En jaksakaan kuljettaa lapsia harrastuksiin, onko paha jos joulun jälkeen karsitaan?

Pääkaupunkiseutulaisen vinkkelistä matkat vaikuttavat minimaalisilta. Tuossahan ehtii välillä kotiin(tai vaikka lenkille).

Älä vie lapsilta harrastuksia.

Vierailija kirjoitti:

Ihan hirveää pakkotahtista menoa tuollainen harrastuksiin kuskaaminen. En todellakaan käyttäisi kaikkia iltoja lasten harrastuksiin. Eikö lapset voi harrastaa kotona siihen saakka, kun ovat riittävän isoja kulkemaan matkat yksin.

tai jättää harrastamatta ellei ole sopivaa tapaa kulkea matkoja yksin (esim. joukkoliikenne päättyy ennen treenien loppumista).

Kannattaa karsia harrastuksia ajoissa ja valita sellaisia, joihin lapset pääsevät julkisilla tai pyörällä tulevaisuudessakin. Ei se tuosta helpotu iän myötä. Teini-iässä harrastuskertoja on helposti 5 x viikossa per lapsi. Meillä on ollut aikoja, jolloin kaikilla kolmella lapsella on ollut samana iltana kyytiä vaativat harrastukset eri puolilla kaupunkia. Kun ensimmäisen kerran tulee kotiin klo 22, on aika poikki...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko kimppakyydit mahdollisia? Helpottaa elämää todella paljon!

Uskon, että helpottaa! Ei ole mahdollista meillä. Pianoon ei mene ketään läheltä, tanssitunnille ei mene ketään läheltä, voimistelun ei mene ketään läheltä tietääkseni. Meillä on myös poika, jolla 2 harrastusiltaa viikossa. Kun menee parkouriin, menee yleensä suoraan kaverille koulusta ja heiltä vievät parkouriin molemmat pojat. Parkouriin on meiltä pitkä matka ,lähes 8 km, kaupungin toiselle puolelle. Yleensä minä tai mieheni haetaan pojat ja pudotetaan se kaveri matkalla kotiinsa. Nyt kun toinen poika oli kaksi viikkoa kipeä, jouduttiin kuljettamaan meidän poika molempiin suuntiin. Se vasta on edestakaisin ajelua.

-ap

Pitkä matka? 8 kilsaa?

Jep. 40 km/h rajoitusta, matkalla tosi monet liikennevalot, yli kymmenet. Yhteen suuntaan menee ajaessa noin 20 min. Jos vien pojan harrastukseen ja palaan kotiin esim. laittamaan ruuan, se vientireissu vie noin 40 min. Harkat kestää 1,5 tuntia, eli ehdin olla kotona reilun tunnin ja sitten taas 40 min. ajoa. Jos sattuu olemaan vähän liikennettä ja vihreät valot monessa risteyksessä, parhaimmillaan olen ajanut 17 minuutissa/suunta.

-ap

Sinä käyt töissä, kuskaat joka päivä ja teet ruuat? Mies makaa sohvalla?

Lasten täytyy saada levätä. Ajattele sitä, niin et lähde.

Mistä karsisit, jos jokaisella lapsella on tällä hetkellä noin yksi teidän kuskaista vaativa harrastuskerta? Poika voisi luopua parkourista, toisiko se arkeesi merkittävää helpotusta?

Eikö lasten harrastukset kuulu lasten isälle ollenkaan?

Vierailija kirjoitti:

Eikö lasten harrastukset kuulu lasten isälle ollenkaan?

Hän tyhjensi yhtenä päivänä astianpesukoneen. Mitä vielä vaadit, raskas työ ja kaikkea.

Vierailija kirjoitti:

Lasten täytyy saada levätä. Ajattele sitä, niin et lähde.

Kahdella lapsella on yksi harrastus per viikko, yhdellä kaksi. Lapsille jää 3-4 vapaata arki-iltana viikossa plus viikonloput, äidin elämä on sinkoilua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko kimppakyydit mahdollisia? Helpottaa elämää todella paljon!

