Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies ei halua naimisiin
21.11.2018 |
Miten suhtautuisitte, jos kumppaninne ilmoittaisi että hän ei tiedäkään haluaako koskaan naimisiin. Tietää että minä haluan ja suhteen alussa puhuttiin jo asiasta.
Mutta mies sanoo, ettei asia liity minuun mitenkään. On ollut aikaisemmin naimisissa ja "avioliitto on vain paperi" eikä vaikuta siihen miten mua rakastaa. Ja haluaa mun kanssa olla mutta ei vaa ymmärrä miksi pitäisi koskaan naimisiin mennä.
Miksi mun on niin vaikea uskoa, että se ei liity minuun? Tulisiko muille sellainen olo, että taustalla on muutakin?
Millaisia ne naiset ovat, kenen kanssa naimisiin halutaan?
Miksi mun on niin vaikea kuvitella elämääni pelkässä avosuhteessa?
Rakkauden jatkuvuuteenhan se avioliitto ei vaikuta, mutta kyllä se sellainen osoitus on, että tosissaan ollaan. Tulen surulliseksi kun ajattelen, etten saisi juhlia ihanan mieheni kanssa häitä. Olen aivan rakastunut mieheeni ja hän on the one. Kuinka luopua tästä avioliitto haaveesta?
Kommentit (208)
MiesOletettu999 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään ollut sama tilanne? Miten päättyi?
Meillä päättyi niin että ilmoitin miehelleni että minä aion mennä naimisiin rakastamani miehen kanssa, ja että jollei hän halua mennä rakastamansa naisen kanssa naimisiin, niin sitten on parempi erota.
Mies kysyi että onko asia minulle oikeasti niin tärkeä, ja sanoin että on. Että minä en ole hänen traumoihinsa naimisiinmenosta syyllinen, ja jos hän aikoo loppuelämänsä kantaa jotain avioliittotraumaa, ja on jo lähtökohtaisesti asiaa pohtimatta sitä mieltä että olen juuri samanlainen kuin eksvaimonsa, niin mitäpä sitä tässä sitten yhdessä edes ollaan. Minä kun olin ajatellut suhteemme ihan ainoana suhteena, enkä vertaile sitä menneeseen.
Mies kosi parin päivän päästä.
Todennäköisesti tämän tyyppinen keskustelu käydään meilläkin. Fiksusti sanottu. Nyt on taas sovittu, että asiasta ei puhuta joten en puhu. Mutta kun se taas joskus nousee puheenaiheeksi, tässä on hyviä pointteja.
Ja minustakin tuntuu, että mua ei arvosta yhtä paljon kuin eksäänsä, kun voi sanoa mulle ettei enää naimisiin tahdo.
Tuo on hyvä pointti, että mun tehtävä ei oo kantaa hänen erotraumojaan. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
MiesOletettu999 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään ollut sama tilanne? Miten päättyi?
Meillä päättyi niin että ilmoitin miehelleni että minä aion mennä naimisiin rakastamani miehen kanssa, ja että jollei hän halua mennä rakastamansa naisen kanssa naimisiin, niin sitten on parempi erota.
Mies kysyi että onko asia minulle oikeasti niin tärkeä, ja sanoin että on. Että minä en ole hänen traumoihinsa naimisiinmenosta syyllinen, ja jos hän aikoo loppuelämänsä kantaa jotain avioliittotraumaa, ja on jo lähtökohtaisesti asiaa pohtimatta sitä mieltä että olen juuri samanlainen kuin eksvaimonsa, niin mitäpä sitä tässä sitten yhdessä edes ollaan. Minä kun olin ajatellut suhteemme ihan ainoana suhteena, enkä vertaile sitä menneeseen.
Mies kosi parin päivän päästä.
Todennäköisesti tämän tyyppinen keskustelu käydään meilläkin. Fiksusti sanottu. Nyt on taas sovittu, että asiasta ei puhuta joten en puhu. Mutta kun se taas joskus nousee puheenaiheeksi, tässä on hyviä pointteja.
Ja minustakin tuntuu, että mua ei arvosta yhtä paljon kuin eksäänsä, kun voi sanoa mulle ettei enää naimisiin tahdo.
