Onko teidän suvussa sovittu joku ikä, jonka jälkeen lähisuvun lapsille (esim. sisarusten lapset) ei enää osteta joululahjoja?

Älkää lähtekö lahjarumbaan ylipäänsä. Sovitte aikuisten kesken, että lapset eivät tarvitse lahjoja ylipäänsä. Me ei osteta sisarusten kesken eikä sisarusten lapsille kuin syntymäpäivinä lahjat. Ja siitäkin tulee iso kasa, kun on paljon sisaruksia. Annamme koko suvun kesken joululahjat vain kummilapsille ja isovanhemmille.

Hirveää luonnonvarojen tuhlausta ostaa tavaraa, mitä ei edes tarvitse vaan kun on pakko jotain ostaa. Joka paikka täynnä turhaa tavaraa, millä lapsi ei yhtään leiki.

Raha on mieluisin lahja yli 10-vuotiaille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika tylyä jos 11 v saa lahjan ja 13 v sisarus ei saa?

Olen kyllä sitä mieltä, että joko kaikki saa tai ei kukaan saa iän peristeella. Omille lapsille on ollut täysin ok, että esim kummit muistavat vain omia kummilapsiaan.

Eli kun perheessä vanhin lapsi on 12, sen jälkeen ei osteta joululahjaa edes perheen 6-vuotiaalle?

Ei vaan niin, että joko sekä 12 v ja 6 v saavat lahjan yhtäläisesti tai sitten niin, ettei alunperinkään ostella lahjoja sisarusten lapsille, vaan kunkin perheen vanhemmat huolehtii omien lastensa lahjomisesta. 6 v ei vielä välttämättä edes kiinnosta keltä hänen pakettinsa on, mutta isompi ymmärtää ja hänelle voi olla herkkä paikka se, että jää ilman muistamista.

Eiköhän lapsen omat vanhemmat voi ostaa vanhemmalle lapselleen yhden paketin enemmän kuin nuoremmalle, jolloin kumpikin saa yhtä paljon lahjoja. Minusta noin muutenkin on ihan ok lopettaa sukulaisten lasten lahjominen viimeistään silloin, kun lahjatoiveet eivät ole enää leluja. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä lahjoja te ostatte vieraille teineille? Mun mielestä tuo yläkoulu on juuri sopiva kohta jossa joululahjatulvaa voi pienentää. Kutosluokkalaiselle tuli jo paljon sellaista ei-niin-mieluisaa kun kaukaisemmat tädit ym. lähettelee vaatelahjoja yms.

Yläkoulu on ollut juurikin se ikä kun olen siirtynyt leffalippuihin ja käteiseen.

-joku aiempi kirjoittaja-

Vierailija kirjoitti:

Veljen vaimo päätti ettei täysi-ikäisille enää lahjoja eli minun lapselle. Eipä sitten saa hänenkään taaperonsa minulta lahjaa. Yhtä tärkeä se minun aikuiseni on.

Oletko tosissasi? Mä muistin isosikoni lapsia aikoinaan kunnes he olivat 18v. Nyt olen iloinen että siskoni muistaa minun alle kouluikäisiä lapsiani vaikken minä enää hänen yli 25vuotiaita muistakaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika tylyä jos 11 v saa lahjan ja 13 v sisarus ei saa?

Sitä kutsutaa elämäksi.

13 v alkaa olla itsenäisyyden ja aikuisuuden kynnyksellä, joten tämä on sitä elävää oppimateriaalia, jota ei  kannata ohittaa. Yhteishaussa osa saa sen hakemansa paikan ja  joku pettyy. Moni hakee samaa työpaikkaa, yksi saa ja taas useat pettyy. Osa löytää sen kumppanin ja osaa taas pettyy. jne...

13v on joko peruskoulun kuudennella tai seitsemännellä luokalla, on aivan täysin ja kokonaan lapsi.

Kyn-nyk-sel-lä.

Hullu tavuttaja!! Palstan uusi se-ko-pää!

Ei ole sovittu, mutta kyllä se alkaa siinä yläasteiässä hiljalleen hiipua ja yleensä saman perheen lapsille samaan aikaan. Esim. siinä vaiheessa jos mun tai miehen sisaruksen perheen lapset ovat vaikka 15-, 13- ja 8-vuotiaat niin voisin koko perheelle antaa yhteiseksi vaikka pelin ja herkkuja lahjaksi. Perheeseen jossa on vaikka 3- ja 5-vuotiaat lapset antaisit molemmille lapsille oman lahjan ja vanhemmille jotain pientä kuten kynttilän ja/tai herkkuja.

Meillä ei mitään sovittu mutta kummasti ne lahjat loppu kun täytettiin 20 (meitä on siis kolme sisarusta)

Muistaakseni ripille pääsyn jälkeen ei enää annettu joululahjoja sisarusten lapsille, paitsi kummilapsille. Kummilapsille ainakin täysi-ikäisiksi asti ja kummeista riippuen sen jälkeenkin (päti myös synttäreihin yms.) Isovanhemmat jatkavat edelleen lahjojen antoa aikuisillekin lapsenlapsille, rahaa kaikille.

