Mihin käytätte aikanne, te, jotka ette harrasta mitään liikuntaa? Mistä saatte liikunnan sijaan hyvän olon?
Kommentit (72)
Minä olen elämässäni liikkunut aina sen 2-3 kertaa viikossa. Välillä rankemmin, välillä kevyemmin, riippuen työtilanteesta tms. Lähes kaikki lajitkokeiltu. Nyt vanhempana olen päätynyt kuntosaliin ja kävelyyn, talvelka lasketteluun.
En ole koskaan saanut hyvää oloa liikunnasta. Se on minulle aina pakkopullaa. Pitää liikkua. Kun on kaunis ilma, niin kävellessä on mukavaa, mutta ei siitä mitään hyvää oloa tule.
Perheenäidiltä ei tekemiset lopu, vaikka ei harrastaisi koskaan liikuntaa. Ruuan teko, siivoaminen, kuskaaminen, pyykinpesu, läksyjen kuulustelu, tapaamiset, lasten koulujuttuja, vaatteiden ostamista, ruokakaupassa käyntiä, puolison kanssa puhumista, Lasten riitojen selvittelyä. Uutisten seuraamista. Tuossa nyt vähän esimerkkejä, kaikista noista tulee hyvä olo kun ne on saanut hoidettua alta pois.
Minä saan hyvän oloni siitä kun näen pyllyni kasvaneen kyykkäysten myötä. Muuta kriteeriä minulla ei alun pitäen ollut liikunnan harrastamisen aloittamiselle.
Mulle ei ole ikinä tullut hyvä olo liikunnasta. Liikunta on mulle ihan pakkopullaa, vaikka olen toki harrastanut esim. jazztanssia. Tällä hetkellä en ehdi harrastamaan mitään, kun mulla on niin pienet lapset. Mutta siis "hyvän olon" vuoksi en koskaan ole harrastanut liikuntaa. Jos on jokin kiva laji, niin sitten voin harrastaa sitäkin joskus tulevaisuudessa.
Herään klo 6.00. Aamulla syön mannapuuroa, sokeria ja kermaa ja juon pari kuppia kahvia. Joskus harvoin syön myös juustovoileivän.
Lähden töihin, olen töissä, syön lounaan (useimmiten kalaa tai jotain keittoa), olen iltapäivän töissä ja lähden kotiin. Työni on aika lailla samanlaista joka päivä, rutiininomaista asiakaspalvelua.
Töistä tultuani siivoan. Siivoan kodin joka päivä, myös viikonloppuisin.
Siivottuani juon kaksi kuppia kahvia ja syön juustovoileivän.
Illalla katson televisiota. Iltapalaksi syön loput aamuisesta mannapuurosta mehukeiton kera. Se on vuoroviikoin mansikka- ja vadelmakeittoa.
Nukkumaan klo 22.
Miten ihmeessä ehtisin harrastaa vielä liikuntaakin ?
Tekosyitävaan kirjoitti:
Nykyaikana ei edes juurikaan ole niin raskaita töitä että ne riittäisivät liikunnaksi. Töiden lisäksi on pakko treenata jos haluaa pysyö kunnossa puhumattakaan ettö kehittäisi fyysistä kuntoa jotenkin. Kaikki syyt olla liikkumatta on tekosyitä. Nykyään treenaa rakennusmiehetkin ja se on raskaammasta päästä ammatteja fyysisesti.
"Kaikki syyt olla liikkumatta on tekosyitä."? Mikä on syy miksi pitäisi liikkua muuta kuin hyötyliikuntaa? Jos ei siitä saa nautintoa (kuten minä en saa), niin en näe mitään syytä liikkua, kun minulla on paljon kiinnostavampiakin ajankäytön kohteita (työnteko, perhe-elämä, juopottelu, pihatyöt yms...).
Harrastan liikuntaa, muuten saa siitä hyvää oloa. Hyvä olo tulee käsitöistä ja lukemisesta sekä kotoilusta.
Vierailija kirjoitti:
Ap, se, ettei harrasta vapaa-ajallaan liikuntaa, ei suinkaan tarkoita, että ei liiku lainkaan. Minäkin olen ammatiltani puutarhuri, ja liikun todella paljon työpäivän aikana. Työni on kävelemistä, nostelemista, kyykistelyä ja ylösnousua, saan askelmittariin työpäivän aikana helposti semmoiset 15 000 askelta.
