rakastamiensa ihmisten kanssa eläminen ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtiminen. En pidä sitä elintason pudotuksena millään tavalla - tai ainakaan elämän laadun.

Niin, no sinä puhut nyt siitä millaisilla perusteilla ihmisten pitäisi tehdä päätöksiä voidakseen pitää itseään hyvinä, hurskaina ja täydellisinä. Sillä on kuitenkin varsin rajallisesti tekemistä sen kanssa millä perusteilla niitä päätöksiä reaalimaailmassa tehdään. Jos meillä esimerkiksi neljännen lapsen hintalappu olisi ollut pienempään asuntoon muuttaminen, niin totta hitossa se on pakko ottaa huomioon, kun nykyisessä on ahdasta kolmenkin kanssa. Joku taas miettii onko varaa isompaan autoon jne. Kun niitä lapsia on jo perheeseen tehty, niin useimmat kokee että on joku vastuu niitä jo syntyneitä lapsiakin kohtaan miettiä mihin on varaa. Jos n:s äitiysloma tarkoittaa ettei asuntolainasta selvitä ja koti menee alta, niin ei niitä voi silloin enempää tehdä.

Kukaan ei varmaan ole erityisen huolissaan siitä, tekeekö sinun perheesi neljännen lapsen vai ei. Jos suurperheen haluaa niin sitten täytyy olla aika naiivi jos ajattelee, että se halvalla tulee. Huoli on siitä, että moni ei tee yhtäkään.

No mutta kun juuri tässä mennään minusta ihan metsään. Yritetään painostaa niitä jotka eivät edes halua lapsia tehdä sen sijaan, että hyväksyttäisiin se, että ok kaikki ei halua ja hyvä niin - ja panostetaan siihen että ne jotka jaksaa ja haluaa voi tehdä enemmän. Vaikka niiden velojenkin puolesta. Ja se tarkoittaa nimenomaan sitä, että isojen perheiden verotusta kohtuullistettaisiin. Jos ei verovähennyksillä, niin edes sillä perheverotuksella. Hyväksytään, että isoissa perheissä toinen joutuu tienaamaan kahden aikuisen edestä eikä siitä tarvitse erikseen rangaista isommalla veroprosentilla verrattuna niihin perheisiin, joissa taloudellinen taakka on jaettu kahdelle.

Lapsilisät kasvavat jo lapsimäärän mukaan. Se nyt vain on niin, että me muut veronmaksajat emme halua välttämättä taata sinulle ja lapsikatraallesi samanlaista elintasoa kuin mikä meillä lapsettomilla on, koska olemme osaksemme lapsettomuuden valinneet tai tahtomattamme saaneet. Sinä valitset lapset ja valitset käyttää taloudellisia resurssejasi heihin. Minä maksan sinkkuna ja lapsettomana ihmisenä kaikesta myös aika paljon suhteessa siihen, että elätän ihan itse itseni. Lapsia on syytä tehdä koska niitä haluaa ja sitten sopeuttaa taloutensa siihen.

Tämä on ihan okei siitä näkökulmasta, että lapset on ultimaattinen luksus"tuote" (pahoittelut sanamuodosta) josta sietääkin olla valmis maksamaan pienen asunnon verran per kappale. Mutta syntyvyysongelman näkökulmasta se ei ole ihan näin yksinkertaista.

Keskustelu tuntuu menevän rataa:

-"Jonkun pitäisi tehdä enemmän lapsia."

-"Hep! Minä haluan, mutta ei ole varaa tehdä vielä yhtä, jospa verotaakkaa voisi himpun keventää..?"

-"No mitäs menit hankkimaan lapsia, oma ongelma!"

Huomaako joku tässä kenties ristiriidan?

Risririita on lähinnä siinä, että jos huutelet verotaakkaa syynä sille, ettet tee lapsia, niin verotaakkasi ei tule ikinä, ikinä, ikinä laskemaan sille tasolle, että ajattelisit lapsenteon yhtäkkiä olevan tarpeellisen paljon vähemmän kuormittavaa taloudellisesti. Lapsi on taloudellinen uhraus ja se on ja tulee sitä olemaan aina.

Mutta tuossa sinä olet väärässä. Sinä oletat, että se on ihan sama maksaako se lapsi 100 000 vai 80 000, mutta näinhän se ei ole. Jos verotus kevenisi siten, että samalla elintason laskulla saisi kolmen sijaan neljä lasta, niin kyllä osa tekisi sen yhden lapsen enemmän. Ei vaihtoehtoja ole vain ääripäät, joista toisessa lastenteko on nykyhintaista ja toisessa täysin ilmaista.

Jos verotusta kevenisi niin valtiolta vähenisi verotulot joten se tietäisi että jostain leikkattaisi tai sitten velkaa vaan enemmän.

-eri

Tai sitten verotus vaan jakautuisi uudelleen siten, että huoltosuhteessa huomioitaisiin se, että jotkut elättää samoista tuloista kahta työtöntä JA kolmea lasta ja jotkut vaan niitä kahta työtöntä. Voitaisiin sopia esimerkiksi niin, että se lapseton elättää 2,5 työtöntä ja lapsiperheen vanhempi 1,5 työtöntä plus 3 alaikäistä lasta. Noin niinkuin esimerkiksi. Tietysti lapsettomat vastustaisi tätä. Niinhän se on aina, kun yhteiskunnassa halutaan taloudellisilla kannusteilla ohjata yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaiseen toimintaan. Ne, jotka haluavat valita sen vähemmän tarkoituksenmukaisen vaihtoehdon haluaisivat kuitenkin saada ne samat tuet ja kannustimet kuin ne sen kannustettavan vaihtoehdon valitsevat. Tämä on vähän ikuisuusongelma. Perhevapaauudistuksessakin itkettiin, miksei ne perheet saa isyysrahaa joissa isä ei pidä isyyslomaa. Ihan varmaan lapsiverovähennyksestäkin rutistaisiin, miksi lapsettomat ei saa sitä.

Ongelmaan on helppo ratkaisu, tulonsiirrot pois. Köyhät kuolkoot nälkään tai syökööt rikkaat. Kyllä tasapaino löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Naiset haluavat yleensä yhtä hyvin tai mieluiten paremmin kouluttautuneen/palkkaisen miehen. Miehille naisen työllä tai palkalla ei ole suurtakaan merkitystä. Naisten siirryttyä työmarkkinoille ei haluttuja miehiä enää riitä. Tässä varmasti suurin syy matalaan syntyvyyteen. Tietenkin myös kulttuuri on uskotellut naisille, että voi tehdä uraa ja bilettää reippaasti yli kolmikymppiseksi. Paras lisääntymis ikä naisille on siinä 18v. ja se on alamäkeä hedelmällisyyden ja ulkonäön osalta, kun miehille se on taas vähän erilaista.

Itse en näe tätä alhaista syntyvyyttä suurena ongelmana. Hyvin lisääntyvät suomalaiset tulevat saamaan enemmän lapsia ja nämä lisääntyvät hyvin lisääntyvien suomalaisten kanssa. Syntyvyys tulee nousemaan ajallaan, etenkin jos kulttuuri kannustaa siihen. Hyvin lisääntyvät geenit tulevat korvaamaan heikosti lisääntyvät, joten luonto löytää keinot. 

Naiset etsivät minun nähdäkseni miestä, jonka kanssa ovat _samalla_ aaltopituudella, mikä usein merkitsee (suunnilleen) samaa koulutustasoa. Ja 18 ei ole vielä ihanteellinen ikä synnyttää, alle 20 v. lasketaan muistaakseni vielä riskisynnytykseksi. Hedelmällisyys on silti tosiaankin parhaimmillaan kaksikymppisenä, yhteiskunta taas melkein vaatii kolmikymppisenä lasten saantia. Kun nyt kuitenkin olisi tarkoitus mennä työelämään eikä vain metsästää ja keräillä elantonsa.

Nyt kaikki mukaan nussimistalkoisiin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko että yhteiskunnan tuilla tai vapailla syntyvyyttä saadaan nostettua, ellei lapsilisä olisi joku 1000e/kk. Jossain Ranskassa ja Amerikassa on tosi vähän mitää tukia tai vapaita perheille mutta silti siellä syntyy lapsia enemmän kuin Suomessa.

Minä uskon että kulttuuri,ympäristö,arvot ja ihmisten elämäntyyli on asiat mitkä vaikuttaa syntyvyyteen sekä parisuhteisiin ja avioliittoihin.

Saahan sitä uskoa mihin vain, mutta uskomisen sijaan voisi myös kuunnella niitä ihan todellisia vanhempia jotka kertovat ettei ole varaa tehdä sitä n:ttä lasta.

Lapsilisän nostoa en minäkään kyllä kannata. Päinvastoin, lapsilisät pois ja verovähennykset tilalle. Lapsilisäpohjainen järjestelmähän kannustaa juuri kaikkein syrjäytyneintä porukkaa lisääntymään. En jaksa uskoa, että näiden lapsista tulee nettoveronmaksajia ihan samalla todennäköisyydellä kuin niiden koulunsa käyneiden palkansaajien lapsista.

Suomessa noin 20% naisista ja miehistä jää lähemmäs 30% lapsettomiksi. Se on syy miksi syntyvyys on alhainen ja miehistä lapsettomiksi jää useimmiten matalastikouluttautuneet. Tuossa on se syy miksi syntyvyys on alhainen täällä.

Kyllä ja ei. Ei kaikkien tarvitse tehdä lapsia. Nyt ratkaisuksi haetaan sitä, että painostetaan ne 20% pääasiassa vapaaehtoisesti lapsettomia hankkimaan ne standardi 1-2 lasta. Toinen vaihtoehto olisi se, että panostetaan niihin jotka voi ja haluaa lisääntyä ja kannustetaan heitä tekemään ne 1-2 lasta lisää. Ei lapsettomien määrä sinänsä ole mikään ongelma, jonkun vaan pitää tehdä niitä lapsia vastaavasti enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheverotus ja lapsilukukohtaiset verovähennykset on ehdotuksia, jotka olen toistuvasti kuullut sellaisten miesten suusta, joiden on jotain järkeä lapsia tehdäkin. Pari lasta laskee perheen elintasoa pykälällä ja sitä useampi lapsi vähintään kahdella. Siis jos mietitään vapaan käytettävissä olevan rahan määrää, ulkona syömisiä, ruuan laatua, matkustelua, leffoja yms. Keskituloisella lapsiperheellä voi olla varaa käydä pizzalla yhtä usein kuin lapsettomalla työttömällä. Viisilapsinen perhe ei syö ulkona tai matkusta juuri koskaan, ellei vähintään toinen vanhemmista kuulu sinne ylimpään tulokymmenykseen. Auto ja kämppä on sitten isompia, kun on pakko, mutta vanhempia ja vaatimattomampia ja asunto huonommalla sijainnilla kuin vastaavalla lapsettomalla parilla. Kun Suomessa verottaja rankaisee muutenkin säälimättömästi työstä ja varsinkin menestymisestä, ei ymmärrettävästi houkuta ajatus että ne vähätkin omalla peppuhiellä ansaitut roposet menee vaippoihin, lastenvaunuihin, turvaistuimiin, päiväkotimaksuihin, polkupyöriin, suksiin, lätkäkamoihin, kausimaksuihin, vakuutuksiin jne jne.

Nimim. Kk-palkka 5500, 3 lasta, juoksen kaupassa metsästämässä punalappuruokaa. Kiitti vaan v*tusti Suomen verottaja. Onpa kumma ettei tänne tehdä lapsia.

Minua hymyilyttävät tällaiset viestit. Mietipä millaisiin taloudellisiin olosuhteisiin suurin osa maailman lapsista syntyy ja kykenevät silti elämään hyvää ja elämisen arvoista elämää. Taloudellinen toimeentulo tässä maassa ei kyllä voi olla suuri tekijä lapsettomuuden takana, tai sitten olemme todella laittaneet eurot elämän mielekkyyden edelle. 

Juurikin noin. Köyhä suomalainen kuuluu kuitenkin maailman rikkainpaan yhteen prosenttiin. Ihmisltä on suhteellisuuden taju täysin kateissa.

Suomessa on paljon lapsiköyhyyttä. Miten se on mahdollista jos kerran köyhät ei edea lisäänny? Tosiasia on että köyhät lisääntyvöt enemmän kuin ei-köyhät.

