Lue keskustelun säännöt.
Puheet synnytystalkoista ovat oikeasti hirveän vastenmielisiä. Kukaan nainen ei lähde uhraamaan kehoaan jonkun yhteiskunnallisen syyn vuoksi...
21.11.2018 |
Ja kun noiden juttujen laukojina on lähinnä keski-ikäisiä miehiä, joilla ei oikeasti ole hajuakaan mitä raskaana oleminen ja synnyttäminen ovat.
Kommentit (715)
Yhteiskunta ja sen arvot alkavat olla hyvin sekaisin kun jotain niinkin luonnollista kuin lapsen saamista aletaan kutsua kehon uhraamiseksi.
Ehkä tällainen yhteiskunta joutaakin mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon uhrannu kroppani kolmen raskauden verran. Jos nyt niin voi sanoa. Raskauksien ja alatiesynnytysten takia multa puuttuu kaksi hammasta, mulla on vääntynyt häntäluu, lievä hermovaurio tuolla noin alaosastolla, kohdun laskeuma ja virtsankarkailua.
Katsoisin, että synnytystalkooni päättyvät tähän. Muutenkin talkoot on ihan väärä sana tähän asiaan. Talkoot on jotain mitä tehdään yhdessä naapureiden tai yhdistyksen kesken. Ei talkoilla voi alkaa synnyttämään lisää porukkaa maailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi näistä pitää kimpaantua? Itseäni lähinnä naurattaa. Miehillä on hätä kädessä kun naiset ei suostukaan enää kodinhoitajiksi, äideiksi, uratykeiksi ja patjoiksi samaan aikaan. Sitten isoin ase on taas kiukutella, kuinka nainen ei ole nainen jos ei synnytä ja kyllä nyt itsekkäiden naisten pitää taipua :D
Niin kauan kun yhteiskunnassa ei puhuta miesten itsekkyydestä ja nuoruuden pitkittämisestä, niin mun elämä kulkee nautinnosta toiseen kuten miehilläkin.
Ikävä juttu, paitsi että vähän naurattaa :)
Trollaatko vai etkö ihan oikeasti tajua mitä haittaa siitä on eläkeläisiä on suhteettoman paljon verrattuna työikäisiin veronmakaajiin?
Muutenkin tässä ketjussa näkee syyn miksi naiset nysväävät merkityksettömien asioiden parissa samalla kun miehet muuttavat maailmaa. Ja sehän on se, ettei naiset kykene ajattelemaan omaa napaa pidemmälle, kun taas miehet ajattelevat asioita laajemmin, jopa koko kansakunnan kannalta.
Huutonaurua. Helppohan se on tuonkin miehen "ajatella koko kansakunnan kannalta" kun ei itse joudu olemaan raskaana ja synnyttämään. Sen sijaan ihan tavismies ei ajattele yhtään sen enempää kansakunnan kannalta kuin tavisnainenkaan. Ei miehet halua isiksi "yhteiskunnan hyväksi", yhä useampi haluaa tehdä jotain ihan muuta kuin hankkia perheen. Silti tämä onkin jostain syystä vain naisten vika, vaikka he eivät ilman noita miehiä kuitenkaan pysty lisääntymään.
Älkääs nyt tapelko. On erittäin hyvä että VAIN ne tekee lapsia jotka aidosti sitä haluavat. Itsellä neljä lasta ja samalla ura (työskentelen bisneslunjajohtajana) ja onhan tää ohan hiton rankkaa yhdistää vaativa aikaa vievä työ ja perhe, en voi suositella ellei TODELLA rakasta lapsia. Mutta itse tykkään lapsista vsltavasti - enkä odota että muiden pitäisi tykätä.
On loistava juttu että viimein nainen saa itse päättää! Ja on myös loustava juttu että naisen ei taloudellisesti tarvitse kestää urpoa miestä ja huonoa liittoa.
Miehillä on hätä kädessä. Naiset on tulevaisuudessa johtajia kaikkialla (kuten minäkin jo nyt) koska vain naisilla on riittävä koulutustaso. Uraan ei riitäkään enää pelkkä ”mieheys”. Eukä se riitä enää parisuhteen saamiseksikaan, siihen pitää jo ponnistella.