Tuo on hyvä pointti, että mun tehtävä ei oo kantaa hänen erotraumojaan. -ap
Erotraumoja, voi kiesus teitä😂 Meinaatko, että kaikilla on ensimmäisestä avioliitosta jäänyt traumoja? Ap, ei ole. Ehkä joillekin, mutta ei taatusti kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MiesOletettu999 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään ollut sama tilanne? Miten päättyi?
Meillä päättyi niin että ilmoitin miehelleni että minä aion mennä naimisiin rakastamani miehen kanssa, ja että jollei hän halua mennä rakastamansa naisen kanssa naimisiin, niin sitten on parempi erota.
Mies kysyi että onko asia minulle oikeasti niin tärkeä, ja sanoin että on. Että minä en ole hänen traumoihinsa naimisiinmenosta syyllinen, ja jos hän aikoo loppuelämänsä kantaa jotain avioliittotraumaa, ja on jo lähtökohtaisesti asiaa pohtimatta sitä mieltä että olen juuri samanlainen kuin eksvaimonsa, niin mitäpä sitä tässä sitten yhdessä edes ollaan. Minä kun olin ajatellut suhteemme ihan ainoana suhteena, enkä vertaile sitä menneeseen.
Mies kosi parin päivän päästä.
Todennäköisesti tämän tyyppinen keskustelu käydään meilläkin. Fiksusti sanottu. Nyt on taas sovittu, että asiasta ei puhuta joten en puhu. Mutta kun se taas joskus nousee puheenaiheeksi, tässä on hyviä pointteja.
Ja minustakin tuntuu, että mua ei arvosta yhtä paljon kuin eksäänsä, kun voi sanoa mulle ettei enää naimisiin tahdo.
Tuo on hyvä pointti, että mun tehtävä ei oo kantaa hänen erotraumojaan. -ap
Erotraumoja, voi kiesus teitä😂 Meinaatko, että kaikilla on ensimmäisestä avioliitosta jäänyt traumoja? Ap, ei ole. Ehkä joillekin, mutta ei taatusti kaikille.
Niinpä. Asia on mulle pelkästään taloudellinen. Mulla on yksi aikuinen lapsi, joka tulee perimään minut kun kuolen. Suurin omaisuuteni on velaton asuntoni. Sen haluan menevän lapselle ilman lesken asumisoikeutta. Siksi en mene enää avioon, edes avioehdon kanssa joka ei tätä oikeutta poista. En myöskään muuta yhteen, koska avoliittoa ollaan ajamassa pikku hiljaa avioliiton suuntaan. Pian on avoleskelläkin asumisoikeus.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään mene toista kertaa naimisiin. Seurustella voin kunhan molemmilla on omat asunnot.
Minä taas haluaisin naimisiin, mutta molemmilla omat asunnot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan oltu naimisissa jo 10 vuotta. Mutta olihan se itsellekin aikamoinen pettymys, kun mies aikoinaan sanoi, ettei haluakaan naimisiin. Syynä en ollut varsinaisesti minä, vaan edellinen avioliitto. Sen sijaan, että itkin asiaa, aloinkin hokea, etten halua naimisiin sellaisen kanssa, joka ei halua minun kanssani. En tiedä, pelkäsikö tuo menettävänsä minut, mutta niinpä vaan eräänä päivänä talutti maistraattiin hakemaan esteiden tutkintaa. Mitään romanttista kosintaa ei siis ollut, minua ei haitannut :)
Ap täällä. Kokeilen tätä tekniikkaa, koska tottahan tämä on.. en mäkään halua naimisiin ihmisen kanssa joka ei halua naimisiin mun kanssa :( surullista mutta totta.
Muita kommentteja:
En ole ollut toinen nainenMiehellä ei ole ollut ns kunnon häitä. Suhteen alussa kertoi surevansa, kun ei ole saanut kokea kunnon häitä
Minä tienaan enemmän kuin mies, omaisuutta saman verran
Mustakin on tuntunut, puuttuuko musta miehen mielestä se jokin.. mies muuten kohtelee mua niin ihanasti. Mutta tämä asia hiertää. Minusta on outoa sanoa tuollaista, se vie ikään kuin tulevaisuuden suhteelta.
