Minkälaisekai se alap*ä oikeasti menee juuri synnytyksen jälkeen?

Olette siis katselleet jotain synnytyskuvia? Sillä ei ole hirveästi merkitystä, miltä 5 min vauvan syntymän jälkeen näyttää. Yhtä oleellista, kuin miltä joku näyttää kesken avoleikkauksen.

Useimmat toipuvat hyvin, jotkut eivät. Useimmat synnytykset ovat suht helppoja, muutamat eivät. Isoa arvontaahan se.

Kolme kertaa alakautta synnyttänyt, ei tullut mieleenkään katsella alaosastoa yhdenkään jälkeen. Ihan normaaliksi on palautunut, eikä merkkiäkään laskeumista tai muista ongelmista.

Voi luoja mitä pelkureita ja itserakkaita luusereita tämän päivän naiset on! Siihen synnyttämiseen se p****u on tarkoitettukin! Itsellä ei tulis mieleenkään turvautua sektioon VAAN sen takia ettei oma värkkini menisi pilalle ym paskaa. Yhden olen synnyttänyt alateitse ja ei se mitää pilalle mennyt. Saman näköinen ja tuntuinen kuin ennen raskautta/synnytystä. Sitä mieltä myös mies. 

Sektio on iso leikkaus eikä mikään pikkujuttu. Alateitse on vauvallekkin turvallisin ja luonnollisin tapa syntyä. Vois ajatella sitä syntyvää lasta, eikä sitä omaa p:tä ja varsinkaan sen ulkonäköä. Kyllä se palautuu. Siihen se on luotukkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taidan jäädä velaksi...

Kauhean negatiivinen suhtautuminen monella sektioon.

Ap

Niin, no sektio on ISO leikkaus, jossa mennään vatsanpeitteiden läpi. Ei se ole mikään pikkujuttu. Mulla on usealla kaverilla mennyt sektio hyvin ja muutamalla päin helvettiä. Harvinaistahan se on, että menee huonosti, mutta koskaan ei voi olla varma. Siksi sektiota ei myönnetä liukuhihnalta. Toisekseen sektio on yhteiskunnalle kallis.

Olen huomannut, että suomalaisten sukupuutto on mieluisampi vaihtoehto kuin verojen maksaminen.

Jos suomalaiset kuolee sukupuuttoon, se kertoo vain siitä, että suomalaiset ei ole tarpeeksi sopeutuvaisia vallitseviin elinolosuhteisiin.

Jos laitettaisiin 10 000 ihmistä synnyttämään alakautta niin, ettei komplikaatioita korjattaisi sektiolla, vaan annettaisiin synnytysten mennä pieleen (äidin kuolla, lapsen kuolla) ja vastaavasti 10 000 suunniteltua sektiota, niin kummasta luulette jäävän enemmän henkiin äitiä ja lapsia? Niinpä. Että se siitä ALATIESYNNYTYKSEN TURVALLISUUDESTA. Tottakai onnistunut alatie on turvallinen, mutta epäonnistumisen mahdollisuudet erittäin suuria. Ilman sektiomahdollisuutta kuolisi erittäin moni nykyäänkin.

Itse olisin kuollut alatiesynnytykseen, samoin vauvani, joka ei imukuppivedoista huolimatta mahtunut avotarjonnassa pihalle. Lisäksi sain tämän paljon mainostetun sektioiden riskin, kohtutulehduksen, jo alatiesynnytyksen aikana. Kuume nousi siis jo kesken synnytyksen. Kiireellinen sektio taas pelasti molempien hengen. Olen toista kertaa nyt raskaana ja jo aivan paniikissa tulevan synnytyksen takia. :(

Alatie ei ole vauvalle turvallisin, tänäkin päivänä syntyy paljon hapenpuutteesta kärsiviä lapsia, joiden loppuelämä olisi aivan toisenlainen, mikäli olisivat syntyneet suunnitellulla sektiolla. Allergiariski on melko pieni paha cp- vammaan verrattuna...

