Lue keskustelun säännöt.
Mikä hemmetti tähän toistuvaan masennukseen auttaa
09.11.2018 |
Pitkä terapia takana. Enää en saa mitään tukea, joten käyn kerran kuussa. On käytössä mielensisäisiä keinoja, meditaatio, lepo ja itsensä pakottaminen, vitamiinit jne. Lääkkeet lopetin 2 vuotta sitten. Vaikka mä kuinka yritän niin aina nämä jaksot toistuu, joissa ajatukset on todella, todella synkkiä. Paniikin olen selättänyt, samoin jatkuvan ahdistuksen, mutta nämä mustat kaudet...
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko kannattanut elää sellaista elämää, ettei olisi tullut koko masennusta alun alkaenkaan? 🙄
Kerrotko, että miten tämä olisi tapahtunut 😊 Olen ollut itsetuhoinen jo pikkuisena, silloin ei ollut mitään keinoja. Vasta aikuisena tajusin tilanteeni, koska itsetuhoisia ajatuksia ei ollut enää lapsuuden jälkeen. Tiesitkö muuten, että mielenterveysongelmilla on taipumus periytyä, se voi löytyä ihan DNA:sta.
Alttius ei tarkoita sairastumista. Sairastumisen voi välttää oikeilla valinnoilla. Et vain olisi ajatellut itsem*rhaa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko kannattanut elää sellaista elämää, ettei olisi tullut koko masennusta alun alkaenkaan? 🙄
Toki olisi kannattanut. Mistä sinä olisit lapsuudessani järjestänyt minulle psyykkisesti tasapainoiset vanhemmat?
- Toinen toistuvasta masennuksesta kärsivä
Myös lapset voivat hakea apua ja tehdä vaikka lasun itsestään, puhua jollekin luotettavalle aikuiselle jne. Miksi et tätä tehnyt?
Miksi luulet, etten yrittänyt tehdä mitään? En ollut lapsena lastensuojeluilmoituksista ikinä kuullutkaan. Ne aikuiset, joille kerroin perheemme ongelmista eivät tilanteeseen halunneet puuttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko kannattanut elää sellaista elämää, ettei olisi tullut koko masennusta alun alkaenkaan? 🙄
Kerrotko, että miten tämä olisi tapahtunut 😊 Olen ollut itsetuhoinen jo pikkuisena, silloin ei ollut mitään keinoja. Vasta aikuisena tajusin tilanteeni, koska itsetuhoisia ajatuksia ei ollut enää lapsuuden jälkeen. Tiesitkö muuten, että mielenterveysongelmilla on taipumus periytyä, se voi löytyä ihan DNA:sta.
Alttius ei tarkoita sairastumista. Sairastumisen voi välttää oikeilla valinnoilla. Et vain olisi ajatellut itsem*rhaa jne.
Ei tietenkään tarkoita. Ja juuri noinhan minä yritin 😁 Ja "hienosti" meni yli 10 vuotta. Sitten tuli romahdus. Ja senkin jälkeen yritin, koska en suostunut hyväksymään masennusta. Voin kertoa, että ei toiminut. Toisekseen, ei lapsen toiminnanohjaus ole vielä niin kehittynyttä, että kykenisi ajattelemaan kovinkaan monipuolisesti. Mutta yritin kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Ainoa valo pimeyteen on Jeesus Kristus - Häntä pimeys pelkää ja pakenee.
Rukoile Jeesusta elämäsi Herraksi ja sinä alat pikku hiljaa parantua ehyeksi kaikista niistä itsen ja toisten tekemistä synnin haavoista.
Ettekö te hi hhulit voisi painua sinne he lvettiin, jonne aina toisia niin innokkaasti lähetätte? Minua se pitkähiuksinen hippi ei ainakaan kuullut saati auttanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko kannattanut elää sellaista elämää, ettei olisi tullut koko masennusta alun alkaenkaan? 🙄
Toki olisi kannattanut. Mistä sinä olisit lapsuudessani järjestänyt minulle psyykkisesti tasapainoiset vanhemmat?
- Toinen toistuvasta masennuksesta kärsivä
Myös lapset voivat hakea apua ja tehdä vaikka lasun itsestään, puhua jollekin luotettavalle aikuiselle jne. Miksi et tätä tehnyt?
