Miksi Asperger-ihmiset eivät yleensä pidä matkailusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heillä on lähiympäristössä tai ihan pään sisäisestikin tarpeeksi ihmeteltävää, tai voivat ajatella, että telkkarista tai lukemallakin saa tietää muista maista. Sitä paitsi matkusteluun liittyy lähteminen, erilaiset aikataulut ja niiden muuttuminen ja muita epävarmuuksia. A-henkiset tahtovat, että kaikki on tarkasti suunniteltu, ja että he tietävät, mitä tulee tapahtumaan. Äkkilähdöt ja uudet asiat ahdistavat.

Taas näkee, miten vähättelevästi suhtaudutaan asiaan, jota ei itse voi päättää. Joo että Aspergerit on siis normaalia tyhmempiä.

Ei ylläolevasta kyllä voinut lukea tyhmemmäksi luokittelua. Aspergerin uppoutyminen oman pään sisään voi tarkoittaa vaikka egyptin hieroglyfien opettelua, on vain kiinnostunut eri asioista ja se voi toistaiseksi riittää niin, ettei matkustelu ole vaivan arvoista.

Vierailija kirjoitti:

ne muutamat asset, jotka tunnen, eivät pidä yllättävistä ja ennalta arvaamattomista tilanteista, sillä ne saavat mielen sekaisin. Ja matkailussahan sellaisia tilanteita tulee vastaan tuhka tiheään.

No eikä tule, jos matkustaa johonkin mukavaan ja turvalliseen paikkaan ja menee hotelliin, käy katselemassa kaupunkia, syömässä ja juomassa tai tekee niitä samoja juttuja kuin mitä kotikaupungissakin tykkää tehdä. Kanssamatkustajista se suurin stressi tulee, kun pitää välillä sietää jotain juttuja mitä ne muut haluaa tehdä ja itseä ei niin kiinnostaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko näin, mutta siltä osin kun eivät pidä, se ehkä johtuu kahdesta asiasta. Toinen on se, että aspegrit eivät ylipäänsä pidä ennakoimattomista ja yllättävistä tilanteista, joissa ei ole selkeästi selvillä, mitä missäkin jörjestyksessä tapahtuu, ja matkailuhan käytännössä koostuu sellaisista. Toisenakin matkailu usein, vaikkei toki välttämättä, suuntautuii kohteisiin, joissa on aspergereille ihan liikaa muita ihmisiä, ruuhkaa ja väkeä. Asseille usein sopii maaseutumatkqilu ja spikkukaupungit paremmin kuin esim Lontoo tai Barcelona tai rantalomakohteet.

Voi voi niitä Lontoossa asuvia asseja sitten.

Rautalanka:

Oli puhe matkailusta. Ei asuminen ole sama juttu, mitenkäänpäin. Jee! .taas vauvapalstalle Tulossa hyvä kina? 😊

No onhan siellä sitä ruuhkaa kuitenkin.

Mulla ei ole aspergerin syndroomaa vaan ADD ja lievää autismikirjoa. En pidä matkailusta, koska toiminnanohjaukseni on heikkoa - siksi on hyvin vaikeaa päättää, missä ja mitä söisi, miten pukeutuisi, missä järjestyksessä asiat olisi hyvä tehdä ja mitä tavaroita ottaa mukaan. Matkailu on siis äärimmäisen kuormittavaa. Yleensä siihen liittyy myös jatkuvaa seurassa olemista, mikä on pitemmän päälle väsyttävää. 

Sinänsä kyllä uusissa paikoissa on paljon kiinnostavaa ja viehättävää, mutta nykyään kun lomaa on naftisti, en juurikaan matkusta. Matkailu kuormittaa niin järjettömästi, ja tarvitsen lomat lepäämiseen ja palautumiseen. Nuorena opiskelijana kyllä matkustelin paljonkin, kun ajasta ei ollut niin tiukkaa ja pystyin palautumaan jälkikäteen. Ehkä eläkkeellä matkustan taas.

Työasioissa kyllä joudun matkustamaan, mutta se ei niin paljon haittaa, kun silloin on noudatettava jonkun muun laatimaa minuuttiaikataulua joka tapauksessa.

Olen kyseistä tyyppiä ilman diagnoosia tosin ja musta suurkaupungeissa matkailu on tosi miellyttävää. On totta, että suunnittelen lennot ja valitsen hotellit ja liikkumisen hyvin tarkalla seulalla just niitä yllätyksiä välttääkseni. Ei se silti estä mua toimimasta jos jotain sellaista tulee. Voinhan aina vaikkapa lennon myöhästyessa vetäytyä omaan sisäiseen maailmaani ja antaa muitten mesota tuskaansa. Liian iholle tuleviin tungeksijoihin löytyy kyllä elekieltä avuksi. Isoissa kaupungeissa saa olla halutessaan ihan rauhassa, jos matkustaa yksin. Menee vaan ja tekee mitä huvittaa. Rasittavampaa Suomessa matkailu on. Nykyään on niin helppoakin ostaa koko loma netistä pääsylippuja myöten jo valmiiksi kotona.