Minkälaisekai se alap*ä oikeasti menee juuri synnytyksen jälkeen?

Nysämunaisten äijen vastauksia 99%. Taitaa olla aloitusviestikin joltain nysämunaiselta.

Sektio on huonompi vauvalle, vaikuttaa ulkonäköön enemmän ja pidempään, ja siitä toipuminen kestää pidempään kuin alatiesynnytksestä. Kenelläkään alatiesynnyttäneellä en ole nähnyt mitään niin rumaa, kuin yhdellä äidillä vatsassa, jolla oli kaksi sektioarpea ristikkäin, ja vatsassa sellainen röllö. Vielä vuosia synnytyksen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei välitetä lainkaan synnyttäneen pidätyskyvystä, mahdollisuudesta nauttia seksistä tulevaisuudessa, saati kosmeettisista vaurioista, vaikka etenkin ensimmäinen vaikuttaa huomattavasti elämänlaatuun. Synnyttäjä on vain siitostamma valtiolle. Jos on fyrkkaa, niin voi yrittää korjauttaa vauriot omaan piikkiin.

Minkä helvetin takia yhteiskunnan pitäisi olla kiinnostunut kenenkään pillun kosmeettisesta vaikutelmasta?

Nainen on nisäkäs siinä missä muutkin otukset, synnyttäminen on ihan luonnollista toimintaa. Sensijaan se ei ole normaalia, että elämän keskipiste on se miten pieni, sievä ja vaalea on mamman pikku lintunen.

Hyvä tavaton kuinka alentavaa puhetta ja tämän vielä kirjoittaa nainen!

Nainen on nisäkäs ja naaras eli koko maaima on riippuvainen hänen luomisvoimastaan eli hänen pillustaan. Synnyttäminen on luonnollisra ja todellista. Todellista on myös se ettå nainen vaurioituu aina alatiesynnytylsessä. Joku vähemmän toinen enemmän. Ja jokaisella naisella om oikeus olla huolissaan pillustaan ja miettiä sitå joka päivä jos niin haluaa. Pillu ja sen kunto ja toimintakyky vaikuttaa paljon naisen elämään. Se ei ole todellakaan pikkujuttu. Naisella on myös oikeus terveyteen kaikin tavoin. Kummallista ettå synnytyksen jälkeen ei saisi enää olla ihminen ja pitäisi vain vaieta vaivoista mitå tulee ja ei saisi olla pahoilla mielin. Koko alapää on väkivaltaisesti revitty ja pitäisi olla että eipä tässä mitåän ja lapsi on tärkein. Ei ole vaan nainen itse.

Naisen pillu tuntuu koko ajan. Joko sen kimpussa on mies tai lääkäri tai se vuotaa ja valuu tai synnyttåä. Ja pitäisi olla niin kuon sitå ei olisikaan ja on turhamaista. Nytkin jopa yhteiskunta vinkuu sen pillun peråän kun niistå vääntyy liian vähån lapsia.

Yhteiskunta on muuten kummasti kiinnostunut miehen kosmeettisesta vaikutelmasta esim kiveksen poiston jälkeen. Mies saa heti keinokiveksen. Rintansa menettänyt nainen saa joskus proteesin jos nyt sattuu saamaan. Sehän on niin pinnallista .

Vierailija kirjoitti:

En tarkoita provota tai mitään, mutta vastaan vaan sattui ihan kauheita kuvia.

Suunnitellaan siis miehen kanssa nyt perheenlisäystä ja eksyin sivuille joissa esitettiin aika suoraan miltä se alapää näyttää juuri synnyttäneenä.

Eli sellainen ulos työntynyt sinipunainen pahkura, jumalattoman kokoinen sellainen vieläpä.

Siihen tyssäsi minun haluni lisääntyä ennenkuin sektio on mahdollinen kaikille sen haluaville.

Ja tämä ei ole alatie vs. sektio-synnytys keskustelu, vaan haluan raa'an rehellisiä vastauksia. Miltä se näyttää ja miltä se tuntuu?

En halua tähän ketjuun "kyllä siitä palautuu" - vastauksia, enkä että sektion tahtovat ovat raukkiksia ja luonnosta vieraantuneita.

Pidetään siis keskustelu asiallisena ja aiheeseen liittyvänä.

