Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies ei halua naimisiin
21.11.2018 |
Miten suhtautuisitte, jos kumppaninne ilmoittaisi että hän ei tiedäkään haluaako koskaan naimisiin. Tietää että minä haluan ja suhteen alussa puhuttiin jo asiasta.
Mutta mies sanoo, ettei asia liity minuun mitenkään. On ollut aikaisemmin naimisissa ja "avioliitto on vain paperi" eikä vaikuta siihen miten mua rakastaa. Ja haluaa mun kanssa olla mutta ei vaa ymmärrä miksi pitäisi koskaan naimisiin mennä.
Miksi mun on niin vaikea uskoa, että se ei liity minuun? Tulisiko muille sellainen olo, että taustalla on muutakin?
Millaisia ne naiset ovat, kenen kanssa naimisiin halutaan?
Miksi mun on niin vaikea kuvitella elämääni pelkässä avosuhteessa?
Rakkauden jatkuvuuteenhan se avioliitto ei vaikuta, mutta kyllä se sellainen osoitus on, että tosissaan ollaan. Tulen surulliseksi kun ajattelen, etten saisi juhlia ihanan mieheni kanssa häitä. Olen aivan rakastunut mieheeni ja hän on the one. Kuinka luopua tästä avioliitto haaveesta?
Kommentit (208)
Mä en kanssa tiedä miten mun pitäisi suhtautua siihen, että mies ei halua mennä naimisiin. Ollaan asiasta puhuttu useaan kertaan ja tuntuu että miehen mielipide aina muuttuu. Välillä se on sitä mieltä että ei ikinä naimisiiin ja välillä että ehkä joskus. Ja sitten taas että ei ikinä. Ei kuulemma vain usko avioliittoihin yleisesti. Mä taas koen että mies ei ehkä vain rakasta mua tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pelaa rulettiakaan, joten en mene enää naimisiin. Joka toinen liitto päätyy eroon. Aivan sama olisi siis laittaa puolet omaisuudestaan rulettipöydässä mustalle tai punaiselle. Avioehto olisi joka tapauksessa välttämätön, ja sitähän monet naiset katsovat kieroon. Eipähän tule riitaa, kun ei ole avio-oikeuttakaan.
En kuulu myöskään kirkkoon, koska en tue rikollisuutta harjoittavia ja syrjiviä järjestöjä. Joten kirkossa järjestettävät prinsessahäät ovat pois laskuista, jos joku prinsessa sellaiset haluaisi. Onneksi oma ei halua. Lapsetkin on jo tehty aiemmassa liitossa.
Avioliiton solmimisen jälkeen keskiverto nainen lihoo ja alkaa pikkuhiljaa menettää kiinnostustaan seksiin, koska turvallisuuden kaipuu on tyydytetty ja itsekkyysvaihde voidaan heittää päälle. Miksi minä sellaista enää haluaisin katsella? Miksi kukaan mies haluaa?
Vierailija kirjoitti:
Onko mies kertonut, että eikö hän halua naimisiin vai eikö hän halua hääjuhlaa? Mies on kertaalleen kokenut jo sen kaiken häähössötyksen ja sukulaiset vieraina ja luultavasti se voi olla syynä. Lisäksi hän on ollut jo kertaalleen naimisissa ja se ei ollutkaan tae pitävästä liitosta. Ei naimisiin meno ole mikään pakko. Mitä mieltä hän on maistraattivihkimisestä ihan vain kahden kesken? Ilman mitään juhlaa? Lähtisitte niillä rahoilla vaikka häämatkalle.
”Mutta kun se ilkeä sika ei rakasta mua, jos mä en saa mun ihania pikkutyttöunelmien prinsessahäitä!”
Minulle olisi ihan okei elää avoparina, mutta se tarkoittaisi sitten sitä, että lapsia ja yhteistä omistusasuntoa ei hankita.
Ihan faktaa on, että puolet avioliitoista päättyy eroon. Ei avioliitolla ole mitään tekemistä parisuhteen onnellisuuden tai rakkauden kanssa. Miksi pitäisi maksaa ensin itsensä kipeäksi häistä ( tai ei ole pakko järjestää isoja juhlia, mutta kuluja tulee kuitenkin) ja sitten taas maksaa erotessa. Vaikka olisi avioehtokin, niin eroaminen maksaa. Aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En minäkään mene toista kertaa naimisiin. Seurustella voin kunhan molemmilla on omat asunnot.