Kaikki tämä on erinomaisen hyvää kehitystä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehoaan? Sekö, kehon uhraaminen sinusta on lisääntymisessä se suurin este???
No tietysti siinä on tukku muitakin uhrauksia mutta tuo on se ensimmäinen josta lähdetään liikkeelle.
Mulla on kaksi lasta, enkä koe kyllä uhranneeni mitään, varsinkaan kehoani. Millä tavalla ajattelet, että lasten hankkiminen on kehon uhraamista?
Oletko oikeasti noin v*tun tyhmä vai esitätkö vain taitavasti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehoaan? Sekö, kehon uhraaminen sinusta on lisääntymisessä se suurin este???
No tietysti siinä on tukku muitakin uhrauksia mutta tuo on se ensimmäinen josta lähdetään liikkeelle.
Mulla on kaksi lasta, enkä koe kyllä uhranneeni mitään, varsinkaan kehoani. Millä tavalla ajattelet, että lasten hankkiminen on kehon uhraamista?
On se uhraamista sellaiselle, joka lapsia ei itse halua, mutta joka jonkinlaisesta painostuksesta joutuu niitä hankkimaan. Vähän kuin itse joutuisit laittamaan itseesi peruuttamattomia lävistyksiä, tatuointeja ja halkaisemaan kielesi ja silvotuttamaan alapääsi jne, vaikka ajatus tuntuisi sinusta pahalta. Ja sen lisäksi vielä sitoutuisit huolehtimaan jostakin elollisesta lopun elämääsi, vaikka mieluummin tekisit jotakin ihan muuta.
Jos lapsen haluaa, niin on tietysti ihanaa saada vielä yhteiskunnan tuki omalle päätökselleen ja tuntea tekevänsä oikein.
Vierailija kirjoitti:
Ohhoh, ei kyllä ihme että Suomessa niin moni joutuu syömään mömmöjä mielenterveysongelmiin kun suhtautuminen elämän suurimpaan rakkauteen, minkä vanhemmuus tuo mukanaan, koetaan näin vastenmieliseksi.
Taidat itse olla lapsen vanhempi tai ainakin lapsia haluava ihminen. Moni kokee samanlaista rakkautta ja omistautumista sellaisia asioita kohtaan, jotka saisivat sinut voimaan pahoin. Meitä on moneksi.
Aamen, siunailu ja kätten päälleasettelu!
Itselläni on lapsia, en ole ikinä mitään uhrannut tai menettänyt mitään sen vuoksi, päinvastoin. MUTTA. Minä en oikeasti käsitä, että vaikka minulla on ihan ihanat kokemukset äitiydestä, miksi pitäisi vaatia, että kaikki naiset haluaisivat tai saisivat lapsia - varsinkaan, jos he eivät halua. Kyllä pakotettu vanhemmuus on todellakin pakotettua ja uhrautumista, jossa vielä uhrataan se viaton lapsi, joka ei varmasti haluaisi syntyä vanhemmille, jotka eivät häntä halua. Mitähän, jos me kaikki eläisimme omaa elämäämme, emmekä lähtisi tohtoroimaan toisten elämiä, kun ne eivät meille kuulu.
Mä ihmettelin tätä kehon uhraamista siksi, että se oli jotenkin yleistävä. En ole kellekään suosittelemassa lasten hankkimista väkisin, mutta ihmettelen tätä uhraamisretoriikkaa, joka lasten hankkimiseen liittyy. Minusta se tuntuu vanhempana epäkunnioittavalta ja uhriuttavalta.
Kun se raskaanaoleminen ja synnytys vaan on usein varsin brutaalia. Turha sitä parfymoida. Mutta mitä epäkunnioittavaa siinä on? Se on elämää ja oma valinta.
Vierailija kirjoitti:
Älkääs nyt tapelko. On erittäin hyvä että VAIN ne tekee lapsia jotka aidosti sitä haluavat. Itsellä neljä lasta ja samalla ura (työskentelen bisneslunjajohtajana) ja onhan tää ohan hiton rankkaa yhdistää vaativa aikaa vievä työ ja perhe, en voi suositella ellei TODELLA rakasta lapsia. Mutta itse tykkään lapsista vsltavasti - enkä odota että muiden pitäisi tykätä.