Mulla se muuttui aivan ihanaksi. Synnytyksen jälkeinen seksielämä parani kymmenenkertaisesti, tunto parani, ja alakerta muuttui herkemmäksi tuntemaan rakastelun. Ihan kuin jotkut kiihotushermot olisivat aktivoituneet. Ja edelleen on yhtä hyvä kuin silloin vuosi synnytkysestä, vaikka siitä on jo 18 vuotta :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei välitetä lainkaan synnyttäneen pidätyskyvystä, mahdollisuudesta nauttia seksistä tulevaisuudessa, saati kosmeettisista vaurioista, vaikka etenkin ensimmäinen vaikuttaa huomattavasti elämänlaatuun. Synnyttäjä on vain siitostamma valtiolle. Jos on fyrkkaa, niin voi yrittää korjauttaa vauriot omaan piikkiin.

Minkä helvetin takia yhteiskunnan pitäisi olla kiinnostunut kenenkään pillun kosmeettisesta vaikutelmasta?

Nainen on nisäkäs siinä missä muutkin otukset, synnyttäminen on ihan luonnollista toimintaa. Sensijaan se ei ole normaalia, että elämän keskipiste on se miten pieni, sievä ja vaalea on mamman pikku lintunen.

Hyvä tavaton kuinka alentavaa puhetta ja tämän vielä kirjoittaa nainen!

Nainen on nisäkäs ja naaras eli koko maaima on riippuvainen hänen luomisvoimastaan eli hänen pillustaan. Synnyttäminen on luonnollisra ja todellista. Todellista on myös se ettå nainen vaurioituu aina alatiesynnytylsessä. Joku vähemmän toinen enemmän. Ja jokaisella naisella om oikeus olla huolissaan pillustaan ja miettiä sitå joka päivä jos niin haluaa. Pillu ja sen kunto ja toimintakyky vaikuttaa paljon naisen elämään. Se ei ole todellakaan pikkujuttu. Naisella on myös oikeus terveyteen kaikin tavoin. Kummallista ettå synnytyksen jälkeen ei saisi enää olla ihminen ja pitäisi vain vaieta vaivoista mitå tulee ja ei saisi olla pahoilla mielin. Koko alapää on väkivaltaisesti revitty ja pitäisi olla että eipä tässä mitåän ja lapsi on tärkein. Ei ole vaan nainen itse.

Naisen pillu tuntuu koko ajan. Joko sen kimpussa on mies tai lääkäri tai se vuotaa ja valuu tai synnyttåä. Ja pitäisi olla niin kuon sitå ei olisikaan ja on turhamaista. Nytkin jopa yhteiskunta vinkuu sen pillun peråän kun niistå vääntyy liian vähån lapsia.

Yhteiskunta on muuten kummasti kiinnostunut miehen kosmeettisesta vaikutelmasta esim kiveksen poiston jälkeen. Mies saa heti keinokiveksen. Rintansa menettänyt nainen saa joskus proteesin jos nyt sattuu saamaan. Sehän on niin pinnallista .

En minä ainakaan ole vaurioitunut synnytyksestä mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki ennen äiti- ja lapsikuolleisuus oli yleistä, ja naiset synnyttivät monesti, mutta sitä ihmettelen, että jos synnytys tuhoaa lopullisesti naisen toosan, niin miten h#lvetissä ihmiskunta on selvinnyt tänne saakka?

Onko nykynainen hyvästä ravitsemuksesta ja terveydenhuollosta huolimatta nykyään heikompaa tekoa kuin isoäitinsä, vai onko syntyvät mukulat nykyään radi-jättiläisiä?

Vauvat on nykyään valtavia, jopa viisikiloisia.

Mietipä mitä siitä seuraa, kun pusertaa keräkaalin kokoisen pallon alapäästään.

Sairasta.

Myös nainen on paljon isompi nykyään kuin 200 vuotta sitten. Lisäksi lapsen äiti voi vaikuttaa siihen miten ison haluaa synnyttää. Sitä suklaatia ei ole pakko lapata naamariin vaikka mieli tekisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä sillä alapään ulkonäöllä on juuri synnytyksen jälkeen? Mitä merkitystä sillä on? Sitä ei kukaan muu katso kuin kätilö ja tarvittaessa lääkäri. Kun ei se tosiaankaan jää sen näköiseksi kuin tuntien-vuorokauden-parin vuorokauden ajaksi.