Olen päätynyt ihan samaan ratkaisuun. Kertakokemus riitti.
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään ollut sama tilanne? Miten päättyi?
Meillä päättyi niin että ilmoitin miehelleni että minä aion mennä naimisiin rakastamani miehen kanssa, ja että jollei hän halua mennä rakastamansa naisen kanssa naimisiin, niin sitten on parempi erota.
Mies kysyi että onko asia minulle oikeasti niin tärkeä, ja sanoin että on. Että minä en ole hänen traumoihinsa naimisiinmenosta syyllinen, ja jos hän aikoo loppuelämänsä kantaa jotain avioliittotraumaa, ja on jo lähtökohtaisesti asiaa pohtimatta sitä mieltä että olen juuri samanlainen kuin eksvaimonsa, niin mitäpä sitä tässä sitten yhdessä edes ollaan. Minä kun olin ajatellut suhteemme ihan ainoana suhteena, enkä vertaile sitä menneeseen.
Mies kosi parin päivän päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perehdy avioliiton juridiikkaan ja perustele miehellesi, että avioliitto ei ole pelkkä paperi. Jos tulette pääsemään tästä yli ja tekemään lapsia sekä kartuttamaan yhteistä omaisuutta, on avioliitolle lisää perusteita. Mies on todennäköisesti traumatisoitunut ensimmäisen avioliiton päättymisestä ja päättänyt, ettei enää koskaan. Jospa hän tekisi sen sinun vuoksesi? Vaikka ei itse mitään turvaa avioliitosta haluaisi, niin voisi sen kuitenkin sinulle suoda. Sinä puolestaan voisit suostua pienimuotoiseen vihkimiseen, jos itse hääjuhla tuottaa miehelle vaikeuksia..en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään ollut sama tilanne? Miten päättyi?
Meillä päättyi niin että ilmoitin miehelleni että minä aion mennä naimisiin rakastamani miehen kanssa, ja että jollei hän halua mennä rakastamansa naisen kanssa naimisiin, niin sitten on parempi erota.
Mies kysyi että onko asia minulle oikeasti niin tärkeä, ja sanoin että on. Että minä en ole hänen traumoihinsa naimisiinmenosta syyllinen, ja jos hän aikoo loppuelämänsä kantaa jotain avioliittotraumaa, ja on jo lähtökohtaisesti asiaa pohtimatta sitä mieltä että olen juuri samanlainen kuin eksvaimonsa, niin mitäpä sitä tässä sitten yhdessä edes ollaan. Minä kun olin ajatellut suhteemme ihan ainoana suhteena, enkä vertaile sitä menneeseen.
Mies kosi parin päivän päästä.
Erouhkavaatimuksella kiristäminen - mikä ihanan romanttinen tapa joutua pakotetuksi avioliittoon.
Nyt ei muuta kuin uhkavaatimus lasten hankkimisesta vetämään nii sinulla on kaksi kunnon pommiaviritettynä, vain odottamassa miehesi räjähtämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan oltu naimisissa jo 10 vuotta. Mutta olihan se itsellekin aikamoinen pettymys, kun mies aikoinaan sanoi, ettei haluakaan naimisiin. Syynä en ollut varsinaisesti minä, vaan edellinen avioliitto. Sen sijaan, että itkin asiaa, aloinkin hokea, etten halua naimisiin sellaisen kanssa, joka ei halua minun kanssani. En tiedä, pelkäsikö tuo menettävänsä minut, mutta niinpä vaan eräänä päivänä talutti maistraattiin hakemaan esteiden tutkintaa. Mitään romanttista kosintaa ei siis ollut, minua ei haitannut :)
Ap täällä. Kokeilen tätä tekniikkaa, koska tottahan tämä on.. en mäkään halua naimisiin ihmisen kanssa joka ei halua naimisiin mun kanssa :( surullista mutta totta.