Ei sinusta mitään puutu. Hän ei vain enää halua naimisiin ylipäätään kenenkään kanssa. Sinua vain ärsyttää, että miehen ex on kokenut jotain sellaista mitä sinä et tule kokemaan miehen kanssa. Joko hyväksyt sen tai hommaat uuden miehen, joka haluaa naimisiin.
Ei välttämättä. Voi olla myös niin kuin minun mieheni, että on vain traumoissaan päättänyt aikoinaan ettei ikinä enää, mutta kun toisen avittamana miettii asiaa uudestaan, sen hetkisen suhteen tiimoilta, niin voi se miehenkin mieli muuttua. Ainakin kokeilisin sen kortin ennen tyytymistä pelkäksi avoksi, tai ennen eroamista tämän asian takia. Miehen mieli voi ihan hyvin muuttua kun hän ymmärtää ettei teidän suhteenne ole yhtä kuin hänen edellinen kariutunut liittonsa. Toisista avioliitoista muuten erotaan harvemmin kuin ensimmäisistä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on kerran epäonnistunut, miksi altistaisi itsensä siihen uudelleen. Toinen liitto hajoaa varmemmin.
Meidän suvussa toiset liitot on kestäneet paremmin kuin ekat, poikkeuksia on.
Vierailija kirjoitti:
En olisi voinut olla suhteessa, joka ei näytä ns menevän mihinkään.
No nythän vasta oletkin suhteessa, joka ei näytä ns menevän mihinkään! Vai oletko jo erokuviot suunnitellut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toisista avioliitoista muuten erotaan harvemmin kuin ensimmäisistä :)
Tilastojen valossa kuitenkin toisista avioliitoista erotaan suuremmalla todennäköisyydellä kuin ensimmäisistä, eli useammin. Kolmansista vielä suuremmalla prosentilla jne.
Vierailija kirjoitti:
En pelaa rulettiakaan, joten en mene enää naimisiin. Joka toinen liitto päätyy eroon. Aivan sama olisi siis laittaa puolet omaisuudestaan rulettipöydässä mustalle tai punaiselle. Avioehto olisi joka tapauksessa välttämätön, ja sitähän monet naiset katsovat kieroon. Eipähän tule riitaa, kun ei ole avio-oikeuttakaan.
En kuulu myöskään kirkkoon, koska en tue rikollisuutta harjoittavia ja syrjiviä järjestöjä. Joten kirkossa järjestettävät prinsessahäät ovat pois laskuista, jos joku prinsessa sellaiset haluaisi. Onneksi oma ei halua. Lapsetkin on jo tehty aiemmassa liitossa.
Avioliiton solmimisen jälkeen keskiverto nainen lihoo ja alkaa pikkuhiljaa menettää kiinnostustaan seksiin, koska turvallisuuden kaipuu on tyydytetty ja itsekkyysvaihde voidaan heittää päälle. Miksi minä sellaista enää haluaisin katsella? Miksi kukaan mies haluaa?
Joopa joo. Avioehdon haluaisin minäkin ehdottomasti. Enkä kirkkohäitä, vaikka uskovainen olenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisista avioliitoista muuten erotaan harvemmin kuin ensimmäisistä :)
Tilastojen valossa kuitenkin toisista avioliitoista erotaan suuremmalla todennäköisyydellä kuin ensimmäisistä, eli useammin. Kolmansista vielä suuremmalla prosentilla jne.
Tilastokeskuksen mukaan ensimmäisten liittojen eroprosentti on 49 ja toisten liittojen eroprosentti 78!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisista avioliitoista muuten erotaan harvemmin kuin ensimmäisistä :)
Tilastojen valossa kuitenkin toisista avioliitoista erotaan suuremmalla todennäköisyydellä kuin ensimmäisistä, eli useammin. Kolmansista vielä suuremmalla prosentilla jne.
"Vuoden 2016 avioeronneisuuden mukaan ensimmäinen avioliitto päättyy eroon 39 prosentin todennäköisyydellä. Eronneisuuden aleneminen edellisvuodesta on niin vähäinen, että ensimmäisten avioliittojen todennäköisyys päättyä eroon pysyy edelleen viime vuosien tasolla. Eroon päättyneiden ensimmäisten avioliittojen keston mediaani oli 10 vuotta kuten edellisenäkin vuonna.