Ap vastaa nyt tässä, vaikka se taitaa olla turhaa. Jos lapsen ja vanhemman välinen luottamus on nolla niin ei vanhemmille voi puhua. Ja meillä ainakin tehtiin selväksi se, että kotiasioista ei saa puhua kellekään. Lapset on lojaaleja vanhemmille aika pitkälle. Moni aikuinen kyllä tiesi. Miksi eivät tehneet lasua, sen tietävät he.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko kannattanut elää sellaista elämää, ettei olisi tullut koko masennusta alun alkaenkaan? 🙄
Kerrotko, että miten tämä olisi tapahtunut 😊 Olen ollut itsetuhoinen jo pikkuisena, silloin ei ollut mitään keinoja. Vasta aikuisena tajusin tilanteeni, koska itsetuhoisia ajatuksia ei ollut enää lapsuuden jälkeen. Tiesitkö muuten, että mielenterveysongelmilla on taipumus periytyä, se voi löytyä ihan DNA:sta.
Alttius ei tarkoita sairastumista. Sairastumisen voi välttää oikeilla valinnoilla. Et vain olisi ajatellut itsem*rhaa jne.
Ei tietenkään tarkoita. Ja juuri noinhan minä yritin 😁 Ja "hienosti" meni yli 10 vuotta. Sitten tuli romahdus. Ja senkin jälkeen yritin, koska en suostunut hyväksymään masennusta. Voin kertoa, että ei toiminut. Toisekseen, ei lapsen toiminnanohjaus ole vielä niin kehittynyttä, että kykenisi ajattelemaan kovinkaan monipuolisesti. Mutta yritin kyllä.
Jos et mitään muka kykene tekemään, niin lopeta myös valittaminen. Olet tuon elämän valinnut, kärsi nyt seuraukset.
Minua on auttanut osa-aikatyö. Toivon todella, että saan pitää työpaikkani. Jaksan tehdä 6 tunnin työpäiviä hyvin. Viikonloput ja loma-ajat ovat vaikeita. Olla yksin ajatustensa kanssa. Olen aina ollut masennukseen taipuvainen, mutta työn aloittamisen myötä en enää vaivu niin syvälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni elämää tasapainottaisi säännöllinen seksielämä. Se varmasti auttaisi masennukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko kannattanut elää sellaista elämää, ettei olisi tullut koko masennusta alun alkaenkaan? 🙄
Toki olisi kannattanut. Mistä sinä olisit lapsuudessani järjestänyt minulle psyykkisesti tasapainoiset vanhemmat?
- Toinen toistuvasta masennuksesta kärsivä
Myös lapset voivat hakea apua ja tehdä vaikka lasun itsestään, puhua jollekin luotettavalle aikuiselle jne. Miksi et tätä tehnyt?
Miksi luulet, etten yrittänyt tehdä mitään? En ollut lapsena lastensuojeluilmoituksista ikinä kuullutkaan. Ne aikuiset, joille kerroin perheemme ongelmista eivät tilanteeseen halunneet puuttua.
Eli et yrittänyt tarpeeksi. Ei kenelläkään muulla ole velvollisuutta hyysätä sinua.
Ap kommentoi sivusta, että kyllä nimenomaan vanhemmilla on vastuu lapsista. Sinänsä provolle turha vastata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko kannattanut elää sellaista elämää, ettei olisi tullut koko masennusta alun alkaenkaan? 🙄
Kerrotko, että miten tämä olisi tapahtunut 😊 Olen ollut itsetuhoinen jo pikkuisena, silloin ei ollut mitään keinoja. Vasta aikuisena tajusin tilanteeni, koska itsetuhoisia ajatuksia ei ollut enää lapsuuden jälkeen. Tiesitkö muuten, että mielenterveysongelmilla on taipumus periytyä, se voi löytyä ihan DNA:sta.
Alttius ei tarkoita sairastumista. Sairastumisen voi välttää oikeilla valinnoilla. Et vain olisi ajatellut itsem*rhaa jne.
Ei tietenkään tarkoita. Ja juuri noinhan minä yritin 😁 Ja "hienosti" meni yli 10 vuotta. Sitten tuli romahdus. Ja senkin jälkeen yritin, koska en suostunut hyväksymään masennusta. Voin kertoa, että ei toiminut. Toisekseen, ei lapsen toiminnanohjaus ole vielä niin kehittynyttä, että kykenisi ajattelemaan kovinkaan monipuolisesti. Mutta yritin kyllä.
Jos et mitään muka kykene tekemään, niin lopeta myös valittaminen. Olet tuon elämän valinnut, kärsi nyt seuraukset.