Naiset ovat synnyttäneet niin kauan kun ihmisiä on ollut eikä se tapahtumana ja jälkiseurauksina ole muuttunut miksikään. Nykyään vain on mahdollista korjauttaa, mikä on vain plussaa. Eli asiat ovat periaatteessa paremmat mitä ennen.

Kaikkea voi sattua, se on selvää että joillakin käy todella huonosti. Täytyy kuitenkin muistaa ettei ne pahat repeämät ole mitään yleisiä ja normaaleja. Tietääkseni yleensä selviää pienillä ruhjeilla tai kokonaan ruhjeitta. Harvalla se värkki oikeasti repeää totaalisesti ja menee pidätyskyky jne.

Ne ovat riskejä, mutta riskejä on olemassa aina riippumatta siitä missä mennään. Aina voi sattua hoitovirheitä, aina voi tulla komplikaatioita, sairaalabakteeria jne. Ei näitä porukka tunnu samalla tavalla pelkäävän kuin synnytystä vaikka ne ovat yhtä mahdollisia. En halua vähätellä sitä etteikö synnytys olisi brutaalia tuolle haaravälille, mutta ei kannata itseään turhaan pelotella että halkeaa automaattisesti kahtia. Se tuntuu tällä palstalla olevan vähän sellainen huutojuttu nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Alatie ei ole vauvalle turvallisin, tänäkin päivänä syntyy paljon hapenpuutteesta kärsiviä lapsia, joiden loppuelämä olisi aivan toisenlainen, mikäli olisivat syntyneet suunnitellulla sektiolla. Allergiariski on melko pieni paha cp- vammaan verrattuna...

Ei se sektiokaan ole mikään riskitön. Jotenkin nyt vähän erikoista siinä mielessä että miksi ihminen on luotu synnyttämään jos se on lisääntymiselle iso riski..? Normaalisti synnytys kyllä onnistuu ja pienestä hapenpuutteeesta ei lopulta välttämättä edes aiheudu vaurioita siksi, että vauvan solut uudistuvat ja korvautuvat ihan eri tahtia kuin vaikka aikuisella.

Erilainen synnyttäjä kirjoitti:

Alatiesynnytys voi olla myös orgastinen kokemus. Kannattaa tutustua aiheeseen. https://www.orgasmicbirth.com/

Alatiesynnytys antaa vauvalle sen tarvitseman "biomiston" tai biomin (en muista miten se nyt suomeksi kääntyy täysin oikein), jonka on tutkittu liittyvän mm. keliakian, diabeteksen ja vatsavaivojen syntyyn. Tähänkin tärkeään aiheeseen kannattaa tutustua, jos on jälkikasvua suunnitteilla: http://microbirth.com/

Kun synnyttää luonnonmukaisesti, keho myös palautuu luonnonmukaisesti, sehän nyt on selvää. Kun ei turruta koko kehoa vaan on läsnä synnytyksessä, repeämien mahdollisuus vähenee, kun ei työnnä liikaa tai väkisin vauvaa ulos, vaan antaa kehon synnyttää vauva omaan tahtiinsa. Sektio on riski myös äidille ja palautuminen sektiosta on hitaampaa, kun on valtavan suuri leikkaushaava paranneltavana. 

Kannattaa tutustua asiaan hiukan laajemminkin, tässä asiassa tieto ei lisää tuskaa vaan päin vastoin, kunhan vaan itse valitsee, että mikä on itselle tärkeintä. https://www.youtube.com/watch?v=fnbM-KXQhp8

Sitä paitsi, ei taida ihan kaikilta olla seksielämä loppunut synnytyksen jälkeen, kun kuuden lapsen äitejäkin löytyy maailmasta aika monta.... Jotkut itse asiassa ovat huomanneet synnytyksessä tulevan itsetuntemuksen jopa PARANTANEEN seksielämää...

