Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Harrastuksesi, jota muut eivät ymmärrä?
11.11.2018 |
Onko sinulla harrastus, jota muut eivät tunnu ymmärtävän?
On niin omituista, että ystävien kanssa jutellaan harrastuksista, ja keskustelu kulkee luontevasti. Kaikkien erikoisia ja hurjiakin harrastuksia ymmärretään ja niistä halutaan kuulla lisää, olivatpa ne vuorikiipeilyä, savenvalantaa tai neulomista. Sitten kerron harrastavani postimerkkeilyä, ja HUPS, vaivaantunut hiljaisuus. Puheenaihetta vaihdetaan. Mistä ihmeestä tämä sosiaalinen kömpelyys näissä tilanteissa johtuu? Itseäni kiinnostaa kaikki, mitä ystävät tahtovat kertoa. Savenvalanta ja vuorikiipeily eivät kiinnosta minua, mutta haluan kuulla elämyksistä, joita ne ystävälle tuottavat. Kehotan aina kertomaan lisää ja tarkemmin.
Muilla vastaavia kokemuksia? :)
Kommentit (79)
Kaikki ketjussa tulleet on mielenkiintoisia harrastuksia, en vain osaisi jutella noista juuri mitään. Jospa hiljaisuus johtuu siitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietokone- ja konsolipelit
T. N25
Tähtitiede. Minulla on kaukoputki ja tykkään sillä katsella taivaalle. Älyttömän rentouttavaa ja mielenkiintoista. Ei siitä vaan hirveästi arjessa saa jutun juurta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harrastan sotahistoriaa, siis kirjoja, sokumentteja, alan lehtiä ja tapaamisia (joissa keskustellaan aiheesta). Lisäksi reissuja joskus tärkeille tapahtumapaikoille.
On tullut kyllä paskaa niskaan, haukkumista, vittuilua ja arvostelua. Eritoten miehiltä. Niitä ilmeisesti suututtaa kun nainen on niiden ”reviirillä” tjsp. Myös sotahulluksi haukutaan tajuamatta, että sotahistoria on tutkimusta, ei fanitusta.
Vierailija kirjoitti:
Lennän "lentosimulaattorilla", eli siis pelaan tietokonepeliä, johon olen hankkinut asianmukaiset ohjaimet ja mittaristot. Ei tyrehdytä keskustelua, vaan tästä seuraa aina hämmentynyt kysymys: "miksi?" :D
Täällä toinen, tosin minulla ei ole noita mittaristoja. Elämäni parhaita oppimiskokemuksia on ollut se kun opettelin vor-navigoinnin vanhalla flight simulator 9:llä. Jossain vaiheessa lähdin lentämään lento kerrallaan ympäri maailman, aloittaen Michinganista ja sieltä länttä kohti. Alaskasta Japaniin, Koreoiden kautta Malesiaan, Australiaan ja sieltä taas Intiaa kohti. Projekti taisi nuupahtaa Afrikan kohdalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harrastan sotahistoriaa, siis kirjoja, sokumentteja, alan lehtiä ja tapaamisia (joissa keskustellaan aiheesta). Lisäksi reissuja joskus tärkeille tapahtumapaikoille.
On tullut kyllä paskaa niskaan, haukkumista, vittuilua ja arvostelua. Eritoten miehiltä. Niitä ilmeisesti suututtaa kun nainen on niiden ”reviirillä” tjsp. Myös sotahulluksi haukutaan tajuamatta, että sotahistoria on tutkimusta, ei fanitusta.
Tällä saa seurueessa vaivautuneen hiljaisuuden sekunnissa. Miehet ei tykkää että naiset on hyviä/tietäviä jossain ” miesten asiassa”.
Keräilykorttipeliä. Tosi strateginen, mutta samalla ihmeen rentouttava ajanviete. Naispuoliset kaverini eivät voi millään ymmärtää enkä enää yritä puhua harrastuksestani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse tykkään enemmän kirjoitella käsin ja vastaanottaa ihan "vanhanaikaista" kirjepostia. t. toinen kirjeiden kirjoittelija.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ketjussa tulleet on mielenkiintoisia harrastuksia, en vain osaisi jutella noista juuri mitään. Jospa hiljaisuus johtuu siitä?
Minä kysyn usein näissä tilanteissa aika luonnonlapsi-henkisesti juuri ne kysymykset jotka mieleen tulevat ja yritän muodostaa itselle vieraasta harrastuksesta kuvaa. On mielenkiintoista kuulla millaisia elementtejä eri harrastuksissa on ja mitä kautta ihmiset nauttivat niistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lennän "lentosimulaattorilla", eli siis pelaan tietokonepeliä, johon olen hankkinut asianmukaiset ohjaimet ja mittaristot. Ei tyrehdytä keskustelua, vaan tästä seuraa aina hämmentynyt kysymys: "miksi?" :D
Täällä toinen, tosin minulla ei ole noita mittaristoja. Elämäni parhaita oppimiskokemuksia on ollut se kun opettelin vor-navigoinnin vanhalla flight simulator 9:llä. Jossain vaiheessa lähdin lentämään lento kerrallaan ympäri maailman, aloittaen Michinganista ja sieltä länttä kohti. Alaskasta Japaniin, Koreoiden kautta Malesiaan, Australiaan ja sieltä taas Intiaa kohti. Projekti taisi nuupahtaa Afrikan kohdalla.
Minäkin harrastin innokkaasti simulaattorilentämistä. En sentään Virtual Finnairiin hankkiutunut, mutta hallitsen kyllä kaikki Microsoft Flight Simulatorin tarjoamat navigointimenetelmät. Erityisesti neuvostovalmisteisista matkustajakoneista oli tarjolla to-del-la hienoja mallinnuksia.