En TARVITSE siihen enää päälle liikuntaa.
Hyötyliikunta on perinteinen, hyvä tapa pitäå kunnosta huolta, ei tarvitse erikseen lähteä jonnekin kuntosalille esittelemään trendikkäitä treenivaatteita ja poseerailemaan peilin edessä.
Piti sitten samalla kuitenkin dissata kaikki salillakävijät?
Vierailija kirjoitti:
Personal trainer kirjoitti:
En yhtään ihmettele miksi Suomessa on paljon ylipainoisia, kun ei liikunta kiinnosta.
Maailmaan täynnä laihoja ihmisiä, jotka eivät harrasta liikuntaa tai urheilua.
Aivan. Ja ylipainoisia olympia urheilijoita. Kuten kuulantyöntäjät, moukarinheittäjä...
Kirjallisuus, taidenäyttelyt, teatteri, hyvät ihmissuhteet, matkailu jne. Ja kyllä myös säännöllinen liikunta kuuluu sivistykseen.
Vierailija kirjoitti:
Herään klo 6.00. Aamulla syön mannapuuroa, sokeria ja kermaa ja juon pari kuppia kahvia. Joskus harvoin syön myös juustovoileivän.
Lähden töihin, olen töissä, syön lounaan (useimmiten kalaa tai jotain keittoa), olen iltapäivän töissä ja lähden kotiin. Työni on aika lailla samanlaista joka päivä, rutiininomaista asiakaspalvelua.
Töistä tultuani siivoan. Siivoan kodin joka päivä, myös viikonloppuisin.
Siivottuani juon kaksi kuppia kahvia ja syön juustovoileivän.
Illalla katson televisiota. Iltapalaksi syön loput aamuisesta mannapuurosta mehukeiton kera. Se on vuoroviikoin mansikka- ja vadelmakeittoa.
Nukkumaan klo 22.
Miten ihmeessä ehtisin harrastaa vielä liikuntaakin ?
Ihan mielenkiinnosta kysyn, mitä tarkoittaa "siivoan kodin joka päivä"? Siis imuroitko ja pyyhit lattiat, viet matot ulos tuulettumaan ja peset vessan, vai mitä tämä päivittäinen siivous sisältää? Miksi koet tarvetta siivota joka päivä, sotkeeko joku siellä poissaollessasi niin paljon?
Minulla on kaksi koiraa ja kolme lasta, ja silti siivoan vain noin kerran viikossa. Toki joka päivä tulee tehtyä asioita siisteyden eteen, esim. siistittyä keittiö ruuanlaiton jälkeen tai viikattua pyykit kaappiin.
Hyvin muuten ehtii harrastaa liikuntaa, kun ei koko ajan siivoa :-D
Vierailija kirjoitti:
En mä ainakaan saa liikunnasta mitenkään hyvää oloa, ihan päin vastoin. Olen ollut nuoruudessani maajoukkuetason kilpaurheilija, ehkä se riitti. Ajatus punttisalista yrjöttää. Liikun kyllä, kunhan se tapahtuu ulkona. Siitä ulkoilmasta saa hyvän fiiliksen. Mutta se voi olla vaikka vaan istumista metsässä. Liikunta itsessään ei tuo minkäänlaista hyvää oloa ja luoja tietää että olen liikkunut.
Paras fiilis tulee perjantai-iltana, jossa hyvä leffa tai kirja, punkkua ja hyvää ruokaa.
Samat filikset. Harrastin nuorena erästä liikuntalajia - kilpailin kaikki kesäviikonloput. Talvella hiihtoa. Koskaan ei liikunta ole tuonut hyvää fiilistä tai euforiaa.
Liikun vain terveysvaikutusten takia.
Tykkään lukea, puuhailla lasteni kanssa, katsoa leffoja ja syödä hyvin ja juoda punkkua.
Saan myös kiksit matkustamisesta.