Just näin! Ihan liian vähän puhutaan siitä, miten paljon raskaus, synnytys ja imetys parantavat elämänlaatua, joka paikassa vain höpötetään negatiivisista puolista, joita niitäkin voi toki olla. Minä olen luonnonmukaisuuden kannalla tässäkin asiassa, turvallisuutta unohtamatta. Mulla kolme ns. luomusynnytystä ja pitkät imetykset. Itsetuntemukseni ja itsetuntoni on kasvanut roimasti ja eniten ehkä synnytysten vuoksi. Synnytys oli lähes mystinen kokemus, ihan mahtava ja voimaannuttava tapahtuma. Ei mitään traumoja jäänyt. Tein synnytyssuunnitelman ja toivelistan sairaalaan ja se oli heille ok ja sitä noudatettiin. Tietysti varauduin myös siihen, että kaikki välttämättä mene suunnitelmien mukaan, onneksi kuitenkin meni. 

Äitiys vahvistaa naista kaikinpuolin, jos vain muuten asiat on ok. Ja seksielämä paranee ja nousee ihan uudelle tasolle. Seksi ennen lapsia oli paljon huonompaa kuin lasten jälkeen, vaikka kaikkihan luulee, että heillä on aivan mahtava seksielämä ja lasten saaminen pilaa sen. Väärin, totaalisen väärin useimpien kohdalla. Siitä ei vain uskalleta puhua, koska täällähän ei saa hehkuttaa onneaan, koska kaikille ei käy näin hyvin. Siihen mahtavaan nautintoon verrattuna raskausarvet tai pimpsan ulkonäkö ei ole mitään. 

Mihin sitä nyt vertaisi. Ehkä lähinnä niin että pienestä riemurasiasta tulee valtava romukoppa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alatie ei ole vauvalle turvallisin, tänäkin päivänä syntyy paljon hapenpuutteesta kärsiviä lapsia, joiden loppuelämä olisi aivan toisenlainen, mikäli olisivat syntyneet suunnitellulla sektiolla. Allergiariski on melko pieni paha cp- vammaan verrattuna...

Ei se sektiokaan ole mikään riskitön. Jotenkin nyt vähän erikoista siinä mielessä että miksi ihminen on luotu synnyttämään jos se on lisääntymiselle iso riski..? Normaalisti synnytys kyllä onnistuu ja pienestä hapenpuutteeesta ei lopulta välttämättä edes aiheudu vaurioita siksi, että vauvan solut uudistuvat ja korvautuvat ihan eri tahtia kuin vaikka aikuisella.

.

Tietysti normaalisti kaikki onnistuu, mutta kun suuri osa ei kuitenkaan mene normaalisti. Ei paljon lohduta työntää pyörätuolissa cp-vammaista lasta se, että suurimmalla osalla menee alatie ihan ok. Synnytys on aina ollut vaarallista, ihan se normaali alatie. Se on ollut naisten suurin kuolinsyy. Onneksi lääketiede on keksitty.

Vierailija kirjoitti:

En katsonut, mielenterveys siinä olisi mennyt. Parannuttuaan ulkoisesti jäi hyväksi, sisältä eri juttu. Vaadi sektio, hyvä nainen, kyllä sen saa kun on tarpeeksi periksiantamaton. Jos miehet synnyttäisivät, sektio olisi yhtä automaattinen kuin nielurisaleikkaus. Ei meidän tarvitse sietää tätä enää, kun muitakin vaihtoehtoja on.

Nielurisaleikkaukseen kuolee 1/30 000 eli haluat samat luvut myös synnytykseen? Ei nielurisaleikkaus ole verrannollin mitenkään siihen että tehdään avoleikkaus monien kudosten läpi sisäelimiin.

Äitien kuolemat synnytyksiin suomessa tällä hetkellä 1-2hlö/1-2 vuoden välein eli jonain vuonna se taitaa olla nolla.

Ei se niin kaunis ole heti, mutta pitäisikö? Ei sinne tarvitse katsella, ja harvalla tekee seksiäkään mieli heti. Kyllä se siitä oikeasti palautuu, ja seksielämä tuntuu useasta entistä paremmalta.

Ei kannata pelätä, lapsen saaminen on ihan luonnollinen juttu ja monet haluaa useampiakin lapsia  :)

Vierailija kirjoitti:

Minulla on epävakaa persoonallisuushäiriö.

Lääkäri tiesi sen ja ehdotti heti sektiota. Sen sain.

Tiesi että synnytyksen kohdalla olisin kuitenkin alkanut vaatia sektiota vetoamalla vaikka siihen että en aio ponnistaa dilläkin uhalla että kuolisin.