Sinä puhut nyt ihan eriasiasta. En minä sanonut, että köyhät ei lisäänny. Juuri köyhillähän se lisääntymisen hintalappu on kaikkein pienin. Köyhä ei maksa päivähoidosta, tulonmenetys vanhempainvapailla on pienempi, tuet on korkeammat jne. Tulonmenetys ja elintason pudotus on sitä suurempi mitä korkeampiin tuloluokkiin mennään. No, kaikkein rikkaimpia lukuunottamatta joiden miljoonissa ei pari vaippapakettia paljon tunnu. Mutta keski- ja hyvätuloisilla palkansaajilla hintalappu nousee sitä korkeammaksi mitä enemmän on tuloja. Päivähoitomaksut nousee ja tukia saa vähemmän tai ei lainkaan. Yhdessä progressiivisen verotuksen kanssa tätä kutsutaan triplaprogressioksi ja se voi tietyissä tuloluokissa syödä palkankorotuksen kokonaan. Jolloin ei ole edes mahdollista helpottaa perheen rahatilannetta lisätöillä, koska siitä ei jää mitään käteen.

Minä en sano, ettei lapsista pitäisi maksaa mitään. Mutta minä sanon, että jos ja kun koetaan että syntyvyyden lasku on yhteiskunnallinen ongelma, niin tässä olisi yksi keino vaikuttaa siihen. Kun huoltosuhde on muutenkin raskas, niin perheellisen verotuksessa voitaisiin huomioida että hän elättää jo n määrän kansalaisia jotka eivät voi käydä töissä tienaamassa elatustaan itse. Vastaavasti hän voisi osallistua niiden aikuisten työkyvyttömien/-haluttomien elatukseen hieman pienemmällä prosentilla kuin ne joilla ei näitä ylimääräisiä suita ole kotona ruokittavana.

Minä en usko, että perheellisten verotusta voidaan ikinä tässä ikääntyvässä yhteiskunnassamme helpottaa niin, että sillä olisi suurta vaikutusta syntyvyyden kannalta. Kuinka moni parhaassaa lastentekoiässä oleva todella miettii verotusta lisääntymisestään päättäessään? Lähinnä omassa kaveripiirissäni mietitään sen vaikutuksia työmarkkina-asemaan.

Mäkään en usko verotuksen vaikuttavan suuresti syntyvyyteen. Mutta kyllä olen miettinyt esimerkiksi sitä, voisiko lapsilisäjärjestelmän korvata esimerkiksi lapsivähennyksellä verotuksessa? Auttaisiko tämä niitä perheitä, jotka miettivät sen toisen tai kolmannen lapsen hankintaa.

Verotuksessa on ollut aiemmin lapsivähennys. Se on poistettu kuten moni muukin vähennys, mitä ennen sai tehdä.

Valtiolla rahat loppu ja velkaa otetaa lisää että yhteiskunta pyörii. Veroja kiristetään jatkuvasti koska valtio tarvii enemmän rahaa koska menot ovat kasvaneet jatkuvasti.

No se lapsiperheiden ahtaalle ajamisesta johtuva syntyvyyden lasku ja huoltosuhteen heikkeneminen ei ainakaan auta asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheverotus ja lapsilukukohtaiset verovähennykset on ehdotuksia, jotka olen toistuvasti kuullut sellaisten miesten suusta, joiden on jotain järkeä lapsia tehdäkin. Pari lasta laskee perheen elintasoa pykälällä ja sitä useampi lapsi vähintään kahdella. Siis jos mietitään vapaan käytettävissä olevan rahan määrää, ulkona syömisiä, ruuan laatua, matkustelua, leffoja yms. Keskituloisella lapsiperheellä voi olla varaa käydä pizzalla yhtä usein kuin lapsettomalla työttömällä. Viisilapsinen perhe ei syö ulkona tai matkusta juuri koskaan, ellei vähintään toinen vanhemmista kuulu sinne ylimpään tulokymmenykseen. Auto ja kämppä on sitten isompia, kun on pakko, mutta vanhempia ja vaatimattomampia ja asunto huonommalla sijainnilla kuin vastaavalla lapsettomalla parilla. Kun Suomessa verottaja rankaisee muutenkin säälimättömästi työstä ja varsinkin menestymisestä, ei ymmärrettävästi houkuta ajatus että ne vähätkin omalla peppuhiellä ansaitut roposet menee vaippoihin, lastenvaunuihin, turvaistuimiin, päiväkotimaksuihin, polkupyöriin, suksiin, lätkäkamoihin, kausimaksuihin, vakuutuksiin jne jne.

Nimim. Kk-palkka 5500, 3 lasta, juoksen kaupassa metsästämässä punalappuruokaa. Kiitti vaan v*tusti Suomen verottaja. Onpa kumma ettei tänne tehdä lapsia.

Minua hymyilyttävät tällaiset viestit. Mietipä millaisiin taloudellisiin olosuhteisiin suurin osa maailman lapsista syntyy ja kykenevät silti elämään hyvää ja elämisen arvoista elämää. Taloudellinen toimeentulo tässä maassa ei kyllä voi olla suuri tekijä lapsettomuuden takana, tai sitten olemme todella laittaneet eurot elämän mielekkyyden edelle. 

Mutta kun ei ihminen opiskele kuutta-kymmentä vuotta, etene työelämässä ja sen jälkeen vertaa elintasoaan kehitysmaiden katulapsiin. Se on ihan pöljä lähtökohta. Vaan kyllä sitä verrataan niihin saman verran opiskelleisiin, työtä tehneisiin ja menestyneisiin jotka eivät ole valinneet tehdä niitä lapsia. Sehän se lastenhankinnan kustannus on. Ja Suomessa se on sen verran iso, että vaikka harva jättää ne lapset rahan takia kokonaan tekemättä, niin kyllä kaikki minun tuntemani keski- ja jopa hyvätuloiset parit joutuu ottamaan rahan huomioon lapsiluvusta päätettäessä. Ei kyse ole siitä ettei olisi absoluuttisesti varaa hankkia lapsia. Kyse on siitä, että lasten aiheuttama elintason pudotus koetaan kohtuuttomaksi. Ja sitä on tosiaan turha verrata köyhempien maiden elintasoon koska vaan siihen elintasoon josta pudotaan.

Ilmeisesti jotkut tällaista punnintaa tekevät.  Minä tein lapset koska tiesin, että haluan oman perheen ja halusin elämääni rakkautta. Ei siinä raha ollut mikään punninnan aihe. Taloudellisten odotusten täytyy usein luonnollisesti joustaa kun lapsia tehdään. Mutta en ihan tiedä, mikä olisi parempi tapa käyttää pennosensa kuin rakastamiensa ihmisten kanssa eläminen ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtiminen. En pidä sitä elintason pudotuksena millään tavalla - tai ainakaan elämän laadun.

Niin, no sinä puhut nyt siitä millaisilla perusteilla ihmisten pitäisi tehdä päätöksiä voidakseen pitää itseään hyvinä, hurskaina ja täydellisinä. Sillä on kuitenkin varsin rajallisesti tekemistä sen kanssa millä perusteilla niitä päätöksiä reaalimaailmassa tehdään. Jos meillä esimerkiksi neljännen lapsen hintalappu olisi ollut pienempään asuntoon muuttaminen, niin totta hitossa se on pakko ottaa huomioon, kun nykyisessä on ahdasta kolmenkin kanssa. Joku taas miettii onko varaa isompaan autoon jne. Kun niitä lapsia on jo perheeseen tehty, niin useimmat kokee että on joku vastuu niitä jo syntyneitä lapsiakin kohtaan miettiä mihin on varaa. Jos n:s äitiysloma tarkoittaa ettei asuntolainasta selvitä ja koti menee alta, niin ei niitä voi silloin enempää tehdä.

Kukaan ei varmaan ole erityisen huolissaan siitä, tekeekö sinun perheesi neljännen lapsen vai ei. Jos suurperheen haluaa niin sitten täytyy olla aika naiivi jos ajattelee, että se halvalla tulee. Huoli on siitä, että moni ei tee yhtäkään.

No mutta kun juuri tässä mennään minusta ihan metsään. Yritetään painostaa niitä jotka eivät edes halua lapsia tehdä sen sijaan, että hyväksyttäisiin se, että ok kaikki ei halua ja hyvä niin - ja panostetaan siihen että ne jotka jaksaa ja haluaa voi tehdä enemmän. Vaikka niiden velojenkin puolesta. Ja se tarkoittaa nimenomaan sitä, että isojen perheiden verotusta kohtuullistettaisiin. Jos ei verovähennyksillä, niin edes sillä perheverotuksella. Hyväksytään, että isoissa perheissä toinen joutuu tienaamaan kahden aikuisen edestä eikä siitä tarvitse erikseen rangaista isommalla veroprosentilla verrattuna niihin perheisiin, joissa taloudellinen taakka on jaettu kahdelle.

Lapsilisät kasvavat jo lapsimäärän mukaan. Se nyt vain on niin, että me muut veronmaksajat emme halua välttämättä taata sinulle ja lapsikatraallesi samanlaista elintasoa kuin mikä meillä lapsettomilla on, koska olemme osaksemme lapsettomuuden valinneet tai tahtomattamme saaneet. Sinä valitset lapset ja valitset käyttää taloudellisia resurssejasi heihin. Minä maksan sinkkuna ja lapsettomana ihmisenä kaikesta myös aika paljon suhteessa siihen, että elätän ihan itse itseni. Lapsia on syytä tehdä koska niitä haluaa ja sitten sopeuttaa taloutensa siihen.

Tämä on ihan okei siitä näkökulmasta, että lapset on ultimaattinen luksus"tuote" (pahoittelut sanamuodosta) josta sietääkin olla valmis maksamaan pienen asunnon verran per kappale. Mutta syntyvyysongelman näkökulmasta se ei ole ihan näin yksinkertaista.

Keskustelu tuntuu menevän rataa:

-"Jonkun pitäisi tehdä enemmän lapsia."

-"Hep! Minä haluan, mutta ei ole varaa tehdä vielä yhtä, jospa verotaakkaa voisi himpun keventää..?"

-"No mitäs menit hankkimaan lapsia, oma ongelma!"

Huomaako joku tässä kenties ristiriidan?

Risririita on lähinnä siinä, että jos huutelet verotaakkaa syynä sille, ettet tee lapsia, niin verotaakkasi ei tule ikinä, ikinä, ikinä laskemaan sille tasolle, että ajattelisit lapsenteon yhtäkkiä olevan tarpeellisen paljon vähemmän kuormittavaa taloudellisesti. Lapsi on taloudellinen uhraus ja se on ja tulee sitä olemaan aina.

Silti sitä, että osa lapsista kasvaa köyhyydessä ei pidetä enää vääjäämättömänä luonnonlakina vaan yhteiskunnallisena ongelmana. Siihen voidaan vaikuttaa verotuspolitiikalla. Kannatan perheverotusta ilman muuta sekä muita verovähennyksiä perheille. Vastaavasti hyvätuloiset ilman huoltovastuuta voivat maksaa enemmän veroja. Bensan ja dieselin verokin voisi olla korkeampi.

Vierailija kirjoitti:

Nyt kaikki mukaan nussimistalkoisiin!

Juurikin näin! Eikö joku taho voisi järjestää koko maan kattavan innovatiivisen ja raikkaan Koko Suomi-nussii -kampanjan, jossa rohkaistaisiin parittelemaan?

Huvittavaa edes miettiä tollaista . Jos edes treffeille asti miehet pääse niin ei niitä lapsia hirveästi voi tehdä . Jos hyvä tuuri käy niin 1-2 kertaa elämän aikana pääsee sänkyyn asti . Siinä todennäköisyys raskaaksi tulemiselle on hyvin pieni .

Suostun nussimistalkoisiin kuten tähän asti, mutta vain ehkäisyllä ja aborttivarauksella jos vahinko käy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheverotus ja lapsilukukohtaiset verovähennykset on ehdotuksia, jotka olen toistuvasti kuullut sellaisten miesten suusta, joiden on jotain järkeä lapsia tehdäkin. Pari lasta laskee perheen elintasoa pykälällä ja sitä useampi lapsi vähintään kahdella. Siis jos mietitään vapaan käytettävissä olevan rahan määrää, ulkona syömisiä, ruuan laatua, matkustelua, leffoja yms. Keskituloisella lapsiperheellä voi olla varaa käydä pizzalla yhtä usein kuin lapsettomalla työttömällä. Viisilapsinen perhe ei syö ulkona tai matkusta juuri koskaan, ellei vähintään toinen vanhemmista kuulu sinne ylimpään tulokymmenykseen. Auto ja kämppä on sitten isompia, kun on pakko, mutta vanhempia ja vaatimattomampia ja asunto huonommalla sijainnilla kuin vastaavalla lapsettomalla parilla. Kun Suomessa verottaja rankaisee muutenkin säälimättömästi työstä ja varsinkin menestymisestä, ei ymmärrettävästi houkuta ajatus että ne vähätkin omalla peppuhiellä ansaitut roposet menee vaippoihin, lastenvaunuihin, turvaistuimiin, päiväkotimaksuihin, polkupyöriin, suksiin, lätkäkamoihin, kausimaksuihin, vakuutuksiin jne jne.

