Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihastun aina näin vahvasti?
12.11.2018 |
Olen taas ihastunut. Ärsyttää, kun se on joka kerta näin vahvaa. Ihastuksen kohde on työkaveri (yllätys..), jonka kanssa ystävällisen etäiset välit. Molemmat ollaan sinkkuja, mutta en usko hänen olevan minusta kiinnostunut. Aion siis antaa asian olla. Voisitteko kiltit yrittää jollain tavalla tsempata, että pääsen tästä yli. Töihin meno ahdistaa, töistä pois oleminen ahdistaa, koko ajatus ahdistaa. Yritän olla ajattelematta koko tyyppiä, mutta silti se on ihan koko ajan mielessä.
Viimeksi kun ihastuin, se kesti kaksi vuotta ja oli yhtä tuskaa. Miten ihmeessä jatkossa onnistun pysymään järjissäni, kun tähän astiset ihastumiset on miltei vienyt järjen? Vertaistukea? Neuvoja? Palstan tuntien vittuilua?
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ihastun voimakkaasti, on myös vaikeaa keskittyä mihinkään ihastuneena. Ihastuminen on oikeastaan aika kamalaa. Otan osaa.
Olet ihan oikeassa.. se olisi ihanaa jos saisi vastakaikua, nyt se on pelkkää kidutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohtalotoveri täälläkin. Tosin sillä erotuksella, että olen naimisissa. En mahda silti mitään sille, että ihastumisia tulee tasaisen jatkuvasti. Osa menee ohi, mutta osa ei. Ne tunteet pysyy, joita ruokin ja/tai ovat molemminpuolisia. Auttaa en kyllä osaa, valitan.
Minäkin olen ihastunut palavasti, samoin mies on ihastunut minuun. Valitettavasti meillä on erilaiset toiveet tulevaisuuden suhteen, joten tilanne on mahdoton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ihastun voimakkaasti, on myös vaikeaa keskittyä mihinkään ihastuneena. Ihastuminen on oikeastaan aika kamalaa. Otan osaa.
Olet ihan oikeassa.. se olisi ihanaa jos saisi vastakaikua, nyt se on pelkkää kidutusta.
Niin olisikin. Olet oikeassa.
"Onneksi" teitä on muitakin. Mulla on suorastaan kuvottava olo, kun pitäisi huomenna taas selvitä työpäivästä ihastuksen lähellä. Että mulla on tyhmä olo.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Onneksi" teitä on muitakin. Mulla on suorastaan kuvottava olo, kun pitäisi huomenna taas selvitä työpäivästä ihastuksen lähellä. Että mulla on tyhmä olo.
Ap
Se on hirveää peitellä ihastusta. Yritä olla jotenkin normaalisti, kyllä se siitä.
Miksi kuvottaa? Kohtelet kuin ketävain työkaveria. Pian hän on kuin kukatahansa. Tai tutustu paremmin jos kertan olette sinkkuja kumpikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi kuvottaa? Kohtelet kuin ketävain työkaveria. Pian hän on kuin kukatahansa. Tai tutustu paremmin jos kertan olette sinkkuja kumpikin.
Mulla on joku ihme päähänpinttymä, ettei kukaan mun ihastuksista voi olla musta kiinnostunut. Tyhmää, tiedän. Kai se on joku itsesuojeluvaisto, ettei tarvi käsitellä mahdollisia pakkeja. Mitä normaalimpi yritän olla, sen idiootimmaksi tunnen itseni.. ääh tätä naisen elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Apua, kirjoitinko minä aloituksen :D "kiva" tosiaan että meitä on muitakin.... ihan hirveetä mennä töihin huomenna. Toinen tietää tästä jotain, mutta ei taida olla kiinnostunut. Olisi kai lähestynyt itsekin jotenkin jos olisi. En oikein osaa enää olla normaalisti hänen lähellään. Joten yritän vältellä. Joka näyttää todella typerältä. Ääh. En enää ikinä ihastu keneenkään.
Jos on joutunut pettymään monta kertaa, sitten ei halua edes yrittää. On helpompi olla omassa kuoressaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kuvottaa? Kohtelet kuin ketävain työkaveria. Pian hän on kuin kukatahansa. Tai tutustu paremmin jos kertan olette sinkkuja kumpikin.
Mulla on joku ihme päähänpinttymä, ettei kukaan mun ihastuksista voi olla musta kiinnostunut. Tyhmää, tiedän. Kai se on joku itsesuojeluvaisto, ettei tarvi käsitellä mahdollisia pakkeja. Mitä normaalimpi yritän olla, sen idiootimmaksi tunnen itseni.. ääh tätä naisen elämää.
Minäkin välttelen. Joskus mietin, että voisin tavata jonkun ääriolosuhteissa, jossain paikassa mistä ei pääse pois, esim. pysähtynyt hissi. En vain pysty käsittelemään sitä tunnetta. Tätä kutsutaan tunnelukoksi.
yleensä eläimet luonnollisesti panee ja saa sitten poikasia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hassua, aloin miettiä, miten paljon olen tavannut hyviä tyyppejä, joiden kanssa olisi voinut tulla jotain. En vain ole antanut mahdollisuutta.
Ja mikä noin voimakkaan roihun saa aikaiseksi mieheen, jonka kanssa on "etäisen ystävälliset välit? On vaan niin hiton kommee mies että?
Otan osaa, itse onneksi kärsin vain puolisen vuotta. Mutta mikäli ihastuksella ei olisi työsoppari loppunut, en tiedä miten olisi käynyt. Luultavasti olisi se järki lähtenyt ja itse joutunut ottamaan loparit.
Vierailija kirjoitti:
Ja mikä noin voimakkaan roihun saa aikaiseksi mieheen, jonka kanssa on "etäisen ystävälliset välit? On vaan niin hiton kommee mies että?
Puhun vain itsestäni. Varmasti ihan luontaista tuntea jotakin. Muuten olisin ihan kylmä.
Taidan tietää, kuka ap on. Ota yhteyttä vaikka facen kautta, mennään kahville. Siis jos haluat.
Prosessoin tätä asiaa yön aikana, ja nyt olen ihastunut. On ihanan kupliva olo, hymyilyttää. Olen rauhallinen ja onnellinen.
Minäkin ihastun voimakkaasti, on myös vaikeaa keskittyä mihinkään ihastuneena. Ihastuminen on oikeastaan aika kamalaa. Otan osaa.