Muita kommentteja:
En ole ollut toinen nainen
Miehellä ei ole ollut ns kunnon häitä. Suhteen alussa kertoi surevansa, kun ei ole saanut kokea kunnon häitä
Minä tienaan enemmän kuin mies, omaisuutta saman verran
Mustakin on tuntunut, puuttuuko musta miehen mielestä se jokin.. mies muuten kohtelee mua niin ihanasti. Mutta tämä asia hiertää. Minusta on outoa sanoa tuollaista, se vie ikään kuin tulevaisuuden suhteelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei vaan halua sun kanssa naimisiin. Ei näe sussa sellaista ihmistä, kenen kanssa menisi naimsiin, mutta ei halua erotakaan ja suhde on ihan hyvä. Olen itsekin ollut tällaisissa suhteissa eli en ole halunnut solmia avioliittoa, mutta olen halunnut olla suhteessa. Tapasin kyllä myöhemmin miehen, jonka kanssa oli selvää, että naimisiin mennään ja niin tehtiin.
Ei se liity mitenkään siihen, että millaisia ovat naiset, kenen kanssa mennään naimisiin. Sussa on vaan joku juttu, joka puuttuu juuri hänelle. Älä ota sitä liikaa itseesi, monesti kyseessä voi olla juuri ihan tietty tunne/kemia. Joten mieti mitä haluat, suhde tuskin tulee jatkumaan ikuisesti (koska puolet suhteista päätyy eroon, avosuhteista jopa isompi osa) eikä sen varaan kannata laskea. Oletko tyytyväinen näin vai jatkatko elämää yksin? Se on ihan susta itsestäsi kiinni.
Tämä on mutua, ei faktaa. Faktaa on se että kaikki ei vain halua mennä naimisiin, vaikka minkälainen neito olisi ehdokkaana.
Faktaa tässä aloituksessa on se että apn mies on jo ollut naimisissa, joten kommentti siitä että jotkut vain eivät koskaan halua naimisiin, ei ole validi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei vaan halua sun kanssa naimisiin. Ei näe sussa sellaista ihmistä, kenen kanssa menisi naimsiin, mutta ei halua erotakaan ja suhde on ihan hyvä. Olen itsekin ollut tällaisissa suhteissa eli en ole halunnut solmia avioliittoa, mutta olen halunnut olla suhteessa. Tapasin kyllä myöhemmin miehen, jonka kanssa oli selvää, että naimisiin mennään ja niin tehtiin.
Ei se liity mitenkään siihen, että millaisia ovat naiset, kenen kanssa mennään naimisiin. Sussa on vaan joku juttu, joka puuttuu juuri hänelle. Älä ota sitä liikaa itseesi, monesti kyseessä voi olla juuri ihan tietty tunne/kemia. Joten mieti mitä haluat, suhde tuskin tulee jatkumaan ikuisesti (koska puolet suhteista päätyy eroon, avosuhteista jopa isompi osa) eikä sen varaan kannata laskea. Oletko tyytyväinen näin vai jatkatko elämää yksin? Se on ihan susta itsestäsi kiinni.
Tämä on mutua, ei faktaa. Faktaa on se että kaikki ei vain halua mennä naimisiin, vaikka minkälainen neito olisi ehdokkaana.
Faktaa tässä aloituksessa on se että apn mies on jo ollut naimisissa, joten kommentti siitä että jotkut vain eivät koskaan halua naimisiin, ei ole validi.
Ok, sanotaan niin, että jotkut eivät halua naimisiin enää toista kertaa, kuten esimerkiksi minä. No niin, kelpaako?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei vaan halua sun kanssa naimisiin. Ei näe sussa sellaista ihmistä, kenen kanssa menisi naimsiin, mutta ei halua erotakaan ja suhde on ihan hyvä. Olen itsekin ollut tällaisissa suhteissa eli en ole halunnut solmia avioliittoa, mutta olen halunnut olla suhteessa. Tapasin kyllä myöhemmin miehen, jonka kanssa oli selvää, että naimisiin mennään ja niin tehtiin.
Ei se liity mitenkään siihen, että millaisia ovat naiset, kenen kanssa mennään naimisiin. Sussa on vaan joku juttu, joka puuttuu juuri hänelle. Älä ota sitä liikaa itseesi, monesti kyseessä voi olla juuri ihan tietty tunne/kemia. Joten mieti mitä haluat, suhde tuskin tulee jatkumaan ikuisesti (koska puolet suhteista päätyy eroon, avosuhteista jopa isompi osa) eikä sen varaan kannata laskea. Oletko tyytyväinen näin vai jatkatko elämää yksin? Se on ihan susta itsestäsi kiinni.
Tämä on mutua, ei faktaa. Faktaa on se että kaikki ei vain halua mennä naimisiin, vaikka minkälainen neito olisi ehdokkaana.