Nimim. Kk-palkka 5500, 3 lasta, juoksen kaupassa metsästämässä punalappuruokaa. Kiitti vaan v*tusti Suomen verottaja. Onpa kumma ettei tänne tehdä lapsia.

Minua hymyilyttävät tällaiset viestit. Mietipä millaisiin taloudellisiin olosuhteisiin suurin osa maailman lapsista syntyy ja kykenevät silti elämään hyvää ja elämisen arvoista elämää. Taloudellinen toimeentulo tässä maassa ei kyllä voi olla suuri tekijä lapsettomuuden takana, tai sitten olemme todella laittaneet eurot elämän mielekkyyden edelle. 

Mutta kun ei ihminen opiskele kuutta-kymmentä vuotta, etene työelämässä ja sen jälkeen vertaa elintasoaan kehitysmaiden katulapsiin. Se on ihan pöljä lähtökohta. Vaan kyllä sitä verrataan niihin saman verran opiskelleisiin, työtä tehneisiin ja menestyneisiin jotka eivät ole valinneet tehdä niitä lapsia. Sehän se lastenhankinnan kustannus on. Ja Suomessa se on sen verran iso, että vaikka harva jättää ne lapset rahan takia kokonaan tekemättä, niin kyllä kaikki minun tuntemani keski- ja jopa hyvätuloiset parit joutuu ottamaan rahan huomioon lapsiluvusta päätettäessä. Ei kyse ole siitä ettei olisi absoluuttisesti varaa hankkia lapsia. Kyse on siitä, että lasten aiheuttama elintason pudotus koetaan kohtuuttomaksi. Ja sitä on tosiaan turha verrata köyhempien maiden elintasoon koska vaan siihen elintasoon josta pudotaan.

Ilmeisesti jotkut tällaista punnintaa tekevät.  Minä tein lapset koska tiesin, että haluan oman perheen ja halusin elämääni rakkautta. Ei siinä raha ollut mikään punninnan aihe. Taloudellisten odotusten täytyy usein luonnollisesti joustaa kun lapsia tehdään. Mutta en ihan tiedä, mikä olisi parempi tapa käyttää pennosensa kuin rakastamiensa ihmisten kanssa eläminen ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtiminen. En pidä sitä elintason pudotuksena millään tavalla - tai ainakaan elämän laadun.

Niin, no sinä puhut nyt siitä millaisilla perusteilla ihmisten pitäisi tehdä päätöksiä voidakseen pitää itseään hyvinä, hurskaina ja täydellisinä. Sillä on kuitenkin varsin rajallisesti tekemistä sen kanssa millä perusteilla niitä päätöksiä reaalimaailmassa tehdään. Jos meillä esimerkiksi neljännen lapsen hintalappu olisi ollut pienempään asuntoon muuttaminen, niin totta hitossa se on pakko ottaa huomioon, kun nykyisessä on ahdasta kolmenkin kanssa. Joku taas miettii onko varaa isompaan autoon jne. Kun niitä lapsia on jo perheeseen tehty, niin useimmat kokee että on joku vastuu niitä jo syntyneitä lapsiakin kohtaan miettiä mihin on varaa. Jos n:s äitiysloma tarkoittaa ettei asuntolainasta selvitä ja koti menee alta, niin ei niitä voi silloin enempää tehdä.

Kukaan ei varmaan ole erityisen huolissaan siitä, tekeekö sinun perheesi neljännen lapsen vai ei. Jos suurperheen haluaa niin sitten täytyy olla aika naiivi jos ajattelee, että se halvalla tulee. Huoli on siitä, että moni ei tee yhtäkään.

No mutta kun juuri tässä mennään minusta ihan metsään. Yritetään painostaa niitä jotka eivät edes halua lapsia tehdä sen sijaan, että hyväksyttäisiin se, että ok kaikki ei halua ja hyvä niin - ja panostetaan siihen että ne jotka jaksaa ja haluaa voi tehdä enemmän. Vaikka niiden velojenkin puolesta. Ja se tarkoittaa nimenomaan sitä, että isojen perheiden verotusta kohtuullistettaisiin. Jos ei verovähennyksillä, niin edes sillä perheverotuksella. Hyväksytään, että isoissa perheissä toinen joutuu tienaamaan kahden aikuisen edestä eikä siitä tarvitse erikseen rangaista isommalla veroprosentilla verrattuna niihin perheisiin, joissa taloudellinen taakka on jaettu kahdelle.

Lapsilisät kasvavat jo lapsimäärän mukaan. Se nyt vain on niin, että me muut veronmaksajat emme halua välttämättä taata sinulle ja lapsikatraallesi samanlaista elintasoa kuin mikä meillä lapsettomilla on, koska olemme osaksemme lapsettomuuden valinneet tai tahtomattamme saaneet. Sinä valitset lapset ja valitset käyttää taloudellisia resurssejasi heihin. Minä maksan sinkkuna ja lapsettomana ihmisenä kaikesta myös aika paljon suhteessa siihen, että elätän ihan itse itseni. Lapsia on syytä tehdä koska niitä haluaa ja sitten sopeuttaa taloutensa siihen.

Tämä on ihan okei siitä näkökulmasta, että lapset on ultimaattinen luksus"tuote" (pahoittelut sanamuodosta) josta sietääkin olla valmis maksamaan pienen asunnon verran per kappale. Mutta syntyvyysongelman näkökulmasta se ei ole ihan näin yksinkertaista.

Keskustelu tuntuu menevän rataa:

-"Jonkun pitäisi tehdä enemmän lapsia."

-"Hep! Minä haluan, mutta ei ole varaa tehdä vielä yhtä, jospa verotaakkaa voisi himpun keventää..?"

-"No mitäs menit hankkimaan lapsia, oma ongelma!"

Huomaako joku tässä kenties ristiriidan?

Risririita on lähinnä siinä, että jos huutelet verotaakkaa syynä sille, ettet tee lapsia, niin verotaakkasi ei tule ikinä, ikinä, ikinä laskemaan sille tasolle, että ajattelisit lapsenteon yhtäkkiä olevan tarpeellisen paljon vähemmän kuormittavaa taloudellisesti. Lapsi on taloudellinen uhraus ja se on ja tulee sitä olemaan aina.

Mutta tuossa sinä olet väärässä. Sinä oletat, että se on ihan sama maksaako se lapsi 100 000 vai 80 000, mutta näinhän se ei ole. Jos verotus kevenisi siten, että samalla elintason laskulla saisi kolmen sijaan neljä lasta, niin kyllä osa tekisi sen yhden lapsen enemmän. Ei vaihtoehtoja ole vain ääripäät, joista toisessa lastenteko on nykyhintaista ja toisessa täysin ilmaista.

Jos verotusta kevenisi niin valtiolta vähenisi verotulot joten se tietäisi että jostain leikkattaisi tai sitten velkaa vaan enemmän.

-eri

Tai sitten verotus vaan jakautuisi uudelleen siten, että huoltosuhteessa huomioitaisiin se, että jotkut elättää samoista tuloista kahta työtöntä JA kolmea lasta ja jotkut vaan niitä kahta työtöntä. Voitaisiin sopia esimerkiksi niin, että se lapseton elättää 2,5 työtöntä ja lapsiperheen vanhempi 1,5 työtöntä plus 3 alaikäistä lasta. Noin niinkuin esimerkiksi. Tietysti lapsettomat vastustaisi tätä. Niinhän se on aina, kun yhteiskunnassa halutaan taloudellisilla kannusteilla ohjata yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaiseen toimintaan. Ne, jotka haluavat valita sen vähemmän tarkoituksenmukaisen vaihtoehdon haluaisivat kuitenkin saada ne samat tuet ja kannustimet kuin ne sen kannustettavan vaihtoehdon valitsevat. Tämä on vähän ikuisuusongelma. Perhevapaauudistuksessakin itkettiin, miksei ne perheet saa isyysrahaa joissa isä ei pidä isyyslomaa. Ihan varmaan lapsiverovähennyksestäkin rutistaisiin, miksi lapsettomat ei saa sitä.

Sinäkin haluat palata 70-luvulle, jolloin oli vielä voimassa vanhanpiian/vanhanpojan vero. Veroprosentti nousi 24-vuotiaana, jos oli vielä naimaton. Ja silloinhan avioliittoon kuului lapset.

No kyllä, jos toinen vaihtoehto on se että huoltosuhde sakkaa niin pahasti että koko talous kaatuu. Tämä alkaa mennä jo tieteisleffatasolle, mutta minusta olisi varsin mahdollista että esim. sadan vuoden päästä meillä olisi sellainen malli, jossa pieni osa väestöstä on päätoimisia vanhempia ja saa siitä ihan kunnon korvausta. Enemmistö kävisi töissä ja maksaisi näiden elämän. Eikä siis mitään nykymallia, jossa tällaiseen "ammattivanhemmuuteen" päätyy lähinnä se kaikkein heikon aines yhteiskunnassa. Vaan niin, että se suurperheen vanhemmuus olisi oikeasti arvostettu ammatti josta saisi asiallista palkkaa.

Tai sitten voidaan noudattaa nykymallia, jossa yritetään synnytystalkoilla syyllistää naisettomat miehet ja lisääntymishaluttomat naiset tekemään velvollisuudentunnosta lapsia. Sitten kun tämä suunnitelma "yllättäen" kusee, huoltosuhdetta yritetään paikata raahaamalla tänne köyhemmistä maista se kenties heikoimmin menestynyt väestönosa ja toivotaan että ne lisääntyy täällä kuin kanit. Joka ei välttämättä ole täysin toimimaton strategia, mutta sisältää kyllä omat ongelmakohtansa jotka olisi syytä ratkaista ennenkuin juostaan pää edellä päin seinää. Eikä tämäkään strategia ole sille lapsia hankkimattomalle kantaväestölle ilmainen vaan veronmaksajan kukkarolla käydään kyllä siinäkin. Kenties jopa enemmän kuin minun esittämässäni mallissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheverotus ja lapsilukukohtaiset verovähennykset on ehdotuksia, jotka olen toistuvasti kuullut sellaisten miesten suusta, joiden on jotain järkeä lapsia tehdäkin. Pari lasta laskee perheen elintasoa pykälällä ja sitä useampi lapsi vähintään kahdella. Siis jos mietitään vapaan käytettävissä olevan rahan määrää, ulkona syömisiä, ruuan laatua, matkustelua, leffoja yms. Keskituloisella lapsiperheellä voi olla varaa käydä pizzalla yhtä usein kuin lapsettomalla työttömällä. Viisilapsinen perhe ei syö ulkona tai matkusta juuri koskaan, ellei vähintään toinen vanhemmista kuulu sinne ylimpään tulokymmenykseen. Auto ja kämppä on sitten isompia, kun on pakko, mutta vanhempia ja vaatimattomampia ja asunto huonommalla sijainnilla kuin vastaavalla lapsettomalla parilla. Kun Suomessa verottaja rankaisee muutenkin säälimättömästi työstä ja varsinkin menestymisestä, ei ymmärrettävästi houkuta ajatus että ne vähätkin omalla peppuhiellä ansaitut roposet menee vaippoihin, lastenvaunuihin, turvaistuimiin, päiväkotimaksuihin, polkupyöriin, suksiin, lätkäkamoihin, kausimaksuihin, vakuutuksiin jne jne.

Nimim. Kk-palkka 5500, 3 lasta, juoksen kaupassa metsästämässä punalappuruokaa. Kiitti vaan v*tusti Suomen verottaja. Onpa kumma ettei tänne tehdä lapsia.

Minua hymyilyttävät tällaiset viestit. Mietipä millaisiin taloudellisiin olosuhteisiin suurin osa maailman lapsista syntyy ja kykenevät silti elämään hyvää ja elämisen arvoista elämää. Taloudellinen toimeentulo tässä maassa ei kyllä voi olla suuri tekijä lapsettomuuden takana, tai sitten olemme todella laittaneet eurot elämän mielekkyyden edelle. 