Uskon, että helpottaa! Ei ole mahdollista meillä. Pianoon ei mene ketään läheltä, tanssitunnille ei mene ketään läheltä, voimistelun ei mene ketään läheltä tietääkseni. Meillä on myös poika, jolla 2 harrastusiltaa viikossa. Kun menee parkouriin, menee yleensä suoraan kaverille koulusta ja heiltä vievät parkouriin molemmat pojat. Parkouriin on meiltä pitkä matka ,lähes 8 km, kaupungin toiselle puolelle. Yleensä minä tai mieheni haetaan pojat ja pudotetaan se kaveri matkalla kotiinsa. Nyt kun toinen poika oli kaksi viikkoa kipeä, jouduttiin kuljettamaan meidän poika molempiin suuntiin. Se vasta on edestakaisin ajelua.

-ap

Pitkä matka? 8 kilsaa?

Jep. 40 km/h rajoitusta, matkalla tosi monet liikennevalot, yli kymmenet. Yhteen suuntaan menee ajaessa noin 20 min. Jos vien pojan harrastukseen ja palaan kotiin esim. laittamaan ruuan, se vientireissu vie noin 40 min. Harkat kestää 1,5 tuntia, eli ehdin olla kotona reilun tunnin ja sitten taas 40 min. ajoa. Jos sattuu olemaan vähän liikennettä ja vihreät valot monessa risteyksessä, parhaimmillaan olen ajanut 17 minuutissa/suunta.

-ap

Voi hyvää päivää. Miksi sinä ajelet edestakaisin? Mene lenkille, käy kaupassa, kirjoittele meilejä autossa, nuku, katso leffa.

Minä vien joka aamu lapaet Helsingissä kouluun, tuplamatka, viis tietyömaata. Yhteen suuntaan voi mennä toi 40 minsaa.

Sen lisäksi käytän heitä illalla ihan just taas jossain 15-20 kilsan päässä harrastuksissa.

Mökilläkin käyvät sunnunaisin jumppaamassa ja juu, taas ajelen reilut kymmenen kilsaa eestaas kahteen kertaan.

En oo ikinä ajatellut että tää olsi nyt jotain ihan kamalaa!

Vierailija kirjoitti:

Siis 3 km voi kävellä tai pyöräillä lapsi ihan itsekin! Eikö sinne 8 km päähän mene bussia? Edes silleen, että pääsisi osan matkasta?

Kulkee bussit, kerran tunnissa iltaisin. Siis meiltä keskustaan ja takaisin, mutta keskustasta bussiasemalta on vielä 4 km kävely parkourhallille. Ei uskalla kulkea illalla pimeässä. Meillä kukaan lapsista ei uskalla kulkea yksin myöhällä, etenkään keskustassa. Plus että kun parkour loppuu klo 19, bussit lähtee keskustasta kotiin päin klo 19.15 ja 20.15. Ekaan ei ehdi ja toiseen pitää odottaa pitkään keskustassa. En näe siinä mitään järkeä, että poika lähtisi bussilla parkourin takia kotoa klo 16.30 ja palaisi klo 20.45. Yhden harrastuksen takia turhan pitkä reissu.

-ap

20 minuuttia suuntaansa paljon? No huh. Helsingissä voi mennä ruuhka-aikaan tuntikin harrastukseen menemiseen. 3 kilometrin matkan lapsi voi mennä itsekseen pyörällä tai kävellen ellei sinne kulje bussia. Mies vie puoliksi.

Eli anna kun kertaan. Teillä on kolme alakouluikäistä tyttöä ja ilmeisesti siis yläkoululainen poika? Tytöillä on yksi harrastuskerta viikossa, pojalla kaksi? Yhteensä kuskaatte (koska poikaa ette normaalisti kuskaa) siis kolmena iltana viikossa?