Nainen on edelleenkin kakkos sijalla kaikessa, keksittököömme keinoja, että saa pitää edes sen pienen palasen sitä naiseutta.

Vihatkaa vaan, mutta sitä ennen on turha huutaa #meetoo ta sun muuta.

Mun kroppa, mun päätös. Ristiriitaista, jos olette eri mieltä.

Sun kroppa, sun päätös todellakin.

Fiksut tekee sen kroppansa (ja lapsensa) kannalta parhaan päätöksen. Eli jos lantio antaa myöden, valitsee synnyttää alakautta ja harjoittelee etukäteen rentoutumista, hengittämistä ja ponnistamista. Kropalle on todella paljon pienempi rasitus toipua normaalista synnytyksestä kuin avoleikkauksesta! Avoleikkauksessa leikataan vatsalihakset poikki. Hermotus ei välttämättä parane koskaan ennalleen.

Vatsalihasten erkanema ei muuten johdu synnytyksestä vaan raskaudesta, siihen ei vaikuta sektio. Kuten joku antoi ymmärtää.

Kudostyyppi tietysti vaikuttaa ja se jos sattuu olemaan syöksysynnytys tai joudutaan käyttämään imukuppia. Mutta normaali terve ja harjoitellut nainen ei saa mitään pysyviä vaurioita synnyttämisestä.

Se alapää on suunniteltu synnyttämistä varten. Kyllä se venyy. Ja palautuu. Limakalvot yleensäkin palautuu todella nopeasti; yhden tuttuni lapsi puri kerran (vahingossa) kielensä puoliksi irti. Parani alle kahden viikon.

Vierailija kirjoitti:

Jos laitettaisiin 10 000 ihmistä synnyttämään alakautta niin, ettei komplikaatioita korjattaisi sektiolla, vaan annettaisiin synnytysten mennä pieleen (äidin kuolla, lapsen kuolla) ja vastaavasti 10 000 suunniteltua sektiota, niin kummasta luulette jäävän enemmän henkiin äitiä ja lapsia? Niinpä. Että se siitä ALATIESYNNYTYKSEN TURVALLISUUDESTA. Tottakai onnistunut alatie on turvallinen, mutta epäonnistumisen mahdollisuudet erittäin suuria. Ilman sektiomahdollisuutta kuolisi erittäin moni nykyäänkin.

Itse olisin kuollut alatiesynnytykseen, samoin vauvani, joka ei imukuppivedoista huolimatta mahtunut avotarjonnassa pihalle. Lisäksi sain tämän paljon mainostetun sektioiden riskin, kohtutulehduksen, jo alatiesynnytyksen aikana. Kuume nousi siis jo kesken synnytyksen. Kiireellinen sektio taas pelasti molempien hengen. Olen toista kertaa nyt raskaana ja jo aivan paniikissa tulevan synnytyksen takia. :(

Ja sinun tilastosi tähän suunnitellut vs. alatie? Ja tässä esimerkissäsi ei sitten laiteta sektiosynnytettyä lasta teho-osastolle jos saa hengitysvaikeuksia, eikä anneta verta äidille massiivisen verenvuodon tapahtuessa, taikka jos tulee keuhkoveritulppa, aivoveritulppa taikka anneta antibiootteja haava/kohtutulehdukseen. kummassakohan jäisi enemmän henkiin? Niinpä.

No riippunee ihmisestä ja ihmisen kudosten palautumiskyvystä.

Ensimmäinen lapseni oli reilusti yli nelikiloinen. Ei vaikutusta tiukkuuteen tai ulkonäköön, ikää oli 18. Eikä toisestakaan. Kolmas oli täydellinen perätila, tehtiin laaja episiotomia jolloin tietysti vagina oli aika hurjan näköinen. Parannuttuaan ihan yhtä nätti kuin aiemminkin, seksi ihan yhtä nautinnollista. Neljännestä ei vaikutusta. Viidennestä ei vaikutusta. Kuudennesta ei vaikutusta. Seitsemännestäkään ei vaikutusta. Kahdeksas oli taas perätila, ja pimpsa oli taas kuin pommin jäljiltä. Mutta niin vain se parani ja vaivoja ei ole ilmaantunut. Ei virtsankarkailua, eikä liiallista löysyyttäkään. Lihaksistolla on tähän iso vaikutus. Enkä ulkonäöllisesti ole huomannut mitään haittaavaa. Nyt toki ikää on jo huomattavasti enemmän kuin silloin parikymppisenä, mutta jos seksin nautittavuutta mietin, niin aina vain paranee. Mieheni on aina sanonut, että pimpsani on kaunis ja osat ovat symmetriset.