Mutta kun ei ihminen opiskele kuutta-kymmentä vuotta, etene työelämässä ja sen jälkeen vertaa elintasoaan kehitysmaiden katulapsiin. Se on ihan pöljä lähtökohta. Vaan kyllä sitä verrataan niihin saman verran opiskelleisiin, työtä tehneisiin ja menestyneisiin jotka eivät ole valinneet tehdä niitä lapsia. Sehän se lastenhankinnan kustannus on. Ja Suomessa se on sen verran iso, että vaikka harva jättää ne lapset rahan takia kokonaan tekemättä, niin kyllä kaikki minun tuntemani keski- ja jopa hyvätuloiset parit joutuu ottamaan rahan huomioon lapsiluvusta päätettäessä. Ei kyse ole siitä ettei olisi absoluuttisesti varaa hankkia lapsia. Kyse on siitä, että lasten aiheuttama elintason pudotus koetaan kohtuuttomaksi. Ja sitä on tosiaan turha verrata köyhempien maiden elintasoon koska vaan siihen elintasoon josta pudotaan.

Ilmeisesti jotkut tällaista punnintaa tekevät.  Minä tein lapset koska tiesin, että haluan oman perheen ja halusin elämääni rakkautta. Ei siinä raha ollut mikään punninnan aihe. Taloudellisten odotusten täytyy usein luonnollisesti joustaa kun lapsia tehdään. Mutta en ihan tiedä, mikä olisi parempi tapa käyttää pennosensa kuin rakastamiensa ihmisten kanssa eläminen ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtiminen. En pidä sitä elintason pudotuksena millään tavalla - tai ainakaan elämän laadun.

Niin, no sinä puhut nyt siitä millaisilla perusteilla ihmisten pitäisi tehdä päätöksiä voidakseen pitää itseään hyvinä, hurskaina ja täydellisinä. Sillä on kuitenkin varsin rajallisesti tekemistä sen kanssa millä perusteilla niitä päätöksiä reaalimaailmassa tehdään. Jos meillä esimerkiksi neljännen lapsen hintalappu olisi ollut pienempään asuntoon muuttaminen, niin totta hitossa se on pakko ottaa huomioon, kun nykyisessä on ahdasta kolmenkin kanssa. Joku taas miettii onko varaa isompaan autoon jne. Kun niitä lapsia on jo perheeseen tehty, niin useimmat kokee että on joku vastuu niitä jo syntyneitä lapsiakin kohtaan miettiä mihin on varaa. Jos n:s äitiysloma tarkoittaa ettei asuntolainasta selvitä ja koti menee alta, niin ei niitä voi silloin enempää tehdä.

Kukaan ei varmaan ole erityisen huolissaan siitä, tekeekö sinun perheesi neljännen lapsen vai ei. Jos suurperheen haluaa niin sitten täytyy olla aika naiivi jos ajattelee, että se halvalla tulee. Huoli on siitä, että moni ei tee yhtäkään.

No mutta kun juuri tässä mennään minusta ihan metsään. Yritetään painostaa niitä jotka eivät edes halua lapsia tehdä sen sijaan, että hyväksyttäisiin se, että ok kaikki ei halua ja hyvä niin - ja panostetaan siihen että ne jotka jaksaa ja haluaa voi tehdä enemmän. Vaikka niiden velojenkin puolesta. Ja se tarkoittaa nimenomaan sitä, että isojen perheiden verotusta kohtuullistettaisiin. Jos ei verovähennyksillä, niin edes sillä perheverotuksella. Hyväksytään, että isoissa perheissä toinen joutuu tienaamaan kahden aikuisen edestä eikä siitä tarvitse erikseen rangaista isommalla veroprosentilla verrattuna niihin perheisiin, joissa taloudellinen taakka on jaettu kahdelle.

Lapsilisät kasvavat jo lapsimäärän mukaan. Se nyt vain on niin, että me muut veronmaksajat emme halua välttämättä taata sinulle ja lapsikatraallesi samanlaista elintasoa kuin mikä meillä lapsettomilla on, koska olemme osaksemme lapsettomuuden valinneet tai tahtomattamme saaneet. Sinä valitset lapset ja valitset käyttää taloudellisia resurssejasi heihin. Minä maksan sinkkuna ja lapsettomana ihmisenä kaikesta myös aika paljon suhteessa siihen, että elätän ihan itse itseni. Lapsia on syytä tehdä koska niitä haluaa ja sitten sopeuttaa taloutensa siihen.

Tämä on ihan okei siitä näkökulmasta, että lapset on ultimaattinen luksus"tuote" (pahoittelut sanamuodosta) josta sietääkin olla valmis maksamaan pienen asunnon verran per kappale. Mutta syntyvyysongelman näkökulmasta se ei ole ihan näin yksinkertaista.

Keskustelu tuntuu menevän rataa:

-"Jonkun pitäisi tehdä enemmän lapsia."

-"Hep! Minä haluan, mutta ei ole varaa tehdä vielä yhtä, jospa verotaakkaa voisi himpun keventää..?"

-"No mitäs menit hankkimaan lapsia, oma ongelma!"

Huomaako joku tässä kenties ristiriidan?

Risririita on lähinnä siinä, että jos huutelet verotaakkaa syynä sille, ettet tee lapsia, niin verotaakkasi ei tule ikinä, ikinä, ikinä laskemaan sille tasolle, että ajattelisit lapsenteon yhtäkkiä olevan tarpeellisen paljon vähemmän kuormittavaa taloudellisesti. Lapsi on taloudellinen uhraus ja se on ja tulee sitä olemaan aina.

Mutta tuossa sinä olet väärässä. Sinä oletat, että se on ihan sama maksaako se lapsi 100 000 vai 80 000, mutta näinhän se ei ole. Jos verotus kevenisi siten, että samalla elintason laskulla saisi kolmen sijaan neljä lasta, niin kyllä osa tekisi sen yhden lapsen enemmän. Ei vaihtoehtoja ole vain ääripäät, joista toisessa lastenteko on nykyhintaista ja toisessa täysin ilmaista.

Jos verotusta kevenisi niin valtiolta vähenisi verotulot joten se tietäisi että jostain leikkattaisi tai sitten velkaa vaan enemmän.

-eri

Tai sitten verotus vaan jakautuisi uudelleen siten, että huoltosuhteessa huomioitaisiin se, että jotkut elättää samoista tuloista kahta työtöntä JA kolmea lasta ja jotkut vaan niitä kahta työtöntä. Voitaisiin sopia esimerkiksi niin, että se lapseton elättää 2,5 työtöntä ja lapsiperheen vanhempi 1,5 työtöntä plus 3 alaikäistä lasta. Noin niinkuin esimerkiksi. Tietysti lapsettomat vastustaisi tätä. Niinhän se on aina, kun yhteiskunnassa halutaan taloudellisilla kannusteilla ohjata yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaiseen toimintaan. Ne, jotka haluavat valita sen vähemmän tarkoituksenmukaisen vaihtoehdon haluaisivat kuitenkin saada ne samat tuet ja kannustimet kuin ne sen kannustettavan vaihtoehdon valitsevat. Tämä on vähän ikuisuusongelma. Perhevapaauudistuksessakin itkettiin, miksei ne perheet saa isyysrahaa joissa isä ei pidä isyyslomaa. Ihan varmaan lapsiverovähennyksestäkin rutistaisiin, miksi lapsettomat ei saa sitä.

Sinäkin haluat palata 70-luvulle, jolloin oli vielä voimassa vanhanpiian/vanhanpojan vero. Veroprosentti nousi 24-vuotiaana, jos oli vielä naimaton. Ja silloinhan avioliittoon kuului lapset.

Voisimmehan katsoa, nouseeko syntyvyys jos tasaamme verotuksella elintasoerot perheellisen ja lapsettoman välillä. Se olisi itse asiassa reilua, tosin perheellinen toki uurastaa palkkatyönsä ulkopuolella myös perheensä eteen. (Kyllä, tämänkin ketjun lapsettomat perustelivat valintaansa itsekkäästi vaivan välttämisellä!) Jos et halua tehdä lapsia ja huolehtia niistä, maksat sitten enemmän veroja yhteiseen pottiin. Lasten tekeminen ei ole mikään vanhempien yhteinen pikku privaattiharrastus, jonka kuluista saa syyttää vain itseään. Kyllä se on koko yhteiskunnan asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheverotus ja lapsilukukohtaiset verovähennykset on ehdotuksia, jotka olen toistuvasti kuullut sellaisten miesten suusta, joiden on jotain järkeä lapsia tehdäkin. Pari lasta laskee perheen elintasoa pykälällä ja sitä useampi lapsi vähintään kahdella. Siis jos mietitään vapaan käytettävissä olevan rahan määrää, ulkona syömisiä, ruuan laatua, matkustelua, leffoja yms. Keskituloisella lapsiperheellä voi olla varaa käydä pizzalla yhtä usein kuin lapsettomalla työttömällä. Viisilapsinen perhe ei syö ulkona tai matkusta juuri koskaan, ellei vähintään toinen vanhemmista kuulu sinne ylimpään tulokymmenykseen. Auto ja kämppä on sitten isompia, kun on pakko, mutta vanhempia ja vaatimattomampia ja asunto huonommalla sijainnilla kuin vastaavalla lapsettomalla parilla. Kun Suomessa verottaja rankaisee muutenkin säälimättömästi työstä ja varsinkin menestymisestä, ei ymmärrettävästi houkuta ajatus että ne vähätkin omalla peppuhiellä ansaitut roposet menee vaippoihin, lastenvaunuihin, turvaistuimiin, päiväkotimaksuihin, polkupyöriin, suksiin, lätkäkamoihin, kausimaksuihin, vakuutuksiin jne jne.

Nimim. Kk-palkka 5500, 3 lasta, juoksen kaupassa metsästämässä punalappuruokaa. Kiitti vaan v*tusti Suomen verottaja. Onpa kumma ettei tänne tehdä lapsia.

Minua hymyilyttävät tällaiset viestit. Mietipä millaisiin taloudellisiin olosuhteisiin suurin osa maailman lapsista syntyy ja kykenevät silti elämään hyvää ja elämisen arvoista elämää. Taloudellinen toimeentulo tässä maassa ei kyllä voi olla suuri tekijä lapsettomuuden takana, tai sitten olemme todella laittaneet eurot elämän mielekkyyden edelle. 

Mutta kun ei ihminen opiskele kuutta-kymmentä vuotta, etene työelämässä ja sen jälkeen vertaa elintasoaan kehitysmaiden katulapsiin. Se on ihan pöljä lähtökohta. Vaan kyllä sitä verrataan niihin saman verran opiskelleisiin, työtä tehneisiin ja menestyneisiin jotka eivät ole valinneet tehdä niitä lapsia. Sehän se lastenhankinnan kustannus on. Ja Suomessa se on sen verran iso, että vaikka harva jättää ne lapset rahan takia kokonaan tekemättä, niin kyllä kaikki minun tuntemani keski- ja jopa hyvätuloiset parit joutuu ottamaan rahan huomioon lapsiluvusta päätettäessä. Ei kyse ole siitä ettei olisi absoluuttisesti varaa hankkia lapsia. Kyse on siitä, että lasten aiheuttama elintason pudotus koetaan kohtuuttomaksi. Ja sitä on tosiaan turha verrata köyhempien maiden elintasoon koska vaan siihen elintasoon josta pudotaan.

Ilmeisesti jotkut tällaista punnintaa tekevät.  Minä tein lapset koska tiesin, että haluan oman perheen ja halusin elämääni rakkautta. Ei siinä raha ollut mikään punninnan aihe. Taloudellisten odotusten täytyy usein luonnollisesti joustaa kun lapsia tehdään. Mutta en ihan tiedä, mikä olisi parempi tapa käyttää pennosensa kuin rakastamiensa ihmisten kanssa eläminen ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtiminen. En pidä sitä elintason pudotuksena millään tavalla - tai ainakaan elämän laadun.