Pelaan tietokoneella pelejä. Paljon mukavampi tapa rentoutua
Missä hemmetin välissä??? Vai onko teidän urheilijoiden kämppä kuin pommin jäljiltä, oletteko kaikki sinkkuja vai mitä v*ttua. Meillä perheessä kolme lasta, kolme koiraa, molemmilla aikuisilla työ. Miehen työ vielä liikkuva; paljon poissa pitkiä aikoja. Iso omakotitalo, iso piha. Herään joka aamu 6.30 ja kakarat menee nukkumaan klo 21. Joskus olen yrittänyt aloittaa vaikkapa lenkkeilyn sen jälkeen mutta eipä se pitkään nappaa ja into lopahtaa. Syynä mm että silloin jää tekemättä aina jotain, joka kostautuu sitten seuraavana päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Personal trainer kirjoitti:
En yhtään ihmettele miksi Suomessa on paljon ylipainoisia, kun ei liikunta kiinnosta.
Pitääkin alkaa liikkumaan, että saan tuon ylipainoin pois. 155cm/43kg, montako kiloa olisi hyvä laihduttaa? Jaa toki parhaat vinkkisikin.
Työtä tulee tehtyä sellain 12-16h päivässä, joten joutoaikaa jää melko vähän jotein eipä tässä oikeastaan hittojakaan tule tehtyä.
Lyön luun kurkkuun, koska ongelmasi eivät johdu muista. Teet itse valintasi, mutta suosittelen työpaikan vaihtoa, sillä vaikutat turhan stressaantuneelta äkäpussilta. Kevyt liikunta auttaa siihenkin! ;)
Käyn viikonloppuisin teknoklubeilla tanssimassa. Voin tampata tuntejakin putkeen. Lasketaanko liikunnan harrastamiseksi?
Teen töitä (ison osan vapaa-ajasta), laadin suunnitelmia elämääni varten, haaveilen seksiakteista. Hyvän olon saan tekemällä itselleni orkut.
Vierailija kirjoitti:
Tekosyitävaan kirjoitti:
Nykyaikana ei edes juurikaan ole niin raskaita töitä että ne riittäisivät liikunnaksi. Töiden lisäksi on pakko treenata jos haluaa pysyö kunnossa puhumattakaan ettö kehittäisi fyysistä kuntoa jotenkin. Kaikki syyt olla liikkumatta on tekosyitä. Nykyään treenaa rakennusmiehetkin ja se on raskaammasta päästä ammatteja fyysisesti.
"Kaikki syyt olla liikkumatta on tekosyitä."? Mikä on syy miksi pitäisi liikkua muuta kuin hyötyliikuntaa? Jos ei siitä saa nautintoa (kuten minä en saa), niin en näe mitään syytä liikkua, kun minulla on paljon kiinnostavampiakin ajankäytön kohteita (työnteko, perhe-elämä, juopottelu, pihatyöt yms...).
Lihaskunto on kriittistä vanhuudessa - tulet huomaamaan sen hyödyt mm. yrittäessäsi edes nousta tuolilta.
Harva hyötyliikuntaa harrastava saa riittävästi lihaskuntoharjoittelua. Toki jos tekee kehonpainolla leuanvetoja, punnerruksia ja kyykkyjä on se parempi kuin ei mitään, ei vaadita salia automaattisesti.
Vierailija kirjoitti:
Ap, se, ettei harrasta vapaa-ajallaan liikuntaa, ei suinkaan tarkoita, että ei liiku lainkaan. Minäkin olen ammatiltani puutarhuri, ja liikun todella paljon työpäivän aikana. Työni on kävelemistä, nostelemista, kyykistelyä ja ylösnousua, saan askelmittariin työpäivän aikana helposti semmoiset 15 000 askelta.
En TARVITSE siihen enää päälle liikuntaa.
Hyötyliikunta on perinteinen, hyvä tapa pitäå kunnosta huolta, ei tarvitse erikseen lähteä jonnekin kuntosalille esittelemään trendikkäitä treenivaatteita ja poseerailemaan peilin edessä.
No tätäkö kysyttiin? Kysymys koski niitä jotka eivät liiku, eivät työssä eivätkä vapaa-ajalla. ”Kuittailusi” ap:lle oli ihan tarpeetonta.
Työni on osin fyysistä.
Harrastan myös jonkin verran metsästystä.
Juokseminen, punttien nosto yms.
on aina ollut minulle minulle pakkopullaa.
Käyn joskus kävelylenkillä, teen punnerruksia ja kyykkyn-ylös-jumppaa, mutta en varsinaisesti harrasta liikuntaa.
Lukeminen, nettikirjoittelu, erilaiset tekniseen askarteluun liittyvät harrastukset, perhe, parisuhde....
siinä ilon tuottajia.