Mikä tahansa kohta ihmisestä joka on joutunut venytykseen, revennyt tai leikattu on hurjan näköinen muutaman vuorokauden ajan.

Ja tiedän siis ettet tätä kysynytkään. Kysymykseesi vastaan että en todellakaan tiedä. Olen synnyttänyt neljä lasta alateitse enkä todellakaan tiedä miltä alapää näyttää juuri synnytyksen jälkeen. Ei ole tullut pieneen mieleenikään että olisin sitä ruvennut jotenkin tarkastelemaan. Kyllä siinä synnytyksen jälkeen maailma pyörii aika lailla sen vauvan eikä oman p*llun ympärillä.

Ja lisättäköön vielä että mulla ei ole synnytyksistä jäänyt mitään vaivoja, laskeumia, pidätyskyvyttömyyttä, kipuja tai alapään ulkonäköönkään mitään poikkeavaa.

T: 12

Jos sulla EI jäänyt mitään vaivoja, ei elämäsi varmaan p*llun ympärillä pyöri. Jos kovasti on vaivaa, ei asia unohdu hetkeksikään. Eli jos vaipoissa kuljet loppuikäsi, niin muistat kyllä. Valitettavasi. Joka hetki.

Mustelmillahan se on. Mutta: jos joku väittää että pilalla, häneltä taisi jäädä fysioterapia käymättä ja raskausläskit tiputtamatta.

Synnytys ei aiheuta mitään pysyviä muutoksia (poislukien lähes näkymättömäksi vaalenevat tikinarvet), mutta lantiopohjan treenaamattomuus ja ylipaino aiheuttaa, oli synnyttänyt tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki ennen äiti- ja lapsikuolleisuus oli yleistä, ja naiset synnyttivät monesti, mutta sitä ihmettelen, että jos synnytys tuhoaa lopullisesti naisen toosan, niin miten h#lvetissä ihmiskunta on selvinnyt tänne saakka?

Onko nykynainen hyvästä ravitsemuksesta ja terveydenhuollosta huolimatta nykyään heikompaa tekoa kuin isoäitinsä, vai onko syntyvät mukulat nykyään radi-jättiläisiä?

Vauvat on nykyään valtavia, jopa viisikiloisia.

Mietipä mitä siitä seuraa, kun pusertaa keräkaalin kokoisen pallon alapäästään.

Sairasta.

Myös nainen on paljon isompi nykyään kuin 200 vuotta sitten. Lisäksi lapsen äiti voi vaikuttaa siihen miten ison haluaa synnyttää. Sitä suklaatia ei ole pakko lapata naamariin vaikka mieli tekisi.

Vegaaneilla on kuulema pienemmät vauvat kuin sekasyöjillä ja pullahiirillä.

Puoli vuotta toisesta alatiesynnytyksestä, alapää tuntuu ja näyttää ihan normaalilta. Lantionpohjan lihakset kaipais kyllä vahvistusta, se on ihan omaa laiskuutta ettei niitä ole tullut tarpeeksi treenailtua. Molemmissa synnytyksissä tuli repeämiä ja tikkejä, ehkä viikon-pari oli kipeänä paikat mutta sitten ne haavat parani ja tikit suli ja eipä tuossa mitään vikaa ole enää. Joskus lasten välissä kun kävin gynellä niin ei se edes huomannut mitään arpia ennen kuin sanoin... Joten hyvin se paranee. Sektioarpi on paljon näkyvämpi kuin alatiesynnytyksen jäljet.

Voiaikojavoitapoja kirjoitti:

Voi luoja mitä pelkureita ja itserakkaita luusereita tämän päivän naiset on! Siihen synnyttämiseen se p****u on tarkoitettukin! Itsellä ei tulis mieleenkään turvautua sektioon VAAN sen takia ettei oma värkkini menisi pilalle ym paskaa. Yhden olen synnyttänyt alateitse ja ei se mitää pilalle mennyt. Saman näköinen ja tuntuinen kuin ennen raskautta/synnytystä. Sitä mieltä myös mies. 