On loistava juttu että viimein nainen saa itse päättää! Ja on myös loustava juttu että naisen ei taloudellisesti tarvitse kestää urpoa miestä ja huonoa liittoa.
Miehillä on hätä kädessä. Naiset on tulevaisuudessa johtajia kaikkialla (kuten minäkin jo nyt) koska vain naisilla on riittävä koulutustaso. Uraan ei riitäkään enää pelkkä ”mieheys”. Eukä se riitä enää parisuhteen saamiseksikaan, siihen pitää jo ponnistella.
Kaikki tämä on erinomaisen hyvää kehitystä!
Tiedä vaikka osasyy näihin puheisiin olisi juuri pelko naisten ylivallasta. Mikä on helpompi keino kahlita naista kuin liuta lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehoaan? Sekö, kehon uhraaminen sinusta on lisääntymisessä se suurin este???
No tietysti siinä on tukku muitakin uhrauksia mutta tuo on se ensimmäinen josta lähdetään liikkeelle.
Mulla on kaksi lasta, enkä koe kyllä uhranneeni mitään, varsinkaan kehoani. Millä tavalla ajattelet, että lasten hankkiminen on kehon uhraamista?
On se uhraamista sellaiselle, joka lapsia ei itse halua, mutta joka jonkinlaisesta painostuksesta joutuu niitä hankkimaan. Vähän kuin itse joutuisit laittamaan itseesi peruuttamattomia lävistyksiä, tatuointeja ja halkaisemaan kielesi ja silvotuttamaan alapääsi jne, vaikka ajatus tuntuisi sinusta pahalta. Ja sen lisäksi vielä sitoutuisit huolehtimaan jostakin elollisesta lopun elämääsi, vaikka mieluummin tekisit jotakin ihan muuta.
Jos lapsen haluaa, niin on tietysti ihanaa saada vielä yhteiskunnan tuki omalle päätökselleen ja tuntea tekevänsä oikein.
Vierailija kirjoitti:
Ohhoh, ei kyllä ihme että Suomessa niin moni joutuu syömään mömmöjä mielenterveysongelmiin kun suhtautuminen elämän suurimpaan rakkauteen, minkä vanhemmuus tuo mukanaan, koetaan näin vastenmieliseksi.
Taidat itse olla lapsen vanhempi tai ainakin lapsia haluava ihminen. Moni kokee samanlaista rakkautta ja omistautumista sellaisia asioita kohtaan, jotka saisivat sinut voimaan pahoin. Meitä on moneksi.
Aamen, siunailu ja kätten päälleasettelu!
Itselläni on lapsia, en ole ikinä mitään uhrannut tai menettänyt mitään sen vuoksi, päinvastoin. MUTTA. Minä en oikeasti käsitä, että vaikka minulla on ihan ihanat kokemukset äitiydestä, miksi pitäisi vaatia, että kaikki naiset haluaisivat tai saisivat lapsia - varsinkaan, jos he eivät halua. Kyllä pakotettu vanhemmuus on todellakin pakotettua ja uhrautumista, jossa vielä uhrataan se viaton lapsi, joka ei varmasti haluaisi syntyä vanhemmille, jotka eivät häntä halua. Mitähän, jos me kaikki eläisimme omaa elämäämme, emmekä lähtisi tohtoroimaan toisten elämiä, kun ne eivät meille kuulu.
Mä ihmettelin tätä kehon uhraamista siksi, että se oli jotenkin yleistävä. En ole kellekään suosittelemassa lasten hankkimista väkisin, mutta ihmettelen tätä uhraamisretoriikkaa, joka lasten hankkimiseen liittyy. Minusta se tuntuu vanhempana epäkunnioittavalta ja uhriuttavalta.
Kun se raskaanaoleminen ja synnytys vaan on usein varsin brutaalia. Turha sitä parfymoida. Mutta mitä epäkunnioittavaa siinä on? Se on elämää ja oma valinta.