Sulla menee nyt sekaisin lapsuus ja aikuisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko kannattanut elää sellaista elämää, ettei olisi tullut koko masennusta alun alkaenkaan? 🙄
Toki olisi kannattanut. Mistä sinä olisit lapsuudessani järjestänyt minulle psyykkisesti tasapainoiset vanhemmat?
- Toinen toistuvasta masennuksesta kärsivä
Myös lapset voivat hakea apua ja tehdä vaikka lasun itsestään, puhua jollekin luotettavalle aikuiselle jne. Miksi et tätä tehnyt?
Miksi luulet, etten yrittänyt tehdä mitään? En ollut lapsena lastensuojeluilmoituksista ikinä kuullutkaan. Ne aikuiset, joille kerroin perheemme ongelmista eivät tilanteeseen halunneet puuttua.
Eli et yrittänyt tarpeeksi. Ei kenelläkään muulla ole velvollisuutta hyysätä sinua.
Kuinka huonosti ihmisellä oikein pitää mennä, että hän tulee heittelemään tällaisia kommentteja?!?
Vierailija kirjoitti:
Oletko kokeillut kannabista tai sieniä (mikro annoksella)? Itse selitin vaikean ahdistuksen ja masennuksen kannabiksella, se muokkaa ajattelua ja pakottaa aivot erilaiseen työhön mikä ei ole muuten mahdollista. Se ei kuitenkaan aina tuo hyvää oloa vaan kun ajatukset tulee päälle, voi ahdistaa paljonkin, mutya silloin juuri niitä pääsin todella Käsittelemään. Tuolloin käytin päivittäin, nykyään en ollenkaan, koska sain siitä tarvitsemani avun.
Lisätään tähän neuvoon sellainen huomio, että jos ihmisellä on taipumus saada psykooseja, niin ne voivat puhjeta kannabiksen käytön seurauksena. Että en lähtisi suosittelemaan kenellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeet ei kelpaa, sähköhoito ei kelpaa. Kaipaatko taikasauvaa? Ei löydy.
Ei noin saa sanoa, koska erotuksena depressiosta, jää tämä ikiaikainen mälvääminen. Palstamasennus addiktiivisin piirtein.
t. aamulääkäri
Jokainen ihminen on vastuussa omista valinnoistaan ja omasta terveydestään. Jos et kykene apua hakemaan ja itsestäsi huolehtimaan, niin turha valittaa huonoa oloa.
Itse syön lääkkeitä jo kymmenettä vuotta, mutta terapia jäi kesken. En käytä huimausaineita, en edes polta. Mutta Kelan mielestä olen syypää tilanteeseeni, joten -20%. Pari viikkoa olen yrittänyt meditoida ja käsitellä asiaa, etten vedä itseäni kiikkuun, mutta se kai tässä on edessä.
Hienon maan olette saaneet aikaan: ihan kuin Neuvostoliitto. Mikään ei toimi, mutta eliitti pieree ihan omissa sfääreissään.
Vierailija kirjoitti:
Itse syön lääkkeitä jo kymmenettä vuotta, mutta terapia jäi kesken. En käytä huimausaineita, en edes polta. Mutta Kelan mielestä olen syypää tilanteeseeni, joten -20%. Pari viikkoa olen yrittänyt meditoida ja käsitellä asiaa, etten vedä itseäni kiikkuun, mutta se kai tässä on edessä.
Hienon maan olette saaneet aikaan: ihan kuin Neuvostoliitto. Mikään ei toimi, mutta eliitti pieree ihan omissa sfääreissään.
Miksi päädyit lopettamaan terapian kesken? Mikset vaihtanut terapeuttia?
Vierailija kirjoitti:
Jokainen ihminen on vastuussa omista valinnoistaan ja omasta terveydestään. Jos et kykene apua hakemaan ja itsestäsi huolehtimaan, niin turha valittaa huonoa oloa.
Trolli, suksi kuuseen!
Vierailija kirjoitti:
Mun psykiatrit ehdottaneet että hankkisin parisuhteen. Niin, sehän tosta noin vaan hankitaankin. Tai no kyllähän nuo kaiken maailman belörffit kauniine naamoineen ja silikonitisseineen tuntuu noita miehiä saavan mutta mä kun en valitettavasti näytä häneltä niin en ole sitä miestäkään onnistunut hankkimaan vaikka ikää jo 30 v.
Mä saisin kyllä miehen, mutta kun ei mikään junttitollukka mun onnellisuutta lisäisi, päinvastoin. Sen verran oon kokeillut että tiedän tämän. Parempiin miehiin mulla ei ole mahdollisuuksia.
Osaatpa olla kuvottava ihminen.