Sektio on iso leikkaus eikä mikään pikkujuttu. Alateitse on vauvallekkin turvallisin ja luonnollisin tapa syntyä. Vois ajatella sitä syntyvää lasta, eikä sitä omaa p:tä ja varsinkaan sen ulkonäköä. Kyllä se palautuu. Siihen se on luotukkin.

Tässä puhui siis nainen, jolle ei tullut vaurioita. Kun se värkki ei vain kaikilla palaudu! Jos kulkisit ulosteet vaipoissa niin puhuisitko näin?

Tiedoksi siis niille naisille, joiden värkki on palautunut : jotkut saavat pysyviä toiminnallisia, elämänlaatua suuresti heikentäviä vaurioita. Jotkut masentuvat näistä, mistä syystä eivät pysty huolehtimaan lapsestaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Se, että äidille jää pysyvää henkistä tai fyystä traumaa synnytyksestä, voi vahingoittaa välillisesti lasta. Kyse on myös lapsen edusta, ei äidin itsekkyydestä. Kummallisesti täällä laitetaan vastakkain äidin ja lapsen etu.

en katsonut alapäätä heti synnytyksen jälkeen mut olihan se turvonnut, herranen aika. tuntu et on limppu jalkovälis. ei niinkään kipeä olo vaikka väliliha leikattu ja tikkejäkin tuli. turvotus laski aika pian, muutamas päiväs -> tähän niitä kylmäpusseja yleensä tarjotaan. mies niitä tikkejä silloin tutki et kuinka sulavat, itse en pystynyt :) ku pelotti. emättimen aukko oli jonkun kuukauden suurempi kuin ennen mut kaikki palautui kyl ajan kanssa kohdalleen. nyt 8vuotta myöhemmin voin väittää ettei eroa huomaa kukaan, kiitos hyvän treenin. seksielämä ei kärsinyt niinkään synnytyksestä vaan väsymyksestä ja hormoneista jotka eivät heti kyl hyrränneet. eka vuos meni kituuttaen ja luikkaril. mut siitä on ollut vain nousujohdannaista. nykyään välil seksiä 3kertaa päivässä, ihan kuin sillon joskus :D

Voiaikojavoitapoja kirjoitti:

Voi luoja mitä pelkureita ja itserakkaita luusereita tämän päivän naiset on! Siihen synnyttämiseen se p****u on tarkoitettukin! Itsellä ei tulis mieleenkään turvautua sektioon VAAN sen takia ettei oma värkkini menisi pilalle ym paskaa. Yhden olen synnyttänyt alateitse ja ei se mitää pilalle mennyt. Saman näköinen ja tuntuinen kuin ennen raskautta/synnytystä. Sitä mieltä myös mies. 

Sektio on iso leikkaus eikä mikään pikkujuttu. Alateitse on vauvallekkin turvallisin ja luonnollisin tapa syntyä. Vois ajatella sitä syntyvää lasta, eikä sitä omaa p:tä ja varsinkaan sen ulkonäköä. Kyllä se palautuu. Siihen se on luotukkin.

Vaikka sinä et sitä "värkkiä" (en itse IKINÄ käyttäisi noin alentavaa nimitystä omasta alapäästäni) arvosta, se ei tarkoita, etteikö jotkut muut naiset tunne omaan arvoaan ja kunnioita kehoaan. Lisäksi alatiesynnytys ei ole sille vauvalle turvallisin vaan päinvastoin. Alatiesynnytyksessä vauvalle nimenomaan tulee paljon ongelmia ja riskit ovat valtavat. Oman ystäväni vauva kuoli juuri, koska tuli niin paha hapenpuute. Aivovauriot, luumurtumat ja ikuiset vammat ovat yleisiä. Sektio on äidille vaarallisempi, mutta vauvalle turvallisempi, jos se on suunniteltu (hätäsektiot tottakai ovat vaarallisempia). 

Melkoiselta rekkamiesnaiselta kuullostat kyllä. Eikä sen lisäksi mitään tajua siitä, kuinka pahasti joillekin voi siinä käydä. Menepä tuolla tavalla aukomaan päätäsi tänne mun ystävälle, joka sen vauvansa juuri menetti esimerkiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alatie ei ole vauvalle turvallisin, tänäkin päivänä syntyy paljon hapenpuutteesta kärsiviä lapsia, joiden loppuelämä olisi aivan toisenlainen, mikäli olisivat syntyneet suunnitellulla sektiolla. Allergiariski on melko pieni paha cp- vammaan verrattuna...

