Lue keskustelun säännöt.
Meneekö pleikkarilla pelaaminen miehellä yli?
21.11.2018 |
Mies on lähes 30 v. Hän istuu päivät pitkät olkkarissa (ellei ole töissä) ja pelaa kuulokkeet päässä joitain pelejä ja huutelee sitten sinne kavereilleen. Minä olen kuin ilmaa, läheisyyttä ei ole. Koen miehen luotaantyöntävänä, joten eipä se nyt enää haittaakaan. Ärsyttää suunnattomasti, että töistä tultua mies istuu vaan sohvalla ja ignooraa täysin minut kun pistää kuulokkeet päähän.
Yleensä siinä 19-20 aikaa eli kolme-neljä tuntia pelattuaan suostuu lopettamaan, kääntää telkkarille, heittäytyy sohvalle makaamaan ja alkaa selailemaan kännykkää. Paitsi jos olen poissa kotoa, nii pelaa koko sen ajan ja aina silloin kun tulen kotiin. Sitten käy ehkä suihkussa tai nukahtaa sohvalle tai lämmittää takan ja kun minä menen nukkuun, niin jatkaa pelaamista.
Saa sitten nukkua yönsä nykyään sohvalla kun väsyin siihen, että yöllä herättää minut nukkumaan tullessa. Ei herää aamulla herätyskellonsa soittoon, joka soi puoli tuntia ennen omaani. Minä herään ja kiroan, kuuntelen herätystä enkä saa enää unta. Jos yöt menee pelatessa, niin ei ihme ettei pääse aamulla ylös.
Katselisitteko te tuollaista? Joka helkkarin kerta kun tulen kotiin töistä, lenkiltä, kaupasta, harrastuksista tmv., niin se hiton peli on päällä. Puhuttu on ja riidelty, on kuulemma harrastus. Harrastus, joka täyttää koko kotimme kun asumme kaksiossa. Katselisitteko te tuollaista?
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Pelimaailma tarjoaa mahdollisuuden saada arvostusta ja itsetunnon kohotusta nopealla aikataululla, tosin kuin reaalimaailma. Pelaamisesta voi nykyään tehdä ammatinkin jos on tarpeeksi kunnianhimoinen.
Verratkaa nyt itse:
1) kärvistelet monta vuotta yliopistossa ja menet johonkin tavalliseen valkokaulusammattiin ja hyvällä tuurilla pääset suohirviön käskyttämäksi
vai
2) näet kehittymisesi heti ranking-listalla ja parissa vuodessa voit olla maailmanhuippuja, puolialastomia naisia pyörii ympärillä peliturnauksissa ja -messuilla
Tuo yllä oleva on se ongelma jota (suomalaiset) naiset eivät ymmärrä. Heidän pitää alkaa arvostaa miehiä ihan eri tavalla tai taistelu pleikkaria vastaan hävitään.
Puolialastomat naiset pelimessuilla 😂 ai niinkuin carbabet, joo sinun takia ne siellä on, ei toki julkisuuden tai rahan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Peli on menetetty. Nosta äijä peleineen pihalle, sillä se on kykenemätön parisuhteeseen.
taitaa nainen loisia lompakolla, kun tollasta jaksaa katella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelimaailma tarjoaa mahdollisuuden saada arvostusta ja itsetunnon kohotusta nopealla aikataululla, tosin kuin reaalimaailma. Pelaamisesta voi nykyään tehdä ammatinkin jos on tarpeeksi kunnianhimoinen.
Verratkaa nyt itse:
1) kärvistelet monta vuotta yliopistossa ja menet johonkin tavalliseen valkokaulusammattiin ja hyvällä tuurilla pääset suohirviön käskyttämäksi
vai
2) näet kehittymisesi heti ranking-listalla ja parissa vuodessa voit olla maailmanhuippuja, puolialastomia naisia pyörii ympärillä peliturnauksissa ja -messuilla
Tuo yllä oleva on se ongelma jota (suomalaiset) naiset eivät ymmärrä. Heidän pitää alkaa arvostaa miehiä ihan eri tavalla tai taistelu pleikkaria vastaan hävitään.
Puolialastomat naiset pelimessuilla 😂 ai niinkuin carbabet, joo sinun takia ne siellä on, ei toki julkisuuden tai rahan..
Eli naisen "työ" on edelleen siipeillä kropallaan/naamallaan miesten ympärillä ja kun noi rupsahtaa, niin sitten itketään esineellistämisestä?
Sitä kai meinaat?
Vierailija kirjoitti:
Miehet ei enään saisi pelata lastenpelejä tuossa iässä ja miehekkäämmät harrastukset tai remontointia.