Vierailija kirjoitti:
Lentokonespottaus! Ja varsinkin kun kuvaa aivan tuolla 10 km korkeudessa lentäviä koneita. On jotenkin eksoottista että meidän kotikylän yltä lentää säännöllisesti Emiratesin A380 :D
Oih, mulla tää sama. Flightradar24 on ihan must ☺️ toinen harrastus mistä olen haaveillut on tähtitieteily... on vaan vieläkin kaukoputki hommaamatta. Pitäisikin vihdoin ostaa. ( ja saada pitkiä katseita osakseen jos asiasta jollekin kertoo )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harrastan sotahistoriaa, siis kirjoja, sokumentteja, alan lehtiä ja tapaamisia (joissa keskustellaan aiheesta). Lisäksi reissuja joskus tärkeille tapahtumapaikoille.
On tullut kyllä paskaa niskaan, haukkumista, vittuilua ja arvostelua. Eritoten miehiltä. Niitä ilmeisesti suututtaa kun nainen on niiden ”reviirillä” tjsp. Myös sotahulluksi haukutaan tajuamatta, että sotahistoria on tutkimusta, ei fanitusta.
Outoja ukkoja. Minun silmissäni naisen pointsit kyllä nousee jos sattuu harrastamaan jotain miehisiä tai jopa samoja juttuja kuin itsekin.
Cosplay on sellainen harrastus, että siitä en hirveästi viitsi ulkopuolisille huudella. Lähimmät ystävät tietävät, mutta silti suurimman osan kanssa siitä olisi kiusallista yrittää keskustella. Minulla on aika liuta peruukkeja, piilolinssejä, tissien litistykseen käytettäviä toppeja, tekokorvia, maskeerausvälineitä ja asejäljitelmiä. Kaiken lisäksi tämä ei todellakaan ole ihan halpa harrastus.
Minäkin harrastan kirjeenvaihtoa. Se on ehkä hidasta, mutta on ihana kirjoittaa ja saada harkiten tehtyjä kirjeitä. Ehtii rauhassa miettiä, mitä kirjoittaa ja pohdiskella maailmanmenoa. Ahkerimpien kirjoittajien kanssa kirjeet vaihtuvat viikottain. Siinä ehtii sopivasti kertymään kertomista. Osa kirjekamuista on niin ikään parhaita ystäviäni.
Kirjeissä kiehtoo juuri se kiireettömyys. Ei tarvitse vastata heti, kirjeen voi jättää kesken vaikka kesken lauseen, eikä kukaan odota vastausta juuri tietyllä hetkellä. Itse inhoan sähköpostia ja vielä enemmän viestittelyä.
Kuten muihinkin harrastuksiin, niin kirjeenvaihtoon voi panostaa enemmän tai vähemmän. Ostaa kauniita kirjepapereita ja kuoria, tarroja ja teippejä tai sitten kirjoittaa vaikkapa vain ruutupaperille. Joskus voi kirjoittaa koneella vaihteen vuoksi.
Kaikkihan postimerkkeilyä ovat harrastaneet, ainakin lapsena.
Itse olen rikosharrastaja. Siitä on tullut monenlaista kommenttia. Asia on hyväksytty oikeastaan vasta sitten, kun homma meni niin pitkälle että tutustuin sen kautta ihmisiin. Nyt se onkin yhtäkkiä ihan normaalia, koska "onhan se johtanut ihan oikeisiin ihmissuhteisiin". Eli minun normaaliuteni ei riipukaan minusta itsestäni vaan siitä, että joku toinen ihminen on halunnut tavata minut ja tutustua.
Roskien kerääminen pois luonnosta. Saan itseni kävelylenkille tällä syyllä ja tuntuu mukavalta luonnon puolesta. Olen tehnyt tätä lapsesta asti.
My little ponien keräily. Kaveriporukassa oli seläntakana sitä voivoteltu ja mietitty että tarvitsen varmaan jotain tutkimusta onko päässä kaikki kunnossa.
Olen ihan työssäkäyvä, sosiaallinen kahden lapsen 27v äiti jolla on kyllä ihan normaaleja harrastuksiakin (lenkkeily yms ja lasten kanssa kanssa askarrellaan tosi paljon) mutta jotenkin se että satun keräämään poneja menee yli ymmärryksen.
Alue: Aihe vapaa
Minusta teidän kaikkien harrastukset kuulostaa todella mielenkiintoisilta ja mielelläni juttelisin enemmänkin kaikesta niihin liittyvästä ja miksi juuri se kiinnostaa!
Kaipa voin lukeutua joukkoon, koska omaan outoja harrastuksia itsekin postimerkkeilystä kirjeenvaihtoon ja postcrossaamiseen.
Ehkä oudoin mistä en muiden kanssa edes puhu on se, että tykkään katsoa youtubesta videoita joissa pelataan pelejä. Tiedän että videot ovat suosittuja, kymmeniätuhansia, satojatuhansia tai jopa miljoonia katselukertoja. En kuitenkaan yleensä katso näitä joihin on leikattu parhaat ja hauskimmat palat, vaan nimenomaan niitä joissa pelataan peli alusta loppuun selostuksen kanssa. Minulla ei ole varaa ostaa itselleni pelejä, ja muutenkin kun pelaan uppoan liian syvälle pelimaailmaan ja kadotan itseni. On helpompaa katsoa ikään kuin etäältä kun joku toinen pelaa, voin nauttia hyvän pelin tarinasta ja videon tekijän viihdyttävistä jutuista. Mutta en ole tavannut vielä ketään joka myöntäisi tekevänsä samaa.