Ei se sektiokaan ole mikään riskitön. Jotenkin nyt vähän erikoista siinä mielessä että miksi ihminen on luotu synnyttämään jos se on lisääntymiselle iso riski..? Normaalisti synnytys kyllä onnistuu ja pienestä hapenpuutteeesta ei lopulta välttämättä edes aiheudu vaurioita siksi, että vauvan solut uudistuvat ja korvautuvat ihan eri tahtia kuin vaikka aikuisella.

.

Tietysti normaalisti kaikki onnistuu, mutta kun suuri osa ei kuitenkaan mene normaalisti. Ei paljon lohduta työntää pyörätuolissa cp-vammaista lasta se, että suurimmalla osalla menee alatie ihan ok. Synnytys on aina ollut vaarallista, ihan se normaali alatie. Se on ollut naisten suurin kuolinsyy. Onneksi lääketiede on keksitty.

Eikös hiljattain ollut jossain tutkimus, että CP-vamma ei yleensä itse asiassa aiheudukaan synnytyksenaikaisesta hapenpuutteesta (kuten on luultu), vaan vauva on kärsinyt hapenpuutteesta jo pidemmän aikaa, ennen synnytystä. Nykyään on kaikki keinot estää CP-vamman syntyminen synnytyksen aikana. Jos hapenpuute uhkaa, tehdään hätäsektio. On kyllä TODELLA harvinaista, että synnytys onnistutaan nykypäivänä tunaroimaan niin täydellisesti, että CP-vamma ehtii syntyä, vauva kun kestää synnytyksenaikaista hapenpuutetta aika hyvin (itsekin synnyin elottomana, napanuora kaulan ympärillä, mutta olen ihan normaali).

Vierailija kirjoitti:

Pilallehan se meni.

Kannustan kaikkia vaatimaan sektion, mikäli lisääntyä haluavat.

Oma seksielämä meni synnytyksen jälkeen.

Meni pilalle, kun miehesi ei kestä alapääsi uutta ulkonäköä? Sitä haluat sanoa?

Itselläni meni niin pahaan kuntoon koko värkki että jokaisella miehellä on halut lähteny. Ihon palasia roikkuu sisältä ja ulkoata...ei kuulemma kirurgin mielestä mitään vikaa.

Ottaakaa keisarinleikkaus jos mahdollista, muuten voi olla että seksielämä päättyy synnytyksen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Ap.

Ei kannata lisääntyä jos sua huolestuttaa alapääsi ulkonäkö.

Itse olin kyllä enemmän huolissani siitä, että onko lapsi terve yms.

Raskaus voi mennä hyvin, mutta esim napanuora voi olla vauvan kaulanympärillä tai synnytys voi pitkittyä eri syistä.

Vauva on se tärkein, mutta joillekin on se alapään ulkonäkö😂

Miten noin epäkypsä ihminen voisi kasvattaa esim. vammaisen lapsen?

Älä hanki lasta - hanki koira.

Miehet miettii meneekö vaimon alapää pilalle synnytyksestä. Sanotko heille ettå älkää sitten lisääntykö? Et tietenkään kun mies on eri asia kuin nainen.

Ja koiran hoitaminen on niin kuin hoitaisi pientå lasta sen noin 10 vuotta mitä koira elää. Eli mikä logiikka, elävä olento se koirakin on.

Ja mitä ihmettä vammainen lapsi liittyy tämä ketjun asiaan? Ehkä voisi miettiä miten noin rumia kirjoittava voi selvitä vanhempana, missä empatia?

Vauva ei ole tärkein vaan nainen itse. Se on aivan selvä asia.

Kahden jo aikuisen äiti mutta ennen kaikkea ihminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alatie ei ole vauvalle turvallisin, tänäkin päivänä syntyy paljon hapenpuutteesta kärsiviä lapsia, joiden loppuelämä olisi aivan toisenlainen, mikäli olisivat syntyneet suunnitellulla sektiolla. Allergiariski on melko pieni paha cp- vammaan verrattuna...