Says who?
Minäkin haluan takallisen kaksion.
Millaisiakohan parisuhteet on parinkymmenen vuoden päästä, kun kaikki aikuiset ovat pleikkari ja instagram sukupolvea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan tuo ihan liikaa. Pelaaminen on ihan yhtä hyvä harrastus kuin vaikka lukeminen, mutta kuinka monen mielestä olisi ok, jos puoliso lukisi niin paljon, että ei jää aikaa millekään muulle ja nukkuminenkin kärsii sen takia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se pleikalla pelaaminen on kuitenkin aika halpa harrastus, verrattuna vaikka omakotitalon rakentamiseen, jenkkiautojen rakenteluun tai kaljan juontiin. Joku kymppi vuodessa uusiin peleihin, Plus-jäsenyys kans muutaman kympin vuodessa, ja sähköä max eurolla vuorokaudessa? Taitaa kulut ylittyä yhdellä tai muutamalla kuppilareissulla?
Joo, olisihan se kiva, kun mies olisi todella kiinnostunut puolisonsa tekemisistä ja touhuista, mutta ei ne naisetkaan aina ole mukana suhteessa? Joskus naisten- tai sisustuslehden uutuudet kiinnostavat enemmän kuin puolison vinkkaukset makkarin puolelle siirtymisestä, mutta ei tuosta saa mies nostaa älämölöä. Sehän olisi aivan sika, jos se kehtaisi huomautella puuttuvasta läheisyydestä.
Mutta mitä ap voisi tässä tilanteessa tehdä? Jos puolisoa ei perus talousleikit kiinnosta, voisi yrittää keksiä jotain kivaa yhteistä tekemistä? Lihan piilotus on perinteisesti saanut laajan kannatuksen miesten joukoissa? Tai vaihtoehtoisesti uuden auton etsiminen? Tai mikä se sitten sinun kumppania ikinä kiinnostaakaan.
Munkin poikaystävä pelaa aika paljon, tosin molemmilla koneella ja pleikalla (+ muilla konsoleilla vaihdellen) ja muun ajan näprää puhelinta ja puhuu sielä kavereidenkaa niistä peleistä. Silti se löytää kyllä aikaa mullekkin, meillä on ihan tosipaljon läheisyyttä arjessakin, vaikka viikonloppuna se saattaa pelata koko päivänkin kerrallaan, välissä ehkä syöden. Mut sen syömisen tekee mun kanssa yhdessä. Lisäksi jos ollaan samassa huoneessa jutellaan kyllä (paitsi jos hän pelaa kavereidenkaa niin ettei voi puhua yhtäaikaa, mutta harvemmin tapahtuu) ja muutenkin ollaan siinä silti yhdessä samassa tilassa, jos olen kotona. Itsekin viihdyn omissa oloissa jonkunverran, siis että voin keskittyä omiin juttuihin. Joskus pelaan itsekin, joskus piirrän tai vaan katselen jotain youtube videoita samalla.
Musta tuntuu, että teidän parisuhteessa on joku ongelma jos mies ei tuon pelaamisen lisäks huomioi sua mitenkään ja teiltä puuttuu läheisyys. Ja tuo että oot ajanut hänet sohvalle nukkumaan ja hän ällöttää sua kertoo aika paljon. Sillon kyllä toisen tekemiset alkaa pakostikin ärsyttää ja tuntua turhille kun muutenkin on jo suhde tuolla mallilla... ette taida sopia oikein yhteen, jos et ymmärrä miehen pelaamista. Toki, voihan se olla addiktiokin jos ei tee yhtään mitään muuta... tapaako hän omia kavereita tms?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä erosin koko ajan pelaavasta miehestä. En jaksanut sitä melusaastetta, mitä se pelikavereiden kanssa mesoaminen oli. Pelikaverit menivät minun edelle. Ei puhettakaan että mies olisi tehnyt kotitöitä oma-aloitteisesti. Jos ei oltu koneella pelaamassa, niin sitten siinä istuttiin muuten vaan, tai jos ei istuttu, niin lojuttiin sohvalla katsomassa televisiota, tai jos ei sitäkään, niin sitten tuijotettiin kännykkää. Ihme juttu että avioliitto lopahti.
Mielenkiinnosta kysyn, että mitä sen miehen pitäis sitten tehdä että olisitte tyytyväisiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiinnosta kysyn, että mitä sen miehen pitäis sitten tehdä että olisitte tyytyväisiä?
Tähän voikin antaa kiistattoman, aukottoman, kaikkiin suhteisiin sopivan vastauksen. Not.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiinnosta kysyn, että mitä sen miehen pitäis sitten tehdä että olisitte tyytyväisiä?
