Voiko olla jotenkin osittain masentunut?
Olen viime vuosien aikana muuttunut, enkä koe mitenkään kärsiväni, mutta silti mietin ajoittain että onko tämä jonkin asteista masennusta. Olen todella onnellinen, kun saan tehdä itsekseni omia juttujani, mutta kaikki muu, usein muihin ihmisiin liittyvä, tuntuu ylivoimaiselta. Lisäksi aiemmin nautin esim. naistenlehtien lukemisesta, tv:n katselusta ja shoppailusta. Ne ovat vähitellen jääneet kokonaan pois, koska ei vaan kiinnosta. Sitä ihmettelen eniten. Käyn normaalisti töissä, teen itse asiassa kahtakin työtä, matkustelen, harrastan liikuntaa, teen käsitöitä, luen, remontoin ja kirjoitan. Hoidan kotia ja lapsia. Mutta töissä en jaksaisi oikein sosialisoida, toisten asiat eivät kiinnosta pätkääkään. Haluaisin vain olla rauhassa ja tehdä omia juttujani. Aivan lähiperhettä lukuunottamatta ihmiset ovat vain häiriö ja rasite. Kuulostaako normaalilta?
Kommentit (8)
Masennusta on monen tasoista lievästä vakavaan.
Pitkäkestoinen masennus? Siinä toimintakyky aika hyvä esim. töissä, mutta monesta asiasta ei saa iloa kuten aiemmin, tuntuvat turhilta.
kuulostaa enemmänkin introverttiyeltä tai ylipäätään epäsosiaalisuuelta. eivät kumpikaan missään nimessä ole synonyymejä masennukselle. masennus on enemmänkin kyvyttömyyttä kokea onnellisuutta juurikaan millään tasolla.
Ehka oot vaan kasvanu,ja sua ei kiinnosta emaa ne asiat??xD itellani osittain noin,osittain se lahti siita etten pitamy siit et tapasin sellasii miehii jotka yritti muuttaa mua xX ja sit rahapula,en voi shoppailla.ilman rahaakaa eika.mua.oo koskaan ne.kiinnostanu mitenkaa hirvwwsri,mut ehk isoin syy on seuran puute,eli ku asun yksin jne niin en oo motivoitunut
Oletko siirtynyt tekemään töitä avokonttorissa? Kun vaihdoin uuteen työpaikkaan ja avokonttoriin huomasin kaipaavani paljon vähemmän sosiaalisia kontakteja ja haluan viettää paljon enemmän aikaa joko yksin tai aivan lähimpien kanssa.
.