Minusta se ei ole mitenkään paha rasti. Jos sinua tuo rasittaa, voisitko yrittää helpottaa elämäänne vaikka sillä, että tytöistä vaikka vanhin opettelisi kulkemaan sinne harrastukseensa ihan itse. Jos kaikki tytöt ovat alakoululaisia, eikös tuo vanhin tyttö ole jo aika iso? Pyörällä pääsee sulalla kelillä, olisiko bussilla mahdollista kulkea? Edes toiseen suuntaan?

Olisi myös ihan kohtuullista, että miehesi tekisi muutakin kuin tyhjäisi astianpesukoneen. Oikeasti! Jos miehesi tekee vuorotyötä ja menee vasta myöhemmin töihin, tehköön aamulla illan ruoan valmiiksi ja vieköön ne kirjat kirjastoon... ja kun tulee töistä, osallistuu tietysti yhteisiin töihin ihan siinä missä sinäkin.

Ei neljää lasta voi pusata maailmaan siten, että isä ei tee kotitöitä ja hoida lapsia myös.

Sitä paitsi, jos kaikilla paitsi pojalla on vain yksi harrastuskerta viikossa, kenet ajattelit pakottaa luopumaan harrastuksestaan? Aika epäreilua, jos yksi joutuu luopumaan.

Vierailija kirjoitti:

Tuli marraskuu, synkkää ja pimeää. Tytöllä oli tänään pianotunti klo 17. Olin töistä kotona klo 16.30, söin banaanin ja lähdin viemään pianoon. Kävin kaupassa ja hain tytön pianotunnilta, tein ruuan (valmistui juuri klo 18.30, kun mies tuli töistä. Syötiin ja mies tyhjensi astianpesukoneen. Nyt olen laittanut tiskit koneeseen, kuunnellut toisen tytön lukuläksyn, tarkistanut matikanläksyt, lukenut Wilman, auttanut 7v. suihkussa ja laittanut iltapalan. Kävin itse äsken suihkussa ja olen poikki! Huomenna palaan taas töistä klo 16.30. Teen ruuan ja lähden viemään toista tyttöä tanssitunnille, klo 17.30 alkaa. Toisella tytöllä on kaverisynttärit toisella puolella kaupunkia klo 18-19.30. Haen välissä tanssijan kotiin. Koko ilta taas samaa kuljetusshowta. Kirjastoonkin pitää ehtiä, lainat erääntyy.

Minusta tuntuu, että kolmen alakouluikäisen harrastukset pyörittää koko talouden ajankäyttöä iltaisin. Tässä meidän asuinalueella ei ole mitään. Keskustaan ei ole mikään paha matka (3 km), mutta aikaa menee monissa liikennevaloissa ja parkkipaikkaa hakiessa. Minulla itselläni on vain yksi säännöllinen liikuntaharrastus viikossa ja siitä en luovu. Salilla käyn lisäksi viikonloppuisin, jos on aikaa. Onko paha juttu, jos äiti sanoo lapsilleen, että harrastuksia pitää karsia?

Järjetöntähän toi on. Mikä siinä lienee, että me 70-luvun lapset osattiin kulkea pyörällä ja bussilla? Nyt on lähijunat, ratikka ja metro lisäksi.

Ajatus, että vanhemmat olisivat kuluttaneet iltansa autokuskina oli käsittämätön. Hehän tekivät kotitöitä ja lepäsivät pitkän työpäivän jälkeen.

En ihmettele, ettei lapsia haluta tehdä. Tuohan on täyttä orjuutta.

Missä välissä harrastat, hoidat kodin ja rentoudut?

Vierailija kirjoitti:

Pitää mielestäni jaksaa kuljettaa.

Päivästä tulee lapselle tai nuorelle liian rasittava, jos ensin käy koulussa bussilla ja sitten vielä illalla harrastuksessa bussilla.

Ei ehdi levätä ja lukea läksyjä.

Voi herran jestas!

Lapsella ja nuorella on virtaa vaikka kuinka.

Pitäisi ainakin olla.

Jos ei jaksa mennä harrastukseen, jonka vanhemmat ystävällisesti maksavat, pitää varmaan olla sitten menemättä.