Vuonna 2016 avioeroon päättyneitä avioliittoja, joissa kumpikin puolisoista oli ensimmäisessä avioliitossaan, oli 69 prosenttia kaikista avioeroista. Osuus suureni prosenttiyksikön edellisestä vuodesta. Vuonna 1990 vastaava prosenttiosuus oli vielä 80. Eroon päättyneitä avioliittoja, joissa liitto oli vähintään kummankin toinen, oli 9 prosenttia vuonna 2016, edellisenä vuonna 11 prosenttia."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan faktaa on, että puolet avioliitoista päättyy eroon. Ei avioliitolla ole mitään tekemistä parisuhteen onnellisuuden tai rakkauden kanssa. Miksi pitäisi maksaa ensin itsensä kipeäksi häistä ( tai ei ole pakko järjestää isoja juhlia, mutta kuluja tulee kuitenkin) ja sitten taas maksaa erotessa. Vaikka olisi avioehtokin, niin eroaminen maksaa. Aina.
Avoliitoista erotaan vielä enemmän kuin avioliitoista. Kannattaako siis avoliittokaan? Kannattaisko vaan elellä yksin, ilman minkäänlaista parisuhdetta. Silloin ei varmasti tule eroakaan. Eikä mene rahaa mihinkään muuhun kuin omaan itseensä.
Ja avioliitosta ei tule suuria kuluja, meiltä meni maistraattivihkmiseen ehkä 20€. Siitäkin osa "turhaa", koska tehtiin täytekakku jolla vihkimistä juhlistettiin kotona. Muutoin olis menny bensarahat maistraattiin ja takaisin. Huiman kallista lystiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan oltu naimisissa jo 10 vuotta. Mutta olihan se itsellekin aikamoinen pettymys, kun mies aikoinaan sanoi, ettei haluakaan naimisiin. Syynä en ollut varsinaisesti minä, vaan edellinen avioliitto. Sen sijaan, että itkin asiaa, aloinkin hokea, etten halua naimisiin sellaisen kanssa, joka ei halua minun kanssani. En tiedä, pelkäsikö tuo menettävänsä minut, mutta niinpä vaan eräänä päivänä talutti maistraattiin hakemaan esteiden tutkintaa. Mitään romanttista kosintaa ei siis ollut, minua ei haitannut :)
Ap täällä. Kokeilen tätä tekniikkaa, koska tottahan tämä on.. en mäkään halua naimisiin ihmisen kanssa joka ei halua naimisiin mun kanssa :( surullista mutta totta.
Muita kommentteja:
En ole ollut toinen nainenMiehellä ei ole ollut ns kunnon häitä. Suhteen alussa kertoi surevansa, kun ei ole saanut kokea kunnon häitä
Minä tienaan enemmän kuin mies, omaisuutta saman verran
Mustakin on tuntunut, puuttuuko musta miehen mielestä se jokin.. mies muuten kohtelee mua niin ihanasti. Mutta tämä asia hiertää. Minusta on outoa sanoa tuollaista, se vie ikään kuin tulevaisuuden suhteelta.
Ei sinusta mitään puutu. Hän ei vain enää halua naimisiin ylipäätään kenenkään kanssa. Sinua vain ärsyttää, että miehen ex on kokenut jotain sellaista mitä sinä et tule kokemaan miehen kanssa. Joko hyväksyt sen tai hommaat uuden miehen, joka haluaa naimisiin.
No ei mua (en ap) ainakaan haittaisi pätkääkään, etten kokisi samaa miehen kanssa kuin ex. Heillä omat muistonsa, jota kunnioitan tietysti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan oltu naimisissa jo 10 vuotta. Mutta olihan se itsellekin aikamoinen pettymys, kun mies aikoinaan sanoi, ettei haluakaan naimisiin. Syynä en ollut varsinaisesti minä, vaan edellinen avioliitto. Sen sijaan, että itkin asiaa, aloinkin hokea, etten halua naimisiin sellaisen kanssa, joka ei halua minun kanssani. En tiedä, pelkäsikö tuo menettävänsä minut, mutta niinpä vaan eräänä päivänä talutti maistraattiin hakemaan esteiden tutkintaa. Mitään romanttista kosintaa ei siis ollut, minua ei haitannut :)
Ap täällä. Kokeilen tätä tekniikkaa, koska tottahan tämä on.. en mäkään halua naimisiin ihmisen kanssa joka ei halua naimisiin mun kanssa :( surullista mutta totta.
