Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Milloin tajusit lopettaa työnhaun?
08.11.2018 |
Jäin työttömäksi heti yliopistosta maisteriksi valmistuttuani, olin 23v. Nyt olen 34v eli 11 vuotta työttömyyttä takana, keskimäärin 100 työhakemusta vuodessa, eli yhteensä noin 1100 työhakemusta tehtynä ja en tahdo edes laskea kuinka monessa turhanpäiväisessä lisäkoulutuksessa olen käynyt. Nyt tajusin lopettaa työnhaun. Vasta nyt. Olen vissiin tyhmä - hidas tajuamaan asioita. Olisi pitänyt tajuta jo ajat sitten.
Enää en tee ainuttakaan työhakemusta, en katso ainuttakaan työpaikkailmoitusta, en ole kertaakaan yhteydessä työvoimatoimistoon, en enää mene työvoimatoimiston määräämiin koulutuksiin/infoihin/kuntoutuksiin/mihinlie. En enää hae työttömyystukea, en mene enää minnekään, en enää tee yhtään mitään. Eläkkeelle asti aion vain ottaa iisisti ja elää toimeentulotuella. Kiitti mulle riitti! Tästedes olen suosiolla köyhä ja työtön ja toimeton. Tästedes rentoudun. Viimeiseen yhteentoista vuoteen en ole saanut rentoutua hetkeksikään, mulla ei ole ollut päivääkään lomaa. Antaa olla, en jatka enää. En voi kirjoittaa mitä ajattelen työvoimatoimistosta ja Suomen työmarkkinoista ja työnantajista, koska silloin syyllistyisin solvauksiin ja kunnianloukkauksiin.
Milloin sinä olet vihdoin viimein tajunnut lopettaa työnhaun ja ryhtyä toimeentulotukieläkeläiseksi? Pliis kertokaa mulle että te olette tajunneet tämän paljon mua nopeammin! Mä en voi käsittää miksi mä jatkoin turhaa työnhakua näin älyttömän pitkään. Ainoastakaan koulutuksesta, ainoastakaan työhakemuksesta, ainoastakaan työvoimatoimiston ehdotuksesta/toimenpiteestä ei ollut mitään hyötyä!
Kommentit (76)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työpaikkojen ikärasismin lisäksi on persoonallisuusrasismi. On ihmisiä, joita ei haluta mihinkään työpaikkaan. Nämä eivät ole psykopaatteja, juoppoja tai narkkeja. Jokin selittämätön piirre persoonassa estää työpaikan saannin. Onko se liika itsekritiikki, vaatimattomuus tai jokin muu. Koska millään ei jokaista työtöntä haluta työllistää, on syyllistäminen loputtava kerta kaikkiaan tai sitten valtio ja kunnat antaa ihan jokaiselle suojatyöpaikan, josta saa niin paljon palkkaa, ettei tarvita muita tukia.
Jos ap on jokin taidehörhö, ni ei ihme ettei duunia löydy.
Miten et voi saada mitään töitä. Lehdenjakoa, vartijan hommia, varastotöitä, opettajan sijaisuuksia, lastenhoitajan/lastentarhanopettajan paikkoja yms yms
Vierailija kirjoitti:
Miten et voi saada mitään töitä. Lehdenjakoa, vartijan hommia, varastotöitä, opettajan sijaisuuksia, lastenhoitajan/lastentarhanopettajan paikkoja yms yms
Kokeile itse. Täysin harmiton kokeilu, mitään et menetä, se ei maksa sinulle mitään, sun ei tarvitse erota sun nykyisestä työstä, voit jatkaa sun elämää ihan vanhaan hyvään tapaan. Kokeilu menee näin:
Ala hakea töitä. Väitä työhaastattelijalle että olet ollut viimeiset 10 vuotta työtön työnhakija. Katso saatko töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopettakaa se lähihoitajaksi patistaminen. Vuosittain koulutetaan liikaa lähihoitajia. Te-toimisto työntää työttömät ja maa.han.muutta.jat koulutukseen. Ei kaikille riitä millään töitä, varsinkin kun hoitajamitoitusta on leikattu, säästöjen vuoksi. Kuten tiedätte median uutisoinnista, lähihoitajiksi valmistuu nykyisin alalle täysin kelpaamatonta ainesta. Ei lähihoitajan ammatti ole enää varma työllistäjä. Lähihoitajia on työttöminä tuhansia. T. Työtön lähihoitaja 56v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kykene mitään töitä tekemään, niin varmaan joku hoitolaitos tai sukulaisten nurkkiin on oikea ratkaisu. Jälkimmäisessä paikassa voit olla hyödyksi parhaas mukaan. Mitään vastikkeetonta rahaa ei terveen ihmisen pidä saada.
Ei AP:lla tai muilla kyse ole kykenemättömyydestä. Itse kirjoittelen harrastuksena tieteellisiä artikkeleita, opiskelen kieliä, ompelen vaatteita, korjaan tietokoneita jne. Tohtoriksi asti lukemalla olen vain sattunut diskvalifioimaan itseni työnantajien silmissä, joten kukaan ei koskaan tule palkkaamaan minua ja tälle sinä et mahda mitään :D
Perusta sitten se ompelimo. Sulle on maksettu jo toi hiton kallis koulutus, aiotko sä koskaan maksaa takas mitään?