Tähän voikin antaa kiistattoman, aukottoman, kaikkiin suhteisiin sopivan vastauksen. Not.
Tuntuu vaan AINA olevan just se pelaaminen ihan hirveä ongelma.
Baarissa notkumiset ja jalkapallopeleissä pyörimiset on ihan ok, mut herran jumala jos joku pelaa kun on kotonaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Peli on menetetty. Nosta äijä peleineen pihalle, sillä se on kykenemätön parisuhteeseen.
Tässä tapauksessa vaan taitaa olla niin että joutuu nostamaan itsensä äijän talosta pihalle. Mutta pointti sinänsä ihan pätevä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiinnosta kysyn, että mitä sen miehen pitäis sitten tehdä että olisitte tyytyväisiä?
Tähän voikin antaa kiistattoman, aukottoman, kaikkiin suhteisiin sopivan vastauksen. Not.
Tuntuu vaan AINA olevan just se pelaaminen ihan hirveä ongelma.
Baarissa notkumiset ja jalkapallopeleissä pyörimiset on ihan ok, mut herran jumala jos joku pelaa kun on kotonaan...
Kyse ei ole pelaamisesta itsestään, vaan siitä MÄÄRÄSTÄ. Vaikka harrastaisi tennistä, niin jos se menee sairaalloisen puolelle se jatkuva pelaamisen pakkomielteisyys, niin ihan samalla lailla haittaisi.
It’s called ”perpetual childhood”, folks - and it’s going according to plan, too -
Males are being turned into big, dumbed-down children; women are being made to behave like males with small dicks; and children are becoming little focked-up monsters...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiinnosta kysyn, että mitä sen miehen pitäis sitten tehdä että olisitte tyytyväisiä?
Tähän voikin antaa kiistattoman, aukottoman, kaikkiin suhteisiin sopivan vastauksen. Not.
Tuntuu vaan AINA olevan just se pelaaminen ihan hirveä ongelma.
Baarissa notkumiset ja jalkapallopeleissä pyörimiset on ihan ok, mut herran jumala jos joku pelaa kun on kotonaan...
Jos notkuu baarissa tai pyörii jalkapallopeleissä, mutta on tasavertaisesti osallistuva puoliso kun on kotona, niin sen kun. Kotona vaan ne rajat tahtoo vaan venyä että minä tämän yhden pelin vaan. Saa kai sitä kotonaan nyt pelata. Mitä se nyt haittaa jos minä pelaan tänään kavereiden kanssa, onko meillä muka jotain ohjelmaa? Pitäähän sitä nyt saada rentoutua. En voi lopettaa peliä kesken, nyt on paha paikka.
Lapsi on terve kun se leikkii, mutta sairas kun se ei osaa lopettaa.
Ei mulle se pleikka olisi kynnyskysymys. Omakin avokki pelaa tosi paljon. Mut jos ei ole mitään läheisyyttä ja puoliso ignooraa, niin en tykkäisi siitä ollenkaan.
Mies ilmeisesti kohtelee sua huonosti silloinkin kun ei pelaa ja se on se ongelma.
Jos mies ei itse huomaa tota käytöstä millään ja vaikka ootte puhuneet, eikä silti muutu, niin kyl mä lähtisin. Tai pitäisin vähintään jonkun paussin jos on tosi tärkeästä ihmisestä kyse.
Kauanko toi on jatkunut? Onko ollut alusta asti samanlaista? Jos on vasta loppuvuonna tai puolen vuoden sisään muuttunut pikkuhiljaa, niin silloin hän saattaa herätä siitä, että SÄ otat aikalisän. Mut jos toi on jatkunu vuodenkin, niin ei se siitä tuu muuttuun.
Mies ei nyt jotenkin osaa kommunikoida sitä, että on kyllästynyt parisuhteessa oloon.
Ei se oo varmasti sun vika ollenkaan. Kyllä aikuisen ihmisen pitäisi osata puhua omista tuntemuksistaan ja kyllästymisistään, ilman että tarvitsee arvailla käytöksestä.
Hän toivoo että asia muuttuisi jotenkin itsellään ja pakenee pelien maailmaan.
Limaa vaginasi kuva pleikan kylkeen, laita nauhoittamasi kasetti soimaan, jolla toistelet viekoittelevalla äänellä:
"Kulta, olet niin kiihottava kun pelaat mun vatsainalla noilla vahvoilla pleikkasormillasi ! aahhh...!"
Laita ovi siksi aikaa kiinni kun viet roskat ulos imuroinnin jälkeen, siellä on jo kylmä....