Muita kommentteja:
En ole ollut toinen nainenMiehellä ei ole ollut ns kunnon häitä. Suhteen alussa kertoi surevansa, kun ei ole saanut kokea kunnon häitä
Minä tienaan enemmän kuin mies, omaisuutta saman verran
Mustakin on tuntunut, puuttuuko musta miehen mielestä se jokin.. mies muuten kohtelee mua niin ihanasti. Mutta tämä asia hiertää. Minusta on outoa sanoa tuollaista, se vie ikään kuin tulevaisuuden suhteelta.
Ei sinusta mitään puutu. Hän ei vain enää halua naimisiin ylipäätään kenenkään kanssa. Sinua vain ärsyttää, että miehen ex on kokenut jotain sellaista mitä sinä et tule kokemaan miehen kanssa. Joko hyväksyt sen tai hommaat uuden miehen, joka haluaa naimisiin.
No ei mua (en ap) ainakaan haittaisi pätkääkään, etten kokisi samaa miehen kanssa kuin ex. Heillä omat muistonsa, jota kunnioitan tietysti.
Niitä erotraumoja kun on kaikenlaisia. Itselläni on semmoinen, että mies oli vain niin rakas ja hyvä kaikin puolin, mitä typeryyttämme sössimme suhteemme, joten minulla on käsitys, että ellen hänen kanssaan "onnistunut", niin taatusti en muidenkaan. Se juna on nyt mennyt ja haikailuja ei varsinaisesti ole, mutta naimisiin uudelleen en tahdo. En vaan usko, että se tuo liittoon mitään lisää, sillä tosiaan, ei mieleenkään enää laittaa koko elämäänsä likoon samalla tavalla kuin silloin teki.
Että sinällään tämä tunne, että en ole exän vertainen ja se ärsyttää, voi olla oikea. Että ekaa (ja itselleni ainutta) avioliitto hellitään ainoana oikeana jota ei vaan voi päihittää.
Meille tulee nykyisen miehen kanssa ero tämän takia, tiedän sen. Silti en hänen mielikseen kuitenkaan naimisiin mene.
Uskon, että monella miehelläkin on tästä kyse, mutta tätähän justiin ei saa sanoa.
MiesOletettu999 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään ollut sama tilanne? Miten päättyi?
Meillä päättyi niin että ilmoitin miehelleni että minä aion mennä naimisiin rakastamani miehen kanssa, ja että jollei hän halua mennä rakastamansa naisen kanssa naimisiin, niin sitten on parempi erota.
Mies kysyi että onko asia minulle oikeasti niin tärkeä, ja sanoin että on. Että minä en ole hänen traumoihinsa naimisiinmenosta syyllinen, ja jos hän aikoo loppuelämänsä kantaa jotain avioliittotraumaa, ja on jo lähtökohtaisesti asiaa pohtimatta sitä mieltä että olen juuri samanlainen kuin eksvaimonsa, niin mitäpä sitä tässä sitten yhdessä edes ollaan. Minä kun olin ajatellut suhteemme ihan ainoana suhteena, enkä vertaile sitä menneeseen.
Mies kosi parin päivän päästä.
Erouhkavaatimuksella kiristäminen - mikä ihanan romanttinen tapa joutua pakotetuksi avioliittoon.
Nyt ei muuta kuin uhkavaatimus lasten hankkimisesta vetämään nii sinulla on kaksi kunnon pommiaviritettynä, vain odottamassa miehesi räjähtämistä.
Kenelläkään ei ole velvollisuutta luopua lapsi- ja avioliittotoiveistaan toisen takia vaan ihmisten jotka haluavat näin eri asioita kannattaa erota. Mielestäsi kirjoittajan olisi varmaan pitänyt vain jättää mies kertomatta syytä? Mies teki oman valintansa ja on törkeää väittää hänen tulleen kiristetyksi.
"Eroon päättyneitä avioliittoja, joissa liitto oli vähintään kummankin toinen, oli 11 prosenttia vuonna 2015."
Eli toiset avioliitot päättyvät eroon harvemmin. ?
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään ollut sama tilanne? Miten päättyi?