Niin, no sinä puhut nyt siitä millaisilla perusteilla ihmisten pitäisi tehdä päätöksiä voidakseen pitää itseään hyvinä, hurskaina ja täydellisinä. Sillä on kuitenkin varsin rajallisesti tekemistä sen kanssa millä perusteilla niitä päätöksiä reaalimaailmassa tehdään. Jos meillä esimerkiksi neljännen lapsen hintalappu olisi ollut pienempään asuntoon muuttaminen, niin totta hitossa se on pakko ottaa huomioon, kun nykyisessä on ahdasta kolmenkin kanssa. Joku taas miettii onko varaa isompaan autoon jne. Kun niitä lapsia on jo perheeseen tehty, niin useimmat kokee että on joku vastuu niitä jo syntyneitä lapsiakin kohtaan miettiä mihin on varaa. Jos n:s äitiysloma tarkoittaa ettei asuntolainasta selvitä ja koti menee alta, niin ei niitä voi silloin enempää tehdä.

Kukaan ei varmaan ole erityisen huolissaan siitä, tekeekö sinun perheesi neljännen lapsen vai ei. Jos suurperheen haluaa niin sitten täytyy olla aika naiivi jos ajattelee, että se halvalla tulee. Huoli on siitä, että moni ei tee yhtäkään.

No mutta kun juuri tässä mennään minusta ihan metsään. Yritetään painostaa niitä jotka eivät edes halua lapsia tehdä sen sijaan, että hyväksyttäisiin se, että ok kaikki ei halua ja hyvä niin - ja panostetaan siihen että ne jotka jaksaa ja haluaa voi tehdä enemmän. Vaikka niiden velojenkin puolesta. Ja se tarkoittaa nimenomaan sitä, että isojen perheiden verotusta kohtuullistettaisiin. Jos ei verovähennyksillä, niin edes sillä perheverotuksella. Hyväksytään, että isoissa perheissä toinen joutuu tienaamaan kahden aikuisen edestä eikä siitä tarvitse erikseen rangaista isommalla veroprosentilla verrattuna niihin perheisiin, joissa taloudellinen taakka on jaettu kahdelle.

Lapsilisät kasvavat jo lapsimäärän mukaan. Se nyt vain on niin, että me muut veronmaksajat emme halua välttämättä taata sinulle ja lapsikatraallesi samanlaista elintasoa kuin mikä meillä lapsettomilla on, koska olemme osaksemme lapsettomuuden valinneet tai tahtomattamme saaneet. Sinä valitset lapset ja valitset käyttää taloudellisia resurssejasi heihin. Minä maksan sinkkuna ja lapsettomana ihmisenä kaikesta myös aika paljon suhteessa siihen, että elätän ihan itse itseni. Lapsia on syytä tehdä koska niitä haluaa ja sitten sopeuttaa taloutensa siihen.

Tämä on ihan okei siitä näkökulmasta, että lapset on ultimaattinen luksus"tuote" (pahoittelut sanamuodosta) josta sietääkin olla valmis maksamaan pienen asunnon verran per kappale. Mutta syntyvyysongelman näkökulmasta se ei ole ihan näin yksinkertaista.

Keskustelu tuntuu menevän rataa:

-"Jonkun pitäisi tehdä enemmän lapsia."

-"Hep! Minä haluan, mutta ei ole varaa tehdä vielä yhtä, jospa verotaakkaa voisi himpun keventää..?"

-"No mitäs menit hankkimaan lapsia, oma ongelma!"

Huomaako joku tässä kenties ristiriidan?

Risririita on lähinnä siinä, että jos huutelet verotaakkaa syynä sille, ettet tee lapsia, niin verotaakkasi ei tule ikinä, ikinä, ikinä laskemaan sille tasolle, että ajattelisit lapsenteon yhtäkkiä olevan tarpeellisen paljon vähemmän kuormittavaa taloudellisesti. Lapsi on taloudellinen uhraus ja se on ja tulee sitä olemaan aina.

Mutta tuossa sinä olet väärässä. Sinä oletat, että se on ihan sama maksaako se lapsi 100 000 vai 80 000, mutta näinhän se ei ole. Jos verotus kevenisi siten, että samalla elintason laskulla saisi kolmen sijaan neljä lasta, niin kyllä osa tekisi sen yhden lapsen enemmän. Ei vaihtoehtoja ole vain ääripäät, joista toisessa lastenteko on nykyhintaista ja toisessa täysin ilmaista.

Jos verotusta kevenisi niin valtiolta vähenisi verotulot joten se tietäisi että jostain leikkattaisi tai sitten velkaa vaan enemmän.

-eri

Tai sitten verotus vaan jakautuisi uudelleen siten, että huoltosuhteessa huomioitaisiin se, että jotkut elättää samoista tuloista kahta työtöntä JA kolmea lasta ja jotkut vaan niitä kahta työtöntä. Voitaisiin sopia esimerkiksi niin, että se lapseton elättää 2,5 työtöntä ja lapsiperheen vanhempi 1,5 työtöntä plus 3 alaikäistä lasta. Noin niinkuin esimerkiksi. Tietysti lapsettomat vastustaisi tätä. Niinhän se on aina, kun yhteiskunnassa halutaan taloudellisilla kannusteilla ohjata yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaiseen toimintaan. Ne, jotka haluavat valita sen vähemmän tarkoituksenmukaisen vaihtoehdon haluaisivat kuitenkin saada ne samat tuet ja kannustimet kuin ne sen kannustettavan vaihtoehdon valitsevat. Tämä on vähän ikuisuusongelma. Perhevapaauudistuksessakin itkettiin, miksei ne perheet saa isyysrahaa joissa isä ei pidä isyyslomaa. Ihan varmaan lapsiverovähennyksestäkin rutistaisiin, miksi lapsettomat ei saa sitä.

Ongelmaan on helppo ratkaisu, tulonsiirrot pois. Köyhät kuolkoot nälkään tai syökööt rikkaat. Kyllä tasapaino löytyy.

Näinhän siinä tulee joka tapauksessa käymään sitten kun täällä ei kukaan enää maksa veroja. Järkevämpää olisi minusta koittaa edes vähän pehmentää sitä laskua. Mutta se vaatisi jotain jenkkimallin ja nykymallin välimuotoa, jossa oma vastuu korostuisi mutta kukaan ei kuole nälkään. En kyllä näe tällaista tapahtuvan Suomessa, vaan täällä kasvava työssäkäymättömien joukko tulee äänestämään tuet ja verot ylös kunnes ei ole enää mistä ottaa ja koko roska kaatuu täysin hallitsemattomasti. Mutta se on varmaan vähän toinen keskustelu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset haluavat yleensä yhtä hyvin tai mieluiten paremmin kouluttautuneen/palkkaisen miehen. Miehille naisen työllä tai palkalla ei ole suurtakaan merkitystä. Naisten siirryttyä työmarkkinoille ei haluttuja miehiä enää riitä. Tässä varmasti suurin syy matalaan syntyvyyteen. Tietenkin myös kulttuuri on uskotellut naisille, että voi tehdä uraa ja bilettää reippaasti yli kolmikymppiseksi. Paras lisääntymis ikä naisille on siinä 18v. ja se on alamäkeä hedelmällisyyden ja ulkonäön osalta, kun miehille se on taas vähän erilaista.

Itse en näe tätä alhaista syntyvyyttä suurena ongelmana. Hyvin lisääntyvät suomalaiset tulevat saamaan enemmän lapsia ja nämä lisääntyvät hyvin lisääntyvien suomalaisten kanssa. Syntyvyys tulee nousemaan ajallaan, etenkin jos kulttuuri kannustaa siihen. Hyvin lisääntyvät geenit tulevat korvaamaan heikosti lisääntyvät, joten luonto löytää keinot. 

Naiset etsivät minun nähdäkseni miestä, jonka kanssa ovat _samalla_ aaltopituudella, mikä usein merkitsee (suunnilleen) samaa koulutustasoa. Ja 18 ei ole vielä ihanteellinen ikä synnyttää, alle 20 v. lasketaan muistaakseni vielä riskisynnytykseksi. Hedelmällisyys on silti tosiaankin parhaimmillaan kaksikymppisenä, yhteiskunta taas melkein vaatii kolmikymppisenä lasten saantia. Kun nyt kuitenkin olisi tarkoitus mennä työelämään eikä vain metsästää ja keräillä elantonsa.

Olen eri mutta samaa mieltä noista perusteluista. Minusta tässä tarvittaisiinkin yhteiskunnalta toimenpiteitä, jotka mahdollistaisivat naisten lisääntymisen hedelmällisimmässä iässä. Joustoa lasten kanssa opiskeluun ja tukea pätkätyöläisille. Raskauden ja pikkulapsiajan kulut tasan mies- ja naisvaltaisten alojen työnantajien kesken. Sekä perheverotus niille pareille, jotka valitsevat keskittyä vain toisen vanhemman uraan. Nythän verotus suosii kahta keskituloista verrattuna yhteen hyvätuloiseen, minkä seurauksena naisten on vaikea edes halutessaan jättää niitä opintoja kesken ja keskittyä perheeseen. On pakko olla kaksi uraa jos perhe mielii syödä muutakin kuin kaurapuuroa ja käydä joskus pidemmälläkin kuin Keravalla.

Tietty tähän tulee taas joku huutamaan, että meillekin on ihan ok asua tuilla kaupungin kaksiossa neljän lapsen kanssa. No, aina on olemassa se porukka joka sikiää muutenkin. Mutta sitten on ne joille on nuoresta pitäen toitotettu, että kunnon kansalainen hankkii korkeakoulutuksen ja vakityöpaikan ja miettii vasta sitten niitä lapsia. Jotka ei uskalla vaan heittäytyä sen varaan, että kyllä se sossu maksaa jos opinnot jää kesken eikä Siwan kassallekaan pääse töihin. Pitäisi olla jokin keino mahdollistaa myös näiden ihmisten lisääntyminen hedelmällisessä iässä ilman kohtuutonta henkilökohtaista riskiä tai ammatillista itsemurhaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheverotus ja lapsilukukohtaiset verovähennykset on ehdotuksia, jotka olen toistuvasti kuullut sellaisten miesten suusta, joiden on jotain järkeä lapsia tehdäkin. Pari lasta laskee perheen elintasoa pykälällä ja sitä useampi lapsi vähintään kahdella. Siis jos mietitään vapaan käytettävissä olevan rahan määrää, ulkona syömisiä, ruuan laatua, matkustelua, leffoja yms. Keskituloisella lapsiperheellä voi olla varaa käydä pizzalla yhtä usein kuin lapsettomalla työttömällä. Viisilapsinen perhe ei syö ulkona tai matkusta juuri koskaan, ellei vähintään toinen vanhemmista kuulu sinne ylimpään tulokymmenykseen. Auto ja kämppä on sitten isompia, kun on pakko, mutta vanhempia ja vaatimattomampia ja asunto huonommalla sijainnilla kuin vastaavalla lapsettomalla parilla. Kun Suomessa verottaja rankaisee muutenkin säälimättömästi työstä ja varsinkin menestymisestä, ei ymmärrettävästi houkuta ajatus että ne vähätkin omalla peppuhiellä ansaitut roposet menee vaippoihin, lastenvaunuihin, turvaistuimiin, päiväkotimaksuihin, polkupyöriin, suksiin, lätkäkamoihin, kausimaksuihin, vakuutuksiin jne jne.

Nimim. Kk-palkka 5500, 3 lasta, juoksen kaupassa metsästämässä punalappuruokaa. Kiitti vaan v*tusti Suomen verottaja. Onpa kumma ettei tänne tehdä lapsia.

Minua hymyilyttävät tällaiset viestit. Mietipä millaisiin taloudellisiin olosuhteisiin suurin osa maailman lapsista syntyy ja kykenevät silti elämään hyvää ja elämisen arvoista elämää. Taloudellinen toimeentulo tässä maassa ei kyllä voi olla suuri tekijä lapsettomuuden takana, tai sitten olemme todella laittaneet eurot elämän mielekkyyden edelle. 

Mutta kun ei ihminen opiskele kuutta-kymmentä vuotta, etene työelämässä ja sen jälkeen vertaa elintasoaan kehitysmaiden katulapsiin. Se on ihan pöljä lähtökohta. Vaan kyllä sitä verrataan niihin saman verran opiskelleisiin, työtä tehneisiin ja menestyneisiin jotka eivät ole valinneet tehdä niitä lapsia. Sehän se lastenhankinnan kustannus on. Ja Suomessa se on sen verran iso, että vaikka harva jättää ne lapset rahan takia kokonaan tekemättä, niin kyllä kaikki minun tuntemani keski- ja jopa hyvätuloiset parit joutuu ottamaan rahan huomioon lapsiluvusta päätettäessä. Ei kyse ole siitä ettei olisi absoluuttisesti varaa hankkia lapsia. Kyse on siitä, että lasten aiheuttama elintason pudotus koetaan kohtuuttomaksi. Ja sitä on tosiaan turha verrata köyhempien maiden elintasoon koska vaan siihen elintasoon josta pudotaan.

