Lue keskustelun säännöt.
Miksi sanot näin lapsettomalle?
08.11.2018 |
Työskentelen naisvaltaisella alalla ja suurinosa työntekijöistä on äitejä. Olen työskennellyt samalle työnantajalle jo useita vuosia ja toki tutustunut toisiin työntekijöihin myös työn ulkopuolella. En kuitenkaan ole puhunut niin yksityisestä asiasta kuin lapsettomuudestani kenellekään rehellisesti. Olen kertoillut ympäripyöreitä selityksiä ja sanonut ettei sellaista vauvakuumetta oikein ole kohdalleni osunut. Totuus on jotain ihan muuta ja aina kun joku kahvipöydässä tokaisee, että sinullakin alkaa olla tuota ikää tekisi mieleni alkaa kirkumaan. Kysynkin nyt teiltä kaikilta, jotka näin tokaisette seurueessa noin vaan, kun ihminen on ensin joutunut selittelemään lapsettomuuttaan ensin jotenkin. Aihetta mikä ei kenellekään kuulu ja todennäköisesti seurassa, missä ihmiset ovat puolituttuja asiasta, ei kerrota sen oikeaa laitaa, miksi te näin tokaisette?? Luuletteko te todellakin ettei kyseinen ihminen huomaa omaa ikäänsä? Luuletteko, että hän joku aamu herää ja tajuaa, että se mitä hän on yrittänyt jo viimeiset 10 v epätoivoisesti ei varmasti enää onnistu iänkään puolesta ja tämä tulee hänelle yllätyksenä? Ovatko nämä tokaisijat TODELLA yksinkertaisia ihmisiä, jotka kuvittelevat että kahvipöydissä tuntemattomien ihmisten keskellä kerrotaan ne todelliset syyt ja taistelut mitä taustalla on? Vai ovatko nämä ihmiset vaan todella ilkeitä ja tiedostavat asian kyllä, mutta haluavat vaan lisätä lapsettoman ihmisen tuskaa? Kysymys siis lyhyesti, onko kyse tyhmyydestä vai ilkeydestä?
Kommentit (44)
Pitää melkein olla kiitollinen kun meillä töissä ei ole muiden elämästä utelevia mammoja vaan puhutaan mitä sattuu mitä nyt mieleen tulee olisi se perhe-elämästä tai opiskelusta tai muusta eikä se seurusteleeko joku ja onko lapsia tulossa kiinnosta ketään. Ei ole uteluita tai neuvoja miten elää vaan jutellaan mitä mieleen tulee. Yksityiselämästä voi kertoa sen verran kuin haluaa. Naurattaa että muka se kuuluu asiaan että ruvetaan muistuttelemaan muita heidän iästä ja kuinka pitäisi ruveta lapsia tekemään ajoissa ihan kuin asianomainen ei itse tiedostaisi asiaa. Ei minulle mieleen tulisi ruveta enempää utelemaan toisen elämästä kuin kysyä kerran onko tällä perhettä tai lapsia ja vastaus on lyhyt ja ytimekäs "ei ole" niin turha sitä enempää kysellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä tein sen virheen että mainitsin töissä eräälle kanta-asiakkaalle että aiotaan miehen kanssa alkaa ehkä lastentekoon piakkoin. Nyt sitten joka kerta, parin viikon välein siis, kun näkee minut niin alkaa sellainen ihme 'ei näy vielä mahaa' elehdintä :( Ei ole vielä ihan hirveä ongelma paitsi niinä päivinä kun on just alkanut menkat ja itkettää koko ajan muutenkin kun lapsi olisi niin toivottu, mutta jos tää jatkuu pitempään ja etenkin jos tulee vaikka keskenmeno tai jotain niin tinttaan sitä kyllä jos väärällä hetkellä sattuu kysymään. Siis kenellä on niin vähän tilannetajua että koko ajan huomauttelee vaikka joo, onhan se oma vika kun mainitsin siitä, mutta itse jos joku sanois että yrittävät niin en kyllä utelisi yhtään sen enempää, saavat itse kertoa jos on kerrottavaa...
Vierailija kirjoitti:
Mä tein sen virheen että mainitsin töissä eräälle kanta-asiakkaalle että aiotaan miehen kanssa alkaa ehkä lastentekoon piakkoin. Nyt sitten joka kerta, parin viikon välein siis, kun näkee minut niin alkaa sellainen ihme 'ei näy vielä mahaa' elehdintä :( Ei ole vielä ihan hirveä ongelma paitsi niinä päivinä kun on just alkanut menkat ja itkettää koko ajan muutenkin kun lapsi olisi niin toivottu, mutta jos tää jatkuu pitempään ja etenkin jos tulee vaikka keskenmeno tai jotain niin tinttaan sitä kyllä jos väärällä hetkellä sattuu kysymään. Siis kenellä on niin vähän tilannetajua että koko ajan huomauttelee vaikka joo, onhan se oma vika kun mainitsin siitä, mutta itse jos joku sanois että yrittävät niin en kyllä utelisi yhtään sen enempää, saavat itse kertoa jos on kerrottavaa...
Kyllä juuri ne sanomattomat sanat ja sääli saivat itseni eroamaan urheiluseurasta aikanaa ja tekemään päätöksen etten enää ikinä avaudu asiasta kenellekään. En enää jaksa kantaa sitä ääneen sanomatonta taakkaa joka leijuu niissä tilanteissa päällä sen jälkeen kun lapsettomuus on otettu kerran puheeksi. Ja asia EI KUULU KENELLEKÄÄN.
Miksi työpaikoilla puolitutut ihmiset kyselee mitään. Minusta nämä utelijat ja neuvojat ovat useimmiten sekä tyhmiä että ilkeitä. Omista asioistaan voi puhua jos arvelee niiden olevan kiinnostavia. Olen aina pitänyt näitä moukkina ja en työpaikalla ole tällaisten kanssa yhtään sen enempää tekemisissä kuin työasiat vaativat. Onneksi on olemassa myös kivoja ihmisiä jotka osaavat puhua yleisellä tasolla kaiken maailman asioista loukkaamatta ketään.