On ollut, minulla. Luulin todella voivani viettää eksäni kanssa koko loppuelämän yhdessä ja mennä naimisiin, mutta sitten hän saikin päähänsä ettei loppuelämän suhde tarvitse mitään avioliittoa. Olisin ollut valmis menemään hänen kanssaan naimisiin ihan vaikka maistraatissa ilman minkäänlaisia juhlia tai muuta hössötystä, mutta ei hän suostunut siihenkään. Minun oli pakko jättää hänet, koska hän ei rakastanutkaan minua tarpeeksi kun ei kunnioittanut minun pienintäkään toivetta avioitumisesta.
Ja hyvä että jätinkin, nimittäin aika pian eron jälkeen minä tapasin nykyisen aviomieheni, joka onkin osoittautunut minulle paremmaksi mieheksi kuin mitä eksäni oli koskaan ollutkaan.
Vierailija kirjoitti:
MiesOletettu999 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään ollut sama tilanne? Miten päättyi?
Meillä päättyi niin että ilmoitin miehelleni että minä aion mennä naimisiin rakastamani miehen kanssa, ja että jollei hän halua mennä rakastamansa naisen kanssa naimisiin, niin sitten on parempi erota.
Mies kysyi että onko asia minulle oikeasti niin tärkeä, ja sanoin että on. Että minä en ole hänen traumoihinsa naimisiinmenosta syyllinen, ja jos hän aikoo loppuelämänsä kantaa jotain avioliittotraumaa, ja on jo lähtökohtaisesti asiaa pohtimatta sitä mieltä että olen juuri samanlainen kuin eksvaimonsa, niin mitäpä sitä tässä sitten yhdessä edes ollaan. Minä kun olin ajatellut suhteemme ihan ainoana suhteena, enkä vertaile sitä menneeseen.
Mies kosi parin päivän päästä.
Erouhkavaatimuksella kiristäminen - mikä ihanan romanttinen tapa joutua pakotetuksi avioliittoon.
Nyt ei muuta kuin uhkavaatimus lasten hankkimisesta vetämään nii sinulla on kaksi kunnon pommiaviritettynä, vain odottamassa miehesi räjähtämistä.
Kenelläkään ei ole velvollisuutta luopua lapsi- ja avioliittotoiveistaan toisen takia vaan ihmisten jotka haluavat näin eri asioita kannattaa erota. Mielestäsi kirjoittajan olisi varmaan pitänyt vain jättää mies kertomatta syytä? Mies teki oman valintansa ja on törkeää väittää hänen tulleen kiristetyksi.
Näin. Ja jos mieheltä kysyy, niin hän ei tee mitään enää elämässään painostettuna ja kiristettynä. Kuulu osana niihin edellisen liiton traumoihin ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisista avioliitoista muuten erotaan harvemmin kuin ensimmäisistä :)
Tilastojen valossa kuitenkin toisista avioliitoista erotaan suuremmalla todennäköisyydellä kuin ensimmäisistä, eli useammin. Kolmansista vielä suuremmalla prosentilla jne.
"Vuoden 2016 avioeronneisuuden mukaan ensimmäinen avioliitto päättyy eroon 39 prosentin todennäköisyydellä. Eronneisuuden aleneminen edellisvuodesta on niin vähäinen, että ensimmäisten avioliittojen todennäköisyys päättyä eroon pysyy edelleen viime vuosien tasolla. Eroon päättyneiden ensimmäisten avioliittojen keston mediaani oli 10 vuotta kuten edellisenäkin vuonna.
Vuonna 2016 avioeroon päättyneitä avioliittoja, joissa kumpikin puolisoista oli ensimmäisessä avioliitossaan, oli 69 prosenttia kaikista avioeroista. Osuus suureni prosenttiyksikön edellisestä vuodesta. Vuonna 1990 vastaava prosenttiosuus oli vielä 80. Eroon päättyneitä avioliittoja, joissa liitto oli vähintään kummankin toinen, oli 9 prosenttia vuonna 2016, edellisenä vuonna 11 prosenttia."
Oliko tämä vain jotain lisäinfoa vai kuvitteletko että se, että suurin osa avioeroista on ensimmäisiä liittoja tarkoittaa, että ensimmäiset liitot päättyvät todennäköisemmin kuin toiset?
t. eri
Alue: Aihe vapaa
Kortteja ei tarvitse uusia, jos ei vaihda nimeä.