Näitä viestejä lukiessa herää kysymys että mikä idea on asua Helsingissä mahtavien palvelujen ja harrastusmahdollisuuksien äärellä jos niihin pääseminen liikenteen vuoksi vie kuitenkin puoli päivää.

Vihreä, rauhallinen omakotialue isossa kaupungissa. Lapsi kävelee kouluun 7 min. ja harrastuksiin 20 min. Lähimmässä uimahallissa ei ole uimakouluja joten sitä varten vein autolla kauemmas (moottoritietä noin 12 min.).

Meillä maaseudulla oli tasan kaksi harrastusta; partio ja pyhäkoulu. Molemmat 3-4km päässä ja itse mentiin aina. Myös talvipimeällä, otettiin vaan taskulamput mukaan ja mentiin porukalla. Jos oli jumalattoman kylmä, sitten saatettiin saada autokyyti ainakin pois päin. Uimaranta oli 5km päässä, sinnekin mentiin keskenämme pyörällä. Näin siis 90-luvulla.

Miten vanhemmat on tehny ittestään orjia? Ennen lapset ja nuoret meni kävellen, pyörällä ja bussilla ihan itse. Tutkimusten mukaan ulkona liikkumienkaan ei ole milloinkaan aiemmin ollut näin turvallista kuin nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli marraskuu, synkkää ja pimeää. Tytöllä oli tänään pianotunti klo 17. Olin töistä kotona klo 16.30, söin banaanin ja lähdin viemään pianoon. Kävin kaupassa ja hain tytön pianotunnilta, tein ruuan (valmistui juuri klo 18.30, kun mies tuli töistä. Syötiin ja mies tyhjensi astianpesukoneen. Nyt olen laittanut tiskit koneeseen, kuunnellut toisen tytön lukuläksyn, tarkistanut matikanläksyt, lukenut Wilman, auttanut 7v. suihkussa ja laittanut iltapalan. Kävin itse äsken suihkussa ja olen poikki! Huomenna palaan taas töistä klo 16.30. Teen ruuan ja lähden viemään toista tyttöä tanssitunnille, klo 17.30 alkaa. Toisella tytöllä on kaverisynttärit toisella puolella kaupunkia klo 18-19.30. Haen välissä tanssijan kotiin. Koko ilta taas samaa kuljetusshowta. Kirjastoonkin pitää ehtiä, lainat erääntyy.

Minusta tuntuu, että kolmen alakouluikäisen harrastukset pyörittää koko talouden ajankäyttöä iltaisin. Tässä meidän asuinalueella ei ole mitään. Keskustaan ei ole mikään paha matka (3 km), mutta aikaa menee monissa liikennevaloissa ja parkkipaikkaa hakiessa. Minulla itselläni on vain yksi säännöllinen liikuntaharrastus viikossa ja siitä en luovu. Salilla käyn lisäksi viikonloppuisin, jos on aikaa. Onko paha juttu, jos äiti sanoo lapsilleen, että harrastuksia pitää karsia?

Järjetöntähän toi on. Mikä siinä lienee, että me 70-luvun lapset osattiin kulkea pyörällä ja bussilla? Nyt on lähijunat, ratikka ja metro lisäksi.

Ajatus, että vanhemmat olisivat kuluttaneet iltansa autokuskina oli käsittämätön. Hehän tekivät kotitöitä ja lepäsivät pitkän työpäivän jälkeen.

En ihmettele, ettei lapsia haluta tehdä. Tuohan on täyttä orjuutta.

Missä välissä harrastat, hoidat kodin ja rentoudut?

Eihän tällainen harrastusrumba ole mitenkään harvinaista. Ap:n lapset harrastaa aika vähän. Joukkuelajeissa on treenikertoja helposti 3-5 viikossa ja pelit päälle, joten viikonloputkin on yhtä roudaamista ja viestittelyä mokkapalavuoroista. Oman 10-v pojan futisjoukkueessa kukaan ei kulje bussilla vaan kaikkia roudataan autoilla. Olemme harjoitelleet bussimatkaa pojan kanssa mutta vielä ei uskalla yksin mennä, varsinkaan nyt pimeällä.