Ei se sektiokaan ole mikään riskitön. Jotenkin nyt vähän erikoista siinä mielessä että miksi ihminen on luotu synnyttämään jos se on lisääntymiselle iso riski..? Normaalisti synnytys kyllä onnistuu ja pienestä hapenpuutteeesta ei lopulta välttämättä edes aiheudu vaurioita siksi, että vauvan solut uudistuvat ja korvautuvat ihan eri tahtia kuin vaikka aikuisella.

.

Tietysti normaalisti kaikki onnistuu, mutta kun suuri osa ei kuitenkaan mene normaalisti. Ei paljon lohduta työntää pyörätuolissa cp-vammaista lasta se, että suurimmalla osalla menee alatie ihan ok. Synnytys on aina ollut vaarallista, ihan se normaali alatie. Se on ollut naisten suurin kuolinsyy. Onneksi lääketiede on keksitty.

Eikös hiljattain ollut jossain tutkimus, että CP-vamma ei yleensä itse asiassa aiheudukaan synnytyksenaikaisesta hapenpuutteesta (kuten on luultu), vaan vauva on kärsinyt hapenpuutteesta jo pidemmän aikaa, ennen synnytystä. Nykyään on kaikki keinot estää CP-vamman syntyminen synnytyksen aikana. Jos hapenpuute uhkaa, tehdään hätäsektio. On kyllä TODELLA harvinaista, että synnytys onnistutaan nykypäivänä tunaroimaan niin täydellisesti, että CP-vamma ehtii syntyä, vauva kun kestää synnytyksenaikaista hapenpuutetta aika hyvin (itsekin synnyin elottomana, napanuora kaulan ympärillä, mutta olen ihan normaali).

Siinä vaiheessa, kun lähetään hätäsektioon, on todellakin hapenpuute jo tullut. Ja sen hapenpuutteen aiheuttamia ongelmia on aika vaikea eritellä sitten jatkossa. Ei se synnytys siinä mielessä ole nykyään yhtään sen erilaisempi kuin ennenkään kun siihen ei teknologia eikä mikään vaikuta, jos hapenpuute tulee, se tulee. Puhumattakaan kaikista muista ongelmista, mitä se alatiesynnytys voi aiheuttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Puoli vuotta toisesta alatiesynnytyksestä, alapää tuntuu ja näyttää ihan normaalilta. Lantionpohjan lihakset kaipais kyllä vahvistusta, se on ihan omaa laiskuutta ettei niitä ole tullut tarpeeksi treenailtua. Molemmissa synnytyksissä tuli repeämiä ja tikkejä, ehkä viikon-pari oli kipeänä paikat mutta sitten ne haavat parani ja tikit suli ja eipä tuossa mitään vikaa ole enää. Joskus lasten välissä kun kävin gynellä niin ei se edes huomannut mitään arpia ennen kuin sanoin... Joten hyvin se paranee. Sektioarpi on paljon näkyvämpi kuin alatiesynnytyksen jäljet.

Höpö höpö. Gynekologi näkee alapäästä ensi silmäyksellä kuka on synnyttänyt ja ne arvet myös. Synnyttäneem alapää on ihan erinäköinen kuin ei synnyttäneen.

Ja jos joku ottaa mieluummin sektioarven niin se on hänen valintansa eikä luulisi muiden peppua kutittavan.

On muuten fakta, että nykynaisille alatiesynnytys on luonnoton asia. Tästä oli Hesarissakin vähän aikaa sitten. Naisten lantiot ovat kapeat nykyään ja synnytettävän vauvan pää on luonnottoman iso suhteessa lantion kokoon. Muilla nisäkkällä näin ei ole.

Yhdyn myös kommenttiin, jossa todettiin, että mikäli miehet olisivat naisten sijassa, olisivat sektiot se prosentuaalisesti suosituin tapa synnyttää. Ilman negatiivista ilmapiiriä.

Jos suinkin itse saan sektion ensi vuonna, otan sen. Minun ei tarvitse tätä sen enempää kellekään vakuutella, mutta alatiefanaatikkojen valtakunnassa pidän asian pääasiassa omassa (ja mieheni) tiedossa.