Ilmeisesti jotkut tällaista punnintaa tekevät.  Minä tein lapset koska tiesin, että haluan oman perheen ja halusin elämääni rakkautta. Ei siinä raha ollut mikään punninnan aihe. Taloudellisten odotusten täytyy usein luonnollisesti joustaa kun lapsia tehdään. Mutta en ihan tiedä, mikä olisi parempi tapa käyttää pennosensa kuin rakastamiensa ihmisten kanssa eläminen ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtiminen. En pidä sitä elintason pudotuksena millään tavalla - tai ainakaan elämän laadun.

Niin, no sinä puhut nyt siitä millaisilla perusteilla ihmisten pitäisi tehdä päätöksiä voidakseen pitää itseään hyvinä, hurskaina ja täydellisinä. Sillä on kuitenkin varsin rajallisesti tekemistä sen kanssa millä perusteilla niitä päätöksiä reaalimaailmassa tehdään. Jos meillä esimerkiksi neljännen lapsen hintalappu olisi ollut pienempään asuntoon muuttaminen, niin totta hitossa se on pakko ottaa huomioon, kun nykyisessä on ahdasta kolmenkin kanssa. Joku taas miettii onko varaa isompaan autoon jne. Kun niitä lapsia on jo perheeseen tehty, niin useimmat kokee että on joku vastuu niitä jo syntyneitä lapsiakin kohtaan miettiä mihin on varaa. Jos n:s äitiysloma tarkoittaa ettei asuntolainasta selvitä ja koti menee alta, niin ei niitä voi silloin enempää tehdä.

Kukaan ei varmaan ole erityisen huolissaan siitä, tekeekö sinun perheesi neljännen lapsen vai ei. Jos suurperheen haluaa niin sitten täytyy olla aika naiivi jos ajattelee, että se halvalla tulee. Huoli on siitä, että moni ei tee yhtäkään.

No mutta kun juuri tässä mennään minusta ihan metsään. Yritetään painostaa niitä jotka eivät edes halua lapsia tehdä sen sijaan, että hyväksyttäisiin se, että ok kaikki ei halua ja hyvä niin - ja panostetaan siihen että ne jotka jaksaa ja haluaa voi tehdä enemmän. Vaikka niiden velojenkin puolesta. Ja se tarkoittaa nimenomaan sitä, että isojen perheiden verotusta kohtuullistettaisiin. Jos ei verovähennyksillä, niin edes sillä perheverotuksella. Hyväksytään, että isoissa perheissä toinen joutuu tienaamaan kahden aikuisen edestä eikä siitä tarvitse erikseen rangaista isommalla veroprosentilla verrattuna niihin perheisiin, joissa taloudellinen taakka on jaettu kahdelle.

Lapsilisät kasvavat jo lapsimäärän mukaan. Se nyt vain on niin, että me muut veronmaksajat emme halua välttämättä taata sinulle ja lapsikatraallesi samanlaista elintasoa kuin mikä meillä lapsettomilla on, koska olemme osaksemme lapsettomuuden valinneet tai tahtomattamme saaneet. Sinä valitset lapset ja valitset käyttää taloudellisia resurssejasi heihin. Minä maksan sinkkuna ja lapsettomana ihmisenä kaikesta myös aika paljon suhteessa siihen, että elätän ihan itse itseni. Lapsia on syytä tehdä koska niitä haluaa ja sitten sopeuttaa taloutensa siihen.

Tämä on ihan okei siitä näkökulmasta, että lapset on ultimaattinen luksus"tuote" (pahoittelut sanamuodosta) josta sietääkin olla valmis maksamaan pienen asunnon verran per kappale. Mutta syntyvyysongelman näkökulmasta se ei ole ihan näin yksinkertaista.

Keskustelu tuntuu menevän rataa:

-"Jonkun pitäisi tehdä enemmän lapsia."

-"Hep! Minä haluan, mutta ei ole varaa tehdä vielä yhtä, jospa verotaakkaa voisi himpun keventää..?"

-"No mitäs menit hankkimaan lapsia, oma ongelma!"

Huomaako joku tässä kenties ristiriidan?

Risririita on lähinnä siinä, että jos huutelet verotaakkaa syynä sille, ettet tee lapsia, niin verotaakkasi ei tule ikinä, ikinä, ikinä laskemaan sille tasolle, että ajattelisit lapsenteon yhtäkkiä olevan tarpeellisen paljon vähemmän kuormittavaa taloudellisesti. Lapsi on taloudellinen uhraus ja se on ja tulee sitä olemaan aina.

Mutta tuossa sinä olet väärässä. Sinä oletat, että se on ihan sama maksaako se lapsi 100 000 vai 80 000, mutta näinhän se ei ole. Jos verotus kevenisi siten, että samalla elintason laskulla saisi kolmen sijaan neljä lasta, niin kyllä osa tekisi sen yhden lapsen enemmän. Ei vaihtoehtoja ole vain ääripäät, joista toisessa lastenteko on nykyhintaista ja toisessa täysin ilmaista.

Jos verotusta kevenisi niin valtiolta vähenisi verotulot joten se tietäisi että jostain leikkattaisi tai sitten velkaa vaan enemmän.

-eri

Tai sitten verotus vaan jakautuisi uudelleen siten, että huoltosuhteessa huomioitaisiin se, että jotkut elättää samoista tuloista kahta työtöntä JA kolmea lasta ja jotkut vaan niitä kahta työtöntä. Voitaisiin sopia esimerkiksi niin, että se lapseton elättää 2,5 työtöntä ja lapsiperheen vanhempi 1,5 työtöntä plus 3 alaikäistä lasta. Noin niinkuin esimerkiksi. Tietysti lapsettomat vastustaisi tätä. Niinhän se on aina, kun yhteiskunnassa halutaan taloudellisilla kannusteilla ohjata yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaiseen toimintaan. Ne, jotka haluavat valita sen vähemmän tarkoituksenmukaisen vaihtoehdon haluaisivat kuitenkin saada ne samat tuet ja kannustimet kuin ne sen kannustettavan vaihtoehdon valitsevat. Tämä on vähän ikuisuusongelma. Perhevapaauudistuksessakin itkettiin, miksei ne perheet saa isyysrahaa joissa isä ei pidä isyyslomaa. Ihan varmaan lapsiverovähennyksestäkin rutistaisiin, miksi lapsettomat ei saa sitä.

Ongelmaan on helppo ratkaisu, tulonsiirrot pois. Köyhät kuolkoot nälkään tai syökööt rikkaat. Kyllä tasapaino löytyy.

Näinhän siinä tulee joka tapauksessa käymään sitten kun täällä ei kukaan enää maksa veroja. Järkevämpää olisi minusta koittaa edes vähän pehmentää sitä laskua. Mutta se vaatisi jotain jenkkimallin ja nykymallin välimuotoa, jossa oma vastuu korostuisi mutta kukaan ei kuole nälkään. En kyllä näe tällaista tapahtuvan Suomessa, vaan täällä kasvava työssäkäymättömien joukko tulee äänestämään tuet ja verot ylös kunnes ei ole enää mistä ottaa ja koko roska kaatuu täysin hallitsemattomasti. Mutta se on varmaan vähän toinen keskustelu.

Nimenomaan nyt tarvittaisiin yhteiskunnalta aktiivista otetta, työ, kaikissa muodoissaan, pitäisi jakaa kaikkien kesken. Siihen tarvitaan ohjausta ja tulonsiirtoja. On älytöntä, että vain "parhaat" saavat työtä ja raatavat itsensä loppuun sekä kustantavat kaikkien kulut. Myös ne, joiden työkyky on vaikkapa 50 %, syystä tai toisesta, pystyvät tekemään kaikenlaista hyödyllistä. Ei ihmisiä pidä istuttaa passiivisina sivustakatsojina tukia "nauttimassa", vaan pitää mukana yhteiskunnassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset haluavat yleensä yhtä hyvin tai mieluiten paremmin kouluttautuneen/palkkaisen miehen. Miehille naisen työllä tai palkalla ei ole suurtakaan merkitystä. Naisten siirryttyä työmarkkinoille ei haluttuja miehiä enää riitä. Tässä varmasti suurin syy matalaan syntyvyyteen. Tietenkin myös kulttuuri on uskotellut naisille, että voi tehdä uraa ja bilettää reippaasti yli kolmikymppiseksi. Paras lisääntymis ikä naisille on siinä 18v. ja se on alamäkeä hedelmällisyyden ja ulkonäön osalta, kun miehille se on taas vähän erilaista.

Itse en näe tätä alhaista syntyvyyttä suurena ongelmana. Hyvin lisääntyvät suomalaiset tulevat saamaan enemmän lapsia ja nämä lisääntyvät hyvin lisääntyvien suomalaisten kanssa. Syntyvyys tulee nousemaan ajallaan, etenkin jos kulttuuri kannustaa siihen. Hyvin lisääntyvät geenit tulevat korvaamaan heikosti lisääntyvät, joten luonto löytää keinot. 

Naiset etsivät minun nähdäkseni miestä, jonka kanssa ovat _samalla_ aaltopituudella, mikä usein merkitsee (suunnilleen) samaa koulutustasoa. Ja 18 ei ole vielä ihanteellinen ikä synnyttää, alle 20 v. lasketaan muistaakseni vielä riskisynnytykseksi. Hedelmällisyys on silti tosiaankin parhaimmillaan kaksikymppisenä, yhteiskunta taas melkein vaatii kolmikymppisenä lasten saantia. Kun nyt kuitenkin olisi tarkoitus mennä työelämään eikä vain metsästää ja keräillä elantonsa.

Olen eri mutta samaa mieltä noista perusteluista. Minusta tässä tarvittaisiinkin yhteiskunnalta toimenpiteitä, jotka mahdollistaisivat naisten lisääntymisen hedelmällisimmässä iässä. Joustoa lasten kanssa opiskeluun ja tukea pätkätyöläisille. Raskauden ja pikkulapsiajan kulut tasan mies- ja naisvaltaisten alojen työnantajien kesken. Sekä perheverotus niille pareille, jotka valitsevat keskittyä vain toisen vanhemman uraan. Nythän verotus suosii kahta keskituloista verrattuna yhteen hyvätuloiseen, minkä seurauksena naisten on vaikea edes halutessaan jättää niitä opintoja kesken ja keskittyä perheeseen. On pakko olla kaksi uraa jos perhe mielii syödä muutakin kuin kaurapuuroa ja käydä joskus pidemmälläkin kuin Keravalla.

Tietty tähän tulee taas joku huutamaan, että meillekin on ihan ok asua tuilla kaupungin kaksiossa neljän lapsen kanssa. No, aina on olemassa se porukka joka sikiää muutenkin. Mutta sitten on ne joille on nuoresta pitäen toitotettu, että kunnon kansalainen hankkii korkeakoulutuksen ja vakityöpaikan ja miettii vasta sitten niitä lapsia. Jotka ei uskalla vaan heittäytyä sen varaan, että kyllä se sossu maksaa jos opinnot jää kesken eikä Siwan kassallekaan pääse töihin. Pitäisi olla jokin keino mahdollistaa myös näiden ihmisten lisääntyminen hedelmällisessä iässä ilman kohtuutonta henkilökohtaista riskiä tai ammatillista itsemurhaa.

Niin, mun mielestä kans naisten olisi fiksuinta tehdä lapset ennen opiskeluita sekä ennen työpaikan etsimistä. Tässä ehkä yhteiskunta voisi tukea äitejä enemmän. Nyt moni nainen alottaa laspisen teon joskus +30v ja siinä alkaa tulemaan jo kiire jos meinaa useamman tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset haluavat yleensä yhtä hyvin tai mieluiten paremmin kouluttautuneen/palkkaisen miehen. Miehille naisen työllä tai palkalla ei ole suurtakaan merkitystä. Naisten siirryttyä työmarkkinoille ei haluttuja miehiä enää riitä. Tässä varmasti suurin syy matalaan syntyvyyteen. Tietenkin myös kulttuuri on uskotellut naisille, että voi tehdä uraa ja bilettää reippaasti yli kolmikymppiseksi. Paras lisääntymis ikä naisille on siinä 18v. ja se on alamäkeä hedelmällisyyden ja ulkonäön osalta, kun miehille se on taas vähän erilaista.