Kun saat lapsen, samalla sekunnilla kehosi ulkonäkö ja ulkonäkö ja minäitse ylipäätään lakkaavat olemasta maailman tärkeimpiä asioita. Ulkonäöllä ei loppupeleissä ole juuri mitään tekrmistä onnellisuuden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkääs nyt tapelko. On erittäin hyvä että VAIN ne tekee lapsia jotka aidosti sitä haluavat. Itsellä neljä lasta ja samalla ura (työskentelen bisneslunjajohtajana) ja onhan tää ohan hiton rankkaa yhdistää vaativa aikaa vievä työ ja perhe, en voi suositella ellei TODELLA rakasta lapsia. Mutta itse tykkään lapsista vsltavasti - enkä odota että muiden pitäisi tykätä.
On loistava juttu että viimein nainen saa itse päättää! Ja on myös loustava juttu että naisen ei taloudellisesti tarvitse kestää urpoa miestä ja huonoa liittoa.
Miehillä on hätä kädessä. Naiset on tulevaisuudessa johtajia kaikkialla (kuten minäkin jo nyt) koska vain naisilla on riittävä koulutustaso. Uraan ei riitäkään enää pelkkä ”mieheys”. Eukä se riitä enää parisuhteen saamiseksikaan, siihen pitää jo ponnistella.
Kaikki tämä on erinomaisen hyvää kehitystä!
Tiedä vaikka osasyy näihin puheisiin olisi juuri pelko naisten ylivallasta. Mikä on helpompi keino kahlita naista kuin liuta lapsia?
Onneksi niin kauan kun fysiikan lait pätevät ei pelkoa naisen ylivallasta ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan tuo raskaus ja synnyttäminenkin melkoista venäläistä rulettia, siinä voi käydä niin että äiti kuolee, lapsi kuolee tai molemmat kuolee.
Vierailija kirjoitti:
Uhraahan moni nainen kehonsa siiderille ja paskaruallekin?
Mutta ne ei pilaa vaginaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkääs nyt tapelko. On erittäin hyvä että VAIN ne tekee lapsia jotka aidosti sitä haluavat. Itsellä neljä lasta ja samalla ura (työskentelen bisneslunjajohtajana) ja onhan tää ohan hiton rankkaa yhdistää vaativa aikaa vievä työ ja perhe, en voi suositella ellei TODELLA rakasta lapsia. Mutta itse tykkään lapsista vsltavasti - enkä odota että muiden pitäisi tykätä.
On loistava juttu että viimein nainen saa itse päättää! Ja on myös loustava juttu että naisen ei taloudellisesti tarvitse kestää urpoa miestä ja huonoa liittoa.
Miehillä on hätä kädessä. Naiset on tulevaisuudessa johtajia kaikkialla (kuten minäkin jo nyt) koska vain naisilla on riittävä koulutustaso. Uraan ei riitäkään enää pelkkä ”mieheys”. Eukä se riitä enää parisuhteen saamiseksikaan, siihen pitää jo ponnistella.
Kaikki tämä on erinomaisen hyvää kehitystä!
Tiedä vaikka osasyy näihin puheisiin olisi juuri pelko naisten ylivallasta. Mikä on helpompi keino kahlita naista kuin liuta lapsia?
Onneksi niin kauan kun fysiikan lait pätevät ei pelkoa naisen ylivallasta ole.
Että fyysisellä voimallako ajattelit naisia hallita? No heh.
Minusta olisi sitten reilua, ettei miestenkään tarvitsisi ”uhrata kehojaan” ns. kriisiaikoina - esim. sodassa.
Mutta tasa-arvohan on kaiken kaikkiaan vähän epämääräinen ajatus muutenkin ja ap:n asenne & ajatuksenjuoksu kuvastaa hyvin feminismin tuplastandardeja...
Oli miten oli - kriisin sattuessa naiset hoitakoon ”kehonsa puolustuksen” - minäkin sitten keskityn lähinnä oman nahkani pelastamiseen...
Deal...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehoaan? Sekö, kehon uhraaminen sinusta on lisääntymisessä se suurin este???
No tietysti siinä on tukku muitakin uhrauksia mutta tuo on se ensimmäinen josta lähdetään liikkeelle.
Mulla on kaksi lasta, enkä koe kyllä uhranneeni mitään, varsinkaan kehoani. Millä tavalla ajattelet, että lasten hankkiminen on kehon uhraamista?