Faktaa tässä aloituksessa on se että apn mies on jo ollut naimisissa, joten kommentti siitä että jotkut vain eivät koskaan halua naimisiin, ei ole validi.
Ja siksipä juuri ei haluakaan uudelleen naimisiin. Ihan ymmärrettävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MiesOletettu999 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään ollut sama tilanne? Miten päättyi?
Meillä päättyi niin että ilmoitin miehelleni että minä aion mennä naimisiin rakastamani miehen kanssa, ja että jollei hän halua mennä rakastamansa naisen kanssa naimisiin, niin sitten on parempi erota.
Mies kysyi että onko asia minulle oikeasti niin tärkeä, ja sanoin että on. Että minä en ole hänen traumoihinsa naimisiinmenosta syyllinen, ja jos hän aikoo loppuelämänsä kantaa jotain avioliittotraumaa, ja on jo lähtökohtaisesti asiaa pohtimatta sitä mieltä että olen juuri samanlainen kuin eksvaimonsa, niin mitäpä sitä tässä sitten yhdessä edes ollaan. Minä kun olin ajatellut suhteemme ihan ainoana suhteena, enkä vertaile sitä menneeseen.
Mies kosi parin päivän päästä.
Erouhkavaatimuksella kiristäminen - mikä ihanan romanttinen tapa joutua pakotetuksi avioliittoon.
Nyt ei muuta kuin uhkavaatimus lasten hankkimisesta vetämään nii sinulla on kaksi kunnon pommiaviritettynä, vain odottamassa miehesi räjähtämistä.
No höpsistä nyt :D Ihmiset saavat erota suhteesta, menna naimisiin, tai olla menemättä. Minä en voi ketään pakottaa noihin asioihin, mutta voin valita omalla kohdallani millaisen elämän haluan. Mies saa myös valita omalta kohdaltaan, ja näin hän sitten tekikin :)
Lapsi mulla on aikuinen jo, ja miehen nuorempikin ihan kohta. Yhteisiä ei ole eikä tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan oltu naimisissa jo 10 vuotta. Mutta olihan se itsellekin aikamoinen pettymys, kun mies aikoinaan sanoi, ettei haluakaan naimisiin. Syynä en ollut varsinaisesti minä, vaan edellinen avioliitto. Sen sijaan, että itkin asiaa, aloinkin hokea, etten halua naimisiin sellaisen kanssa, joka ei halua minun kanssani. En tiedä, pelkäsikö tuo menettävänsä minut, mutta niinpä vaan eräänä päivänä talutti maistraattiin hakemaan esteiden tutkintaa. Mitään romanttista kosintaa ei siis ollut, minua ei haitannut :)
Ap täällä. Kokeilen tätä tekniikkaa, koska tottahan tämä on.. en mäkään halua naimisiin ihmisen kanssa joka ei halua naimisiin mun kanssa :( surullista mutta totta.
Muita kommentteja:
En ole ollut toinen nainenMiehellä ei ole ollut ns kunnon häitä. Suhteen alussa kertoi surevansa, kun ei ole saanut kokea kunnon häitä
Minä tienaan enemmän kuin mies, omaisuutta saman verran
Mustakin on tuntunut, puuttuuko musta miehen mielestä se jokin.. mies muuten kohtelee mua niin ihanasti. Mutta tämä asia hiertää. Minusta on outoa sanoa tuollaista, se vie ikään kuin tulevaisuuden suhteelta.
Ei sinusta mitään puutu. Hän ei vain enää halua naimisiin ylipäätään kenenkään kanssa. Sinua vain ärsyttää, että miehen ex on kokenut jotain sellaista mitä sinä et tule kokemaan miehen kanssa. Joko hyväksyt sen tai hommaat uuden miehen, joka haluaa naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Ihan faktaa on, että puolet avioliitoista päättyy eroon. Ei avioliitolla ole mitään tekemistä parisuhteen onnellisuuden tai rakkauden kanssa. Miksi pitäisi maksaa ensin itsensä kipeäksi häistä ( tai ei ole pakko järjestää isoja juhlia, mutta kuluja tulee kuitenkin) ja sitten taas maksaa erotessa. Vaikka olisi avioehtokin, niin eroaminen maksaa. Aina.