Itse en näe tätä alhaista syntyvyyttä suurena ongelmana. Hyvin lisääntyvät suomalaiset tulevat saamaan enemmän lapsia ja nämä lisääntyvät hyvin lisääntyvien suomalaisten kanssa. Syntyvyys tulee nousemaan ajallaan, etenkin jos kulttuuri kannustaa siihen. Hyvin lisääntyvät geenit tulevat korvaamaan heikosti lisääntyvät, joten luonto löytää keinot. 

Naiset etsivät minun nähdäkseni miestä, jonka kanssa ovat _samalla_ aaltopituudella, mikä usein merkitsee (suunnilleen) samaa koulutustasoa. Ja 18 ei ole vielä ihanteellinen ikä synnyttää, alle 20 v. lasketaan muistaakseni vielä riskisynnytykseksi. Hedelmällisyys on silti tosiaankin parhaimmillaan kaksikymppisenä, yhteiskunta taas melkein vaatii kolmikymppisenä lasten saantia. Kun nyt kuitenkin olisi tarkoitus mennä työelämään eikä vain metsästää ja keräillä elantonsa.

Olen eri mutta samaa mieltä noista perusteluista. Minusta tässä tarvittaisiinkin yhteiskunnalta toimenpiteitä, jotka mahdollistaisivat naisten lisääntymisen hedelmällisimmässä iässä. Joustoa lasten kanssa opiskeluun ja tukea pätkätyöläisille. Raskauden ja pikkulapsiajan kulut tasan mies- ja naisvaltaisten alojen työnantajien kesken. Sekä perheverotus niille pareille, jotka valitsevat keskittyä vain toisen vanhemman uraan. Nythän verotus suosii kahta keskituloista verrattuna yhteen hyvätuloiseen, minkä seurauksena naisten on vaikea edes halutessaan jättää niitä opintoja kesken ja keskittyä perheeseen. On pakko olla kaksi uraa jos perhe mielii syödä muutakin kuin kaurapuuroa ja käydä joskus pidemmälläkin kuin Keravalla.

Tietty tähän tulee taas joku huutamaan, että meillekin on ihan ok asua tuilla kaupungin kaksiossa neljän lapsen kanssa. No, aina on olemassa se porukka joka sikiää muutenkin. Mutta sitten on ne joille on nuoresta pitäen toitotettu, että kunnon kansalainen hankkii korkeakoulutuksen ja vakityöpaikan ja miettii vasta sitten niitä lapsia. Jotka ei uskalla vaan heittäytyä sen varaan, että kyllä se sossu maksaa jos opinnot jää kesken eikä Siwan kassallekaan pääse töihin. Pitäisi olla jokin keino mahdollistaa myös näiden ihmisten lisääntyminen hedelmällisessä iässä ilman kohtuutonta henkilökohtaista riskiä tai ammatillista itsemurhaa.

Avioeron sattuessa pitkällinen kotivanhemmuus on myöskin melkoinen riski, koska elatusta aikuisten kesken ei tunneta. Sen lisäksi vanhempana voi olla todella vaikeaa päästä takaisin työelämään. Molemmille asioille voitaisiin lainsäädännössä tehdä jotakin. Siten ehkä suurperheestä haaveilevat uskaltaisivat tehdä sellaisen ratkaisun keskivertolapsimäärän sijaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset haluavat yleensä yhtä hyvin tai mieluiten paremmin kouluttautuneen/palkkaisen miehen. Miehille naisen työllä tai palkalla ei ole suurtakaan merkitystä. Naisten siirryttyä työmarkkinoille ei haluttuja miehiä enää riitä. Tässä varmasti suurin syy matalaan syntyvyyteen. Tietenkin myös kulttuuri on uskotellut naisille, että voi tehdä uraa ja bilettää reippaasti yli kolmikymppiseksi. Paras lisääntymis ikä naisille on siinä 18v. ja se on alamäkeä hedelmällisyyden ja ulkonäön osalta, kun miehille se on taas vähän erilaista.

Itse en näe tätä alhaista syntyvyyttä suurena ongelmana. Hyvin lisääntyvät suomalaiset tulevat saamaan enemmän lapsia ja nämä lisääntyvät hyvin lisääntyvien suomalaisten kanssa. Syntyvyys tulee nousemaan ajallaan, etenkin jos kulttuuri kannustaa siihen. Hyvin lisääntyvät geenit tulevat korvaamaan heikosti lisääntyvät, joten luonto löytää keinot. 

Naiset etsivät minun nähdäkseni miestä, jonka kanssa ovat _samalla_ aaltopituudella, mikä usein merkitsee (suunnilleen) samaa koulutustasoa. Ja 18 ei ole vielä ihanteellinen ikä synnyttää, alle 20 v. lasketaan muistaakseni vielä riskisynnytykseksi. Hedelmällisyys on silti tosiaankin parhaimmillaan kaksikymppisenä, yhteiskunta taas melkein vaatii kolmikymppisenä lasten saantia. Kun nyt kuitenkin olisi tarkoitus mennä työelämään eikä vain metsästää ja keräillä elantonsa.

Olen eri mutta samaa mieltä noista perusteluista. Minusta tässä tarvittaisiinkin yhteiskunnalta toimenpiteitä, jotka mahdollistaisivat naisten lisääntymisen hedelmällisimmässä iässä. Joustoa lasten kanssa opiskeluun ja tukea pätkätyöläisille. Raskauden ja pikkulapsiajan kulut tasan mies- ja naisvaltaisten alojen työnantajien kesken. Sekä perheverotus niille pareille, jotka valitsevat keskittyä vain toisen vanhemman uraan. Nythän verotus suosii kahta keskituloista verrattuna yhteen hyvätuloiseen, minkä seurauksena naisten on vaikea edes halutessaan jättää niitä opintoja kesken ja keskittyä perheeseen. On pakko olla kaksi uraa jos perhe mielii syödä muutakin kuin kaurapuuroa ja käydä joskus pidemmälläkin kuin Keravalla.

Tietty tähän tulee taas joku huutamaan, että meillekin on ihan ok asua tuilla kaupungin kaksiossa neljän lapsen kanssa. No, aina on olemassa se porukka joka sikiää muutenkin. Mutta sitten on ne joille on nuoresta pitäen toitotettu, että kunnon kansalainen hankkii korkeakoulutuksen ja vakityöpaikan ja miettii vasta sitten niitä lapsia. Jotka ei uskalla vaan heittäytyä sen varaan, että kyllä se sossu maksaa jos opinnot jää kesken eikä Siwan kassallekaan pääse töihin. Pitäisi olla jokin keino mahdollistaa myös näiden ihmisten lisääntyminen hedelmällisessä iässä ilman kohtuutonta henkilökohtaista riskiä tai ammatillista itsemurhaa.

Niin, mun mielestä kans naisten olisi fiksuinta tehdä lapset ennen opiskeluita sekä ennen työpaikan etsimistä. Tässä ehkä yhteiskunta voisi tukea äitejä enemmän. Nyt moni nainen alottaa laspisen teon joskus +30v ja siinä alkaa tulemaan jo kiire jos meinaa useamman tehdä.

Vai fiksuinta? Yrität ylistämällä alistaa ja saada naiset huonoon asemaan elåmässä.

Nainen ei ole synnytyskone vaan ihninen jolla on oma elämä jota hän elää niin kuin itse haluaa ja opiskelee, menee ja on töissä. Lapsen pitää syntyä aina täysin äitinsä haluamana ja kuka äiti haluaa omalle lapselle huonoa eli kouluttautumatonta rahatonta äitiä jolla kaikki aikuiselle kuuluva on tekemättä? Se on jännä että osaa miehistä korpeaa se että nainen on vapaa elämään.

Ja se että miehiä ei kiinnosta naisen ammatti tai palkka on vale. Miehen mielestähän naisen kuuluu maksaa puoleksi kaikki ja yhteisten lasten kulut yksin eli naisella pitää olla hyvä palkka. Naiset kåsittävät aina sen kuinka hirveästi rahaa lapsiin menee eikä sen vuoksi ala lapsentekoon ennen kuin työ ja talous on kunnossa, naisilla ei ole varaa haihatella vaan reaaliteetit pitää olla aina hallussa. Se että nainen haluaa miehen joka on töissä on ainut järkevä tapa toimia, jälkikasvuhan pitää kyeätä elättämään ja kasvattamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheverotus ja lapsilukukohtaiset verovähennykset on ehdotuksia, jotka olen toistuvasti kuullut sellaisten miesten suusta, joiden on jotain järkeä lapsia tehdäkin. Pari lasta laskee perheen elintasoa pykälällä ja sitä useampi lapsi vähintään kahdella. Siis jos mietitään vapaan käytettävissä olevan rahan määrää, ulkona syömisiä, ruuan laatua, matkustelua, leffoja yms. Keskituloisella lapsiperheellä voi olla varaa käydä pizzalla yhtä usein kuin lapsettomalla työttömällä. Viisilapsinen perhe ei syö ulkona tai matkusta juuri koskaan, ellei vähintään toinen vanhemmista kuulu sinne ylimpään tulokymmenykseen. Auto ja kämppä on sitten isompia, kun on pakko, mutta vanhempia ja vaatimattomampia ja asunto huonommalla sijainnilla kuin vastaavalla lapsettomalla parilla. Kun Suomessa verottaja rankaisee muutenkin säälimättömästi työstä ja varsinkin menestymisestä, ei ymmärrettävästi houkuta ajatus että ne vähätkin omalla peppuhiellä ansaitut roposet menee vaippoihin, lastenvaunuihin, turvaistuimiin, päiväkotimaksuihin, polkupyöriin, suksiin, lätkäkamoihin, kausimaksuihin, vakuutuksiin jne jne.

Nimim. Kk-palkka 5500, 3 lasta, juoksen kaupassa metsästämässä punalappuruokaa. Kiitti vaan v*tusti Suomen verottaja. Onpa kumma ettei tänne tehdä lapsia.

Minua hymyilyttävät tällaiset viestit. Mietipä millaisiin taloudellisiin olosuhteisiin suurin osa maailman lapsista syntyy ja kykenevät silti elämään hyvää ja elämisen arvoista elämää. Taloudellinen toimeentulo tässä maassa ei kyllä voi olla suuri tekijä lapsettomuuden takana, tai sitten olemme todella laittaneet eurot elämän mielekkyyden edelle. 

Mutta kun ei ihminen opiskele kuutta-kymmentä vuotta, etene työelämässä ja sen jälkeen vertaa elintasoaan kehitysmaiden katulapsiin. Se on ihan pöljä lähtökohta. Vaan kyllä sitä verrataan niihin saman verran opiskelleisiin, työtä tehneisiin ja menestyneisiin jotka eivät ole valinneet tehdä niitä lapsia. Sehän se lastenhankinnan kustannus on. Ja Suomessa se on sen verran iso, että vaikka harva jättää ne lapset rahan takia kokonaan tekemättä, niin kyllä kaikki minun tuntemani keski- ja jopa hyvätuloiset parit joutuu ottamaan rahan huomioon lapsiluvusta päätettäessä. Ei kyse ole siitä ettei olisi absoluuttisesti varaa hankkia lapsia. Kyse on siitä, että lasten aiheuttama elintason pudotus koetaan kohtuuttomaksi. Ja sitä on tosiaan turha verrata köyhempien maiden elintasoon koska vaan siihen elintasoon josta pudotaan.

Ilmeisesti jotkut tällaista punnintaa tekevät.  Minä tein lapset koska tiesin, että haluan oman perheen ja halusin elämääni rakkautta. Ei siinä raha ollut mikään punninnan aihe. Taloudellisten odotusten täytyy usein luonnollisesti joustaa kun lapsia tehdään. Mutta en ihan tiedä, mikä olisi parempi tapa käyttää pennosensa kuin rakastamiensa ihmisten kanssa eläminen ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtiminen. En pidä sitä elintason pudotuksena millään tavalla - tai ainakaan elämän laadun.