On se uhraamista sellaiselle, joka lapsia ei itse halua, mutta joka jonkinlaisesta painostuksesta joutuu niitä hankkimaan. Vähän kuin itse joutuisit laittamaan itseesi peruuttamattomia lävistyksiä, tatuointeja ja halkaisemaan kielesi ja silvotuttamaan alapääsi jne, vaikka ajatus tuntuisi sinusta pahalta. Ja sen lisäksi vielä sitoutuisit huolehtimaan jostakin elollisesta lopun elämääsi, vaikka mieluummin tekisit jotakin ihan muuta.
Jos lapsen haluaa, niin on tietysti ihanaa saada vielä yhteiskunnan tuki omalle päätökselleen ja tuntea tekevänsä oikein.
Vierailija kirjoitti:
Ohhoh, ei kyllä ihme että Suomessa niin moni joutuu syömään mömmöjä mielenterveysongelmiin kun suhtautuminen elämän suurimpaan rakkauteen, minkä vanhemmuus tuo mukanaan, koetaan näin vastenmieliseksi.
Taidat itse olla lapsen vanhempi tai ainakin lapsia haluava ihminen. Moni kokee samanlaista rakkautta ja omistautumista sellaisia asioita kohtaan, jotka saisivat sinut voimaan pahoin. Meitä on moneksi.
Aamen, siunailu ja kätten päälleasettelu!
Itselläni on lapsia, en ole ikinä mitään uhrannut tai menettänyt mitään sen vuoksi, päinvastoin. MUTTA. Minä en oikeasti käsitä, että vaikka minulla on ihan ihanat kokemukset äitiydestä, miksi pitäisi vaatia, että kaikki naiset haluaisivat tai saisivat lapsia - varsinkaan, jos he eivät halua. Kyllä pakotettu vanhemmuus on todellakin pakotettua ja uhrautumista, jossa vielä uhrataan se viaton lapsi, joka ei varmasti haluaisi syntyä vanhemmille, jotka eivät häntä halua. Mitähän, jos me kaikki eläisimme omaa elämäämme, emmekä lähtisi tohtoroimaan toisten elämiä, kun ne eivät meille kuulu.
Mä ihmettelin tätä kehon uhraamista siksi, että se oli jotenkin yleistävä. En ole kellekään suosittelemassa lasten hankkimista väkisin, mutta ihmettelen tätä uhraamisretoriikkaa, joka lasten hankkimiseen liittyy. Minusta se tuntuu vanhempana epäkunnioittavalta ja uhriuttavalta.
Kun se raskaanaoleminen ja synnytys vaan on usein varsin brutaalia. Turha sitä parfymoida. Mutta mitä epäkunnioittavaa siinä on? Se on elämää ja oma valinta.
Kun saat lapsen, samalla sekunnilla kehosi ulkonäkö ja ulkonäkö ja minäitse ylipäätään lakkaavat olemasta maailman tärkeimpiä asioita. Ulkonäöllä ei loppupeleissä ole juuri mitään tekrmistä onnellisuuden kanssa.
Ulkonäko? ULKONÄKÖ? Ihanko tosissasi kuvittelet että tässä puhutaan jostain sellaisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkääs nyt tapelko. On erittäin hyvä että VAIN ne tekee lapsia jotka aidosti sitä haluavat. Itsellä neljä lasta ja samalla ura (työskentelen bisneslunjajohtajana) ja onhan tää ohan hiton rankkaa yhdistää vaativa aikaa vievä työ ja perhe, en voi suositella ellei TODELLA rakasta lapsia. Mutta itse tykkään lapsista vsltavasti - enkä odota että muiden pitäisi tykätä.
On loistava juttu että viimein nainen saa itse päättää! Ja on myös loustava juttu että naisen ei taloudellisesti tarvitse kestää urpoa miestä ja huonoa liittoa.
Miehillä on hätä kädessä. Naiset on tulevaisuudessa johtajia kaikkialla (kuten minäkin jo nyt) koska vain naisilla on riittävä koulutustaso. Uraan ei riitäkään enää pelkkä ”mieheys”. Eukä se riitä enää parisuhteen saamiseksikaan, siihen pitää jo ponnistella.