Kateusraivoajan elämä on kovaa.
Voisko kustantajalla olla mitään muuta ongelmaa elättien kanssa, kuin kateus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten et voi saada mitään töitä. Lehdenjakoa, vartijan hommia, varastotöitä, opettajan sijaisuuksia, lastenhoitajan/lastentarhanopettajan paikkoja yms yms
Kokeile itse. Täysin harmiton kokeilu, mitään et menetä, se ei maksa sinulle mitään, sun ei tarvitse erota sun nykyisestä työstä, voit jatkaa sun elämää ihan vanhaan hyvään tapaan. Kokeilu menee näin:
Ala hakea töitä. Väitä työhaastattelijalle että olet ollut viimeiset 10 vuotta työtön työnhakija. Katso saatko töitä.
No voisihan sitä duuniin mennä aiemminkin ennen kuin sitten kun on ollut vuosikymmenen verran työtön.
Ja mitäs sitä ennen sosiaaliturvaa tehtiin kuoltiin pystyyn vai?
Vierailija kirjoitti:
Minullakin on maisterin tutkinto, ja yli 10 vuoteen ei ole tullut mitään vastausta yhteenkään työhakemukseen. Olen saanut paljon ohjeita siitä, kuinka pitäisi käyttäytyä ja mitä puhua työhaastattelussa, mutta kun en ole yhteenkään haastatteluun päässyt, niin luovutin. En ole päässyt edes mihinkään tyhjänpäiväiseen koulutukseen.
Sitten hankin itselleni "hullun paperit" ja "pääsin" kuntouttavaan työtoimintaan. Siellä rasittavinta oli työkaverit, joille se askartelu oli "uran huipentuma". Heille oli käsittämätöntä, että halusin oikeisiin töihin.
Kato kyllä löytyy neuvokkuutta, kun lekuria pääsee huijaamaan. Mut töitä, ei emmä vaan niinku pysty..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä se on kun naisia koulutetaan. Ei ne kuitenkaan kykene työllistymään ja sitten ei enää todellisia kykyjä vastaavat työt kelpaakaan, kun ollaan niin akateemisia.
Terv. Nainen
Lopetin työnhaun 3kk työttömyyden jälkeen kokonaan. Elän säästöillä. Paha ahdistuneisuushäiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko, enkä pysty enää tekemään aiempaa asiakaspalvelutyötä. Työkkäri ei ole tästä kiinnostunut. Sairauslomalle en tahtoisi jäädä vaan löytää työn, jota pystyn tekemään. Teen sen itsenäisesti paremmin kuin jatkuvan painostuksen alaisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mä oo hakeenu enkä hae. Mullle ei vttuilla.
Tajusin sen jo silloin kun synnyin. Naisena on turha hakea töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten et voi saada mitään töitä. Lehdenjakoa, vartijan hommia, varastotöitä, opettajan sijaisuuksia, lastenhoitajan/lastentarhanopettajan paikkoja yms yms
Missä 90-luvulla oikein elätte, jos opettajan sijaisuuksia saa ihan tuosta vaan? Jokaiseen päivän sijaisuuteenkin on kymmenen gradua tekevää opeopiskelijaa hakemassa
Vierailija kirjoitti:
Jos ap on jokin taidehörhö, ni ei ihme ettei duunia löydy.
Mä opiskelin amk:ssa kuvataidetta tarkoituksenani päästä peli- tai mainosigraaafikoksi. Meidän luokalta kaikki 17 muuta pääsivät unelmiensa töihin heti valmistuttuaan, paitsi minä. Ehkä olen vain niin huono piirtäjä, tai sitten liian introvertti. Yhteen haastatteluun olen 5 vuoden aikana päässyt. Olen jo luovuttanut, ei kiinnosta kouluttautua edes lähihoitajaksi kun ei musta ole siihen.
Alue: Aihe vapaa
Jos kiinnostaa lähes mikä duuni tahansa, kannattaa ne tohtorin- ja usein maisteritutkinnotkin heivata ansioluettelosta. Perustoiminnot pääsee helpommin jos ei vaikuta liian sivistyneeltä. Ennemmin väittää vaikka olleensa vapaaehtoistyössä ulkomailla, hoitaneensa jotain vanhaa sukulaista tms. Jos taas edelleen haluaisi korkeakoulutetun töihin ei oikein voi mitään jos kymmenen vuotta on mennyt. Ymmärrän kyllä fiilikset, koska valmistuin lamaan ja hyvästä tutkinnosta huolimatta sain etäisestikään järkevän työn vasta monen vuoden jälkeen. Huonompikin työ kuitenkin omalta osaltani auttoi eteenpäin sekä itsetunnon puolesta että siinä, miten ymmärsin sen suunnan mihin pyrin. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin olen työpaikassa missä viihdyn ja osaamistani arvostetaan. Koulutustani vastaavaa palkkaa en saa, mutta olen tyytyväinen.