Niin, no sinä puhut nyt siitä millaisilla perusteilla ihmisten pitäisi tehdä päätöksiä voidakseen pitää itseään hyvinä, hurskaina ja täydellisinä. Sillä on kuitenkin varsin rajallisesti tekemistä sen kanssa millä perusteilla niitä päätöksiä reaalimaailmassa tehdään. Jos meillä esimerkiksi neljännen lapsen hintalappu olisi ollut pienempään asuntoon muuttaminen, niin totta hitossa se on pakko ottaa huomioon, kun nykyisessä on ahdasta kolmenkin kanssa. Joku taas miettii onko varaa isompaan autoon jne. Kun niitä lapsia on jo perheeseen tehty, niin useimmat kokee että on joku vastuu niitä jo syntyneitä lapsiakin kohtaan miettiä mihin on varaa. Jos n:s äitiysloma tarkoittaa ettei asuntolainasta selvitä ja koti menee alta, niin ei niitä voi silloin enempää tehdä.

Kukaan ei varmaan ole erityisen huolissaan siitä, tekeekö sinun perheesi neljännen lapsen vai ei. Jos suurperheen haluaa niin sitten täytyy olla aika naiivi jos ajattelee, että se halvalla tulee. Huoli on siitä, että moni ei tee yhtäkään.

No mutta kun juuri tässä mennään minusta ihan metsään. Yritetään painostaa niitä jotka eivät edes halua lapsia tehdä sen sijaan, että hyväksyttäisiin se, että ok kaikki ei halua ja hyvä niin - ja panostetaan siihen että ne jotka jaksaa ja haluaa voi tehdä enemmän. Vaikka niiden velojenkin puolesta. Ja se tarkoittaa nimenomaan sitä, että isojen perheiden verotusta kohtuullistettaisiin. Jos ei verovähennyksillä, niin edes sillä perheverotuksella. Hyväksytään, että isoissa perheissä toinen joutuu tienaamaan kahden aikuisen edestä eikä siitä tarvitse erikseen rangaista isommalla veroprosentilla verrattuna niihin perheisiin, joissa taloudellinen taakka on jaettu kahdelle.

Lapsilisät kasvavat jo lapsimäärän mukaan. Se nyt vain on niin, että me muut veronmaksajat emme halua välttämättä taata sinulle ja lapsikatraallesi samanlaista elintasoa kuin mikä meillä lapsettomilla on, koska olemme osaksemme lapsettomuuden valinneet tai tahtomattamme saaneet. Sinä valitset lapset ja valitset käyttää taloudellisia resurssejasi heihin. Minä maksan sinkkuna ja lapsettomana ihmisenä kaikesta myös aika paljon suhteessa siihen, että elätän ihan itse itseni. Lapsia on syytä tehdä koska niitä haluaa ja sitten sopeuttaa taloutensa siihen.

Tämä on ihan okei siitä näkökulmasta, että lapset on ultimaattinen luksus"tuote" (pahoittelut sanamuodosta) josta sietääkin olla valmis maksamaan pienen asunnon verran per kappale. Mutta syntyvyysongelman näkökulmasta se ei ole ihan näin yksinkertaista.

Keskustelu tuntuu menevän rataa:

-"Jonkun pitäisi tehdä enemmän lapsia."

-"Hep! Minä haluan, mutta ei ole varaa tehdä vielä yhtä, jospa verotaakkaa voisi himpun keventää..?"

-"No mitäs menit hankkimaan lapsia, oma ongelma!"

Huomaako joku tässä kenties ristiriidan?

Risririita on lähinnä siinä, että jos huutelet verotaakkaa syynä sille, ettet tee lapsia, niin verotaakkasi ei tule ikinä, ikinä, ikinä laskemaan sille tasolle, että ajattelisit lapsenteon yhtäkkiä olevan tarpeellisen paljon vähemmän kuormittavaa taloudellisesti. Lapsi on taloudellinen uhraus ja se on ja tulee sitä olemaan aina.

Mutta tuossa sinä olet väärässä. Sinä oletat, että se on ihan sama maksaako se lapsi 100 000 vai 80 000, mutta näinhän se ei ole. Jos verotus kevenisi siten, että samalla elintason laskulla saisi kolmen sijaan neljä lasta, niin kyllä osa tekisi sen yhden lapsen enemmän. Ei vaihtoehtoja ole vain ääripäät, joista toisessa lastenteko on nykyhintaista ja toisessa täysin ilmaista.

Jos verotusta kevenisi niin valtiolta vähenisi verotulot joten se tietäisi että jostain leikkattaisi tai sitten velkaa vaan enemmän.

-eri

Tai sitten verotus vaan jakautuisi uudelleen siten, että huoltosuhteessa huomioitaisiin se, että jotkut elättää samoista tuloista kahta työtöntä JA kolmea lasta ja jotkut vaan niitä kahta työtöntä. Voitaisiin sopia esimerkiksi niin, että se lapseton elättää 2,5 työtöntä ja lapsiperheen vanhempi 1,5 työtöntä plus 3 alaikäistä lasta. Noin niinkuin esimerkiksi. Tietysti lapsettomat vastustaisi tätä. Niinhän se on aina, kun yhteiskunnassa halutaan taloudellisilla kannusteilla ohjata yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaiseen toimintaan. Ne, jotka haluavat valita sen vähemmän tarkoituksenmukaisen vaihtoehdon haluaisivat kuitenkin saada ne samat tuet ja kannustimet kuin ne sen kannustettavan vaihtoehdon valitsevat. Tämä on vähän ikuisuusongelma. Perhevapaauudistuksessakin itkettiin, miksei ne perheet saa isyysrahaa joissa isä ei pidä isyyslomaa. Ihan varmaan lapsiverovähennyksestäkin rutistaisiin, miksi lapsettomat ei saa sitä.

Ongelmaan on helppo ratkaisu, tulonsiirrot pois. Köyhät kuolkoot nälkään tai syökööt rikkaat. Kyllä tasapaino löytyy.

Näinhän siinä tulee joka tapauksessa käymään sitten kun täällä ei kukaan enää maksa veroja. Järkevämpää olisi minusta koittaa edes vähän pehmentää sitä laskua. Mutta se vaatisi jotain jenkkimallin ja nykymallin välimuotoa, jossa oma vastuu korostuisi mutta kukaan ei kuole nälkään. En kyllä näe tällaista tapahtuvan Suomessa, vaan täällä kasvava työssäkäymättömien joukko tulee äänestämään tuet ja verot ylös kunnes ei ole enää mistä ottaa ja koko roska kaatuu täysin hallitsemattomasti. Mutta se on varmaan vähän toinen keskustelu.

Nimenomaan nyt tarvittaisiin yhteiskunnalta aktiivista otetta, työ, kaikissa muodoissaan, pitäisi jakaa kaikkien kesken. Siihen tarvitaan ohjausta ja tulonsiirtoja. On älytöntä, että vain "parhaat" saavat työtä ja raatavat itsensä loppuun sekä kustantavat kaikkien kulut. Myös ne, joiden työkyky on vaikkapa 50 %, syystä tai toisesta, pystyvät tekemään kaikenlaista hyödyllistä. Ei ihmisiä pidä istuttaa passiivisina sivustakatsojina tukia "nauttimassa", vaan pitää mukana yhteiskunnassa.

Tästä osin samaa mieltä. Ne työt, jotka on jaettavissa kannattaisi jakaa. Toki kaikki ei ole. Ei joku pitkäaikaistyötön voi tulla tekemään aivokirurgin työvuoroa loppuun. Mutta paljon on sellaista työtä joka ei vaadi vuosien koulutusta.

Tosin mikä on sitten sen työkyvyltään kaikkein heikoimman aineksen työteho ja millä edellytyksin työnantajan pitää maksaa näille täyttä palkkaa. Onko kohtuutonta vaatia firmoilta täyttä palkanmaksua henkilölle jonka työteho on vain 70-80%. Ja niin edelleen, paljon olisi ratkaistavaa.

Ja syntyvyyskeskusteluun, suurperheen kotivanhemmuuden pitäisi olla arvostukseltaan ja palkkaukseltaan ansiotyöhön verrattavissa oleva homma. Ei nyt ole tietenkään realistista että yhden lapsen vanhempi istuu vuosi tolkulla tonnien kuukausikorvauksella kotona, mutta jollekin 6-lapsisen perheen vanhemmalle se voisi keskipalkkainen työ. Pitää ajatella, hän synnyttää ja hoitaa ne tulevaisuuden veronmaksajat kahden velaparinkin edestä ja ansaitsee siitä korvauksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset haluavat yleensä yhtä hyvin tai mieluiten paremmin kouluttautuneen/palkkaisen miehen. Miehille naisen työllä tai palkalla ei ole suurtakaan merkitystä. Naisten siirryttyä työmarkkinoille ei haluttuja miehiä enää riitä. Tässä varmasti suurin syy matalaan syntyvyyteen. Tietenkin myös kulttuuri on uskotellut naisille, että voi tehdä uraa ja bilettää reippaasti yli kolmikymppiseksi. Paras lisääntymis ikä naisille on siinä 18v. ja se on alamäkeä hedelmällisyyden ja ulkonäön osalta, kun miehille se on taas vähän erilaista.

Itse en näe tätä alhaista syntyvyyttä suurena ongelmana. Hyvin lisääntyvät suomalaiset tulevat saamaan enemmän lapsia ja nämä lisääntyvät hyvin lisääntyvien suomalaisten kanssa. Syntyvyys tulee nousemaan ajallaan, etenkin jos kulttuuri kannustaa siihen. Hyvin lisääntyvät geenit tulevat korvaamaan heikosti lisääntyvät, joten luonto löytää keinot. 

Naiset etsivät minun nähdäkseni miestä, jonka kanssa ovat _samalla_ aaltopituudella, mikä usein merkitsee (suunnilleen) samaa koulutustasoa. Ja 18 ei ole vielä ihanteellinen ikä synnyttää, alle 20 v. lasketaan muistaakseni vielä riskisynnytykseksi. Hedelmällisyys on silti tosiaankin parhaimmillaan kaksikymppisenä, yhteiskunta taas melkein vaatii kolmikymppisenä lasten saantia. Kun nyt kuitenkin olisi tarkoitus mennä työelämään eikä vain metsästää ja keräillä elantonsa.

Olen eri mutta samaa mieltä noista perusteluista. Minusta tässä tarvittaisiinkin yhteiskunnalta toimenpiteitä, jotka mahdollistaisivat naisten lisääntymisen hedelmällisimmässä iässä. Joustoa lasten kanssa opiskeluun ja tukea pätkätyöläisille. Raskauden ja pikkulapsiajan kulut tasan mies- ja naisvaltaisten alojen työnantajien kesken. Sekä perheverotus niille pareille, jotka valitsevat keskittyä vain toisen vanhemman uraan. Nythän verotus suosii kahta keskituloista verrattuna yhteen hyvätuloiseen, minkä seurauksena naisten on vaikea edes halutessaan jättää niitä opintoja kesken ja keskittyä perheeseen. On pakko olla kaksi uraa jos perhe mielii syödä muutakin kuin kaurapuuroa ja käydä joskus pidemmälläkin kuin Keravalla.

Tietty tähän tulee taas joku huutamaan, että meillekin on ihan ok asua tuilla kaupungin kaksiossa neljän lapsen kanssa. No, aina on olemassa se porukka joka sikiää muutenkin. Mutta sitten on ne joille on nuoresta pitäen toitotettu, että kunnon kansalainen hankkii korkeakoulutuksen ja vakityöpaikan ja miettii vasta sitten niitä lapsia. Jotka ei uskalla vaan heittäytyä sen varaan, että kyllä se sossu maksaa jos opinnot jää kesken eikä Siwan kassallekaan pääse töihin. Pitäisi olla jokin keino mahdollistaa myös näiden ihmisten lisääntyminen hedelmällisessä iässä ilman kohtuutonta henkilökohtaista riskiä tai ammatillista itsemurhaa.

Niin, mun mielestä kans naisten olisi fiksuinta tehdä lapset ennen opiskeluita sekä ennen työpaikan etsimistä. Tässä ehkä yhteiskunta voisi tukea äitejä enemmän. Nyt moni nainen alottaa laspisen teon joskus +30v ja siinä alkaa tulemaan jo kiire jos meinaa useamman tehdä.

Sitten 19-vuotias nainen ja 19-vuotias mies tekevät lapsen. Tuossa iässähän henkinen kehitys on kesken, siinä sitten kaksi teiniä muuttaa yhteen ja alkaa kasvattaa lasta. Kuinka helppo on löytää armeijaikäistä miestä, joka haluaa heti isäksi? Miten paljon yhteiskunnan pitää sijoittaa heihin rahaa, kun kummallakaan ei ole koulutusta eikä työtä? Ehkä miehet jättävät opiskelut väliin ja etsivät jotain hanttihommaa, jotta pystyvät elättämään perheensä.