Köyhänä sen jälkeen kun veljen vaimo pyöräytti neljännen lapsen ja eivät koskaan ostaneet minulle mitään päätin, että ainoalle henkilölle jolle ostan joululahjan on kummilapseni. 

Ehdotin itse sekä omille että mieheni sisaruksille että ei enää osteta lahjoja toistemme lapsille, jotka kaikki jo melko isoja. Jokainen ostaa omilleen jos ostaa. Emme muutenkaan ole kovin paljoa tekemisissä niin koin aika raskaaksi sen jokajouluisen tavaralahjojen tai lahjakorttien vaihtorituaalit.  Kivampaa olisi vaikka kokoontua yhteiselle glögille tms. mutta se ei onnistu kun osa ei halua tavata. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ole sovittu, mutta viime jouluna oli jo pakko kysyä muilta vanhemmilta, onko mitään järkeä ostaa ristiin joululahjoja, joista kaikki kyselevät toisiltaan mitä kunkin lapset tarvitsevat? Olisiko helpompaa kaikille, että vanhemmat ostavat omille lapsilleen suoraan nekin lahjat?

Käytännössä menee täsmälleen sama raha, koska muiden lapsille ei tarvitse enää ostella lahjoja, ja säästyy postittamisilta tai muilta järjestelyiltä lahjojen toimituksessa.

Tosin olen muutenkin grinch, ja toivoisin viettäväni joulun vaikka trooppisella saarella.

Mikä on grinch?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika tylyä jos 11 v saa lahjan ja 13 v sisarus ei saa?

Sitä kutsutaa elämäksi.

13 v alkaa olla itsenäisyyden ja aikuisuuden kynnyksellä, joten tämä on sitä elävää oppimateriaalia, jota ei  kannata ohittaa. Yhteishaussa osa saa sen hakemansa paikan ja  joku pettyy. Moni hakee samaa työpaikkaa, yksi saa ja taas useat pettyy. Osa löytää sen kumppanin ja osaa taas pettyy. jne...

13v on joko peruskoulun kuudennella tai seitsemännellä luokalla, on aivan täysin ja kokonaan lapsi.

13-vuotias voi olla myös kahdeksannella luokalla. Kyse ei ole lapsesta, vaan teinistä. Niinkuin täälläkin on usein muistutettu: thirTEEN, fourTEEN, fifTEEN... jne. Ei toki sentään vielä aikuisuuden kynnyksellä, mutta ei lapsikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ostetaan lahjat sekä lapsille, että aikuisille, iästä riippumatta.

Pienissä suvuissa varmaan ok, mutta kun lasten serkkuja alkaa olla yli 10 kpl niin jo käy voimille ja kukkarolle.

Näin juuri. Lähisuvussa meidän lisäksi vain veljelläni on yksi lapsi, jolle ostan kyllä joululahjan. Ymmärrän hyvin, ettei siinä ole mitään mieltä jos niitä paketteja pitäisi ostaa säkillinen.

Ostettiin vain omille- ja kummilapsille. Nyt kaikki ovat jo aikuisia, eikä tarvitse enää ostaa kenellekään.

Oletkohan sinäkään vielä aikuistunut?

Oletko itse kompastunut kyn-nyk-seen ja satuttanut pääsi?

Meillä se loppui aika aikaisessa vaiheessa yksinkertaisten sisarusteni älyttömiin vaatimuksiin. Ymmärtämättömin oli vielä järjestelijänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika tylyä jos 11 v saa lahjan ja 13 v sisarus ei saa?

Minkä ikäiselle lapselle voi alkaa opettamaan ettei elämässä mene nallekarkit tasan?

Mä en ole ajatellut opettaa omista lapsistani minkään ikäiselle. Opetan mieluummin kohtuullista vaativuutta itseä kohtaan ja myötätuntoa toisia kohtaan. Kukaan ei ole yleensä täysin ”nallekarkkien” tuomitsema, että voivoijavoivoi kun sain huonot kortit enkä syntynyt herraksi ja voikun pitää verojakin maksaa ja maailma on täynnä riistäjiä ja lahtareita, nyyh.

On, täysi-ikäisyys. Niin tai ylioppilaalle vielä rahaa kuoressa ja sitten se lopullisesti loppuu. Mutta siis joululahja 17-vuotiaalle vielä, sitten ei enää.

Minä ostin vuosia miehen veljen lapsille (nyt 8-, 6- ja 3-vuotiaat), yleensä äidin toivomia vaatteita (molo/p.o.p./vimma/vast.) ja kokoja. Sitten mekin saimme esikoisen, joka oli viime jouluna 11kk ikäinen. Kyllä hiukan ärsytti kun meidän pieni ei saanut edes korttia, koska "sehän on ihan typerää ostaa ristiin rastiin, sovitaan että kaikki hoitaa omansa." Kuitenkin meidän lahjat vielä samana jouluna kelpasivat hyvin. Eli ilmeisesti tässä suvussa lahjojen antaminen lapsille loppui kun siitä olisi tullut vastavuoroista.🙄