Kaikki tämä on erinomaisen hyvää kehitystä!
Tiedä vaikka osasyy näihin puheisiin olisi juuri pelko naisten ylivallasta. Mikä on helpompi keino kahlita naista kuin liuta lapsia?
Onneksi niin kauan kun fysiikan lait pätevät ei pelkoa naisen ylivallasta ole.
Typerä mies! Luuletko että fyysinen voima on pääsyvaatimuksena johtajan hommiin, poliitikon hommiin tai päättäjäksi? Ehei kultaseni, niihin pääsee KOULUTUKSELLA ja älyllä.
Olen se naisjohtaja, ja tuo hurja muutos tulee siinä 10v sisään. Nyt vielä päätöksentekijöinä hopeakettuja, mutta kun tuo sukupolvi poistuu niin seuraavat on jo naisia (miehillä ei koulutustaso riitä). Itsekin olen tekniikan tohtori, ei tähän hommaan mikään urpo pääse.
Vai meinaatko että kaikkiin hommiin riittää vain kikuli pääsyvaatimuksena? Säkin osaisit hoitaa mun teknologiajohtajan homman johon pitää olla korkea tieteellinen osaaminen, ihan vaan siksi kun oot mies?
Ookke. Otahan lääkkeet taas....
Musta tää keskustelu kertoo myös siitä ymmärtämättömyyden kuilusta erilaisten naisten välillä. Joillekin naisille vanhemmuus on vertaansa vailla oleva unelma, täyttymys, se kirsikka elämän kakun päällä - ja tästä näkökulmasta voi olla jopa järkyttävää että joku ajattelee niin päin vastaisesti kuin voi mahdollista olla.
Uskoisin, että suurimmat ongelmat tässä synnytystalkookeskustelussa tulee, kun ns. "äidiksi syntyneet" lähtevät pohtimaan että millä syntyvyys saadaan nousuun. Luulen, että ensimmäisiä ajatuksia on ajatukset jonkinlaisesta itsekkyydestä ja sen kitkemisestä. Erilaisuus pelottaa ja sitä on vaikea ymmärtää. Se myös koetaan henkilökohtaisena loukkauksena omia elämänarvoja kohtaan.
Minusta olisi sitten reilua, ettei miestenkään tarvitsisi ”uhrata kehojaan” ns. kriisiaikoina - esim. sodassa.
Mutta tasa-arvohan on kaiken kaikkiaan vähän epämääräinen ajatus muutenkin ja ap:n asenne & ajatuksenjuoksu kuvastaa hyvin feminismin tuplastandardeja...
Oli miten oli - kriisin sattuessa naiset hoitakoon ”kehonsa puolustuksen” - minäkin sitten keskityn lähinnä oman nahkani pelastamiseen...
Deal...?
Nykysodankäynti tai kriisien hoito on aika vähän enää mitään oman kehon uhraamista. Enkä minä kyllä mitään miesten pakkoarmeijaa ole koskaan kannattanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehoaan? Sekö, kehon uhraaminen sinusta on lisääntymisessä se suurin este???
No tietysti siinä on tukku muitakin uhrauksia mutta tuo on se ensimmäinen josta lähdetään liikkeelle.
Mulla on kaksi lasta, enkä koe kyllä uhranneeni mitään, varsinkaan kehoani. Millä tavalla ajattelet, että lasten hankkiminen on kehon uhraamista?
Oletko oikeasti noin v*tun tyhmä vai esitätkö vain taitavasti?
Kyllä sinä nyt vaikutat huomattavan paljon tyhmemmältä kuin henkilö, jolle vastasit. Mutta se nyt on vain minun mielipiteeni....
Hallituksen pitäisi pistää veloille lapsettomuusvero. Vaikka sellainen 15 - 20% tuloista, niin eiköhän alkaisi peitto heilua huomattavasti useammin.
Kyllähän extreme-urheilijatkin riskeeraavat ja usein suoranaisesti uhraavat terveytensä ja elämänsä tehdessään jotakin, mitä rakastavat. Mielestäni sama pätee äitiyteen. Siinä tiedostaa riskit saadakseen itse jotakin paljon niitä riskejä suurempaa. Ei se ole säälin paikka.