Niin mikä tässä maksaa? Omaisuuteen ei tullut mitään muutosta ja häätkin meni ihan ns. grillibileiden hinnalla, toki saatiin vielä lahjoja.
Vierailija kirjoitti:
Mies ei vaan halua sun kanssa naimisiin. Ei näe sussa sellaista ihmistä, kenen kanssa menisi naimsiin, mutta ei halua erotakaan ja suhde on ihan hyvä. Olen itsekin ollut tällaisissa suhteissa eli en ole halunnut solmia avioliittoa, mutta olen halunnut olla suhteessa. Tapasin kyllä myöhemmin miehen, jonka kanssa oli selvää, että naimisiin mennään ja niin tehtiin.
Ei se liity mitenkään siihen, että millaisia ovat naiset, kenen kanssa mennään naimisiin. Sussa on vaan joku juttu, joka puuttuu juuri hänelle. Älä ota sitä liikaa itseesi, monesti kyseessä voi olla juuri ihan tietty tunne/kemia. Joten mieti mitä haluat, suhde tuskin tulee jatkumaan ikuisesti (koska puolet suhteista päätyy eroon, avosuhteista jopa isompi osa) eikä sen varaan kannata laskea. Oletko tyytyväinen näin vai jatkatko elämää yksin? Se on ihan susta itsestäsi kiinni.
Asia on juuri näin. Ajattelen samoin ja olen lisäksi samassa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan faktaa on, että puolet avioliitoista päättyy eroon. Ei avioliitolla ole mitään tekemistä parisuhteen onnellisuuden tai rakkauden kanssa. Miksi pitäisi maksaa ensin itsensä kipeäksi häistä ( tai ei ole pakko järjestää isoja juhlia, mutta kuluja tulee kuitenkin) ja sitten taas maksaa erotessa. Vaikka olisi avioehtokin, niin eroaminen maksaa. Aina.
Niin mikä tässä maksaa? Omaisuuteen ei tullut mitään muutosta ja häätkin meni ihan ns. grillibileiden hinnalla, toki saatiin vielä lahjoja.
Pikkumaksuja menee, kuten ajokortin yms. uusiminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei vaan halua sun kanssa naimisiin. Ei näe sussa sellaista ihmistä, kenen kanssa menisi naimsiin, mutta ei halua erotakaan ja suhde on ihan hyvä. Olen itsekin ollut tällaisissa suhteissa eli en ole halunnut solmia avioliittoa, mutta olen halunnut olla suhteessa. Tapasin kyllä myöhemmin miehen, jonka kanssa oli selvää, että naimisiin mennään ja niin tehtiin.
Ei se liity mitenkään siihen, että millaisia ovat naiset, kenen kanssa mennään naimisiin. Sussa on vaan joku juttu, joka puuttuu juuri hänelle. Älä ota sitä liikaa itseesi, monesti kyseessä voi olla juuri ihan tietty tunne/kemia. Joten mieti mitä haluat, suhde tuskin tulee jatkumaan ikuisesti (koska puolet suhteista päätyy eroon, avosuhteista jopa isompi osa) eikä sen varaan kannata laskea. Oletko tyytyväinen näin vai jatkatko elämää yksin? Se on ihan susta itsestäsi kiinni.
Tämä on mutua, ei faktaa. Faktaa on se että kaikki ei vain halua mennä naimisiin, vaikka minkälainen neito olisi ehdokkaana.
Faktaa tässä aloituksessa on se että apn mies on jo ollut naimisissa, joten kommentti siitä että jotkut vain eivät koskaan halua naimisiin, ei ole validi.
Ok, sanotaan niin, että jotkut eivät halua naimisiin enää toista kertaa, kuten esimerkiksi minä. No niin, kelpaako?
Kelpaa.
Alue: Aihe vapaa
Onko mies kertonut, että eikö hän halua naimisiin vai eikö hän halua hääjuhlaa? Mies on kertaalleen kokenut jo sen kaiken häähössötyksen ja sukulaiset vieraina ja luultavasti se voi olla syynä. Lisäksi hän on ollut jo kertaalleen naimisissa ja se ei ollutkaan tae pitävästä liitosta. Ei naimisiin meno ole mikään pakko. Mitä mieltä hän on maistraattivihkimisestä ihan vain kahden kesken? Ilman mitään juhlaa? Lähtisitte niillä rahoilla vaikka häämatkalle.