Täytyy muistaa tässä alatisynnytysasiassa, että kudokset palautuvat hiljalleen. Vuosien kuluessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taidan jäädä velaksi...

Kauhean negatiivinen suhtautuminen monella sektioon.

Ap

Niin, no sektio on ISO leikkaus, jossa mennään vatsanpeitteiden läpi. Ei se ole mikään pikkujuttu. Mulla on usealla kaverilla mennyt sektio hyvin ja muutamalla päin helvettiä. Harvinaistahan se on, että menee huonosti, mutta koskaan ei voi olla varma. Siksi sektiota ei myönnetä liukuhihnalta. Toisekseen sektio on yhteiskunnalle kallis.

Yhteiskunta vaatii vauvatalkoisiin, mutta sitten kun suoatuisi, ei sekään kelpaa koska verorahat!!!

Ihan kipu ja se raiskatuksi tulemisen tunne operaation aikana myös kuvottavat saatanasti.

Ei ole kyse mistään pissismistä.

Ap.

Taiskatuksi tulemisen tunne??? Sinulla on pääkopassassasi todella paljon pielessä jos sisätutkimus koet traiskaukseksi. Mene psykologille. Et varmaan käy gynegologillakaan sitten? Ja hedelmöityshoidotkin on sitten poissuljettu, kun siinä käytetään ultrasauvaa jota käytetään emättimen sisäisesti. Papa ei ole otettu ikinä?

älä hanki lapsia edes sektiolla.

9.pulla uunissa kirjoitti:

No riippunee ihmisestä ja ihmisen kudosten palautumiskyvystä.

Ensimmäinen lapseni oli reilusti yli nelikiloinen. Ei vaikutusta tiukkuuteen tai ulkonäköön, ikää oli 18. Eikä toisestakaan. Kolmas oli täydellinen perätila, tehtiin laaja episiotomia jolloin tietysti vagina oli aika hurjan näköinen.

Vaginaansa ei kukaan voi nähdä, se on se putki lantion SISÄLLÄ eli emätin. Kun taas vulva on se ulkopuolinen osa, se joka on nähtävissä, jos sitä katsella haluaa... Ihmeesti nämä menee monilla sekaisin ja ihan artikkeleissakin.

Kyllä se sektio on enemmän ruumiilliseen koskemattomuuteen kajoamista, siinä voi olla neljätkin kädet sisuksissa kun sitä vauvaa kaivetaan kohdusta.

Ensinnäkään ihmistä ei ole LUOTU synnyttämään, vaan ihminen on kehittynyt lajina sellaiseksi, että tarvitsemme toistemme apua selviytyäksemme hengissä. Ihmisillä ruuan, lämmön, yms. tuottaminen tapahtuu yhteistoiminnallisesti samoin kuin synnyttäminenkin. Iso osa naisia kuolisi synnytyskomplikaatioihin ilman toisten apua.

Fakta on kuitenkin se, että ihmislajin lisääntyminen on ihan biologisesti vaikeampaa kuin monilla muilla lajeilla ja vaatii enemmän avustavia toimenpiteitä. Juurikin se muilta saatava APU on ihmislajille ominaista. Joskus paras apu voi olla sektio, joskus avustaminen alatiesynnytyksessä.

Minusta on karmeaa, miten täällä naiset alistavat toisiaan vähättelemällä riskejä. Naisella on täysi oikeus ajatella omaa hyvinvointiaan lapsen hyvinvoinnin ohella. Voisiko tämän äiti-marttyyri-myytin jo heittää romukoppaan?