Lue keskustelun säännöt.
Miksi sanot näin lapsettomalle?
08.11.2018 |
Työskentelen naisvaltaisella alalla ja suurinosa työntekijöistä on äitejä. Olen työskennellyt samalle työnantajalle jo useita vuosia ja toki tutustunut toisiin työntekijöihin myös työn ulkopuolella. En kuitenkaan ole puhunut niin yksityisestä asiasta kuin lapsettomuudestani kenellekään rehellisesti. Olen kertoillut ympäripyöreitä selityksiä ja sanonut ettei sellaista vauvakuumetta oikein ole kohdalleni osunut. Totuus on jotain ihan muuta ja aina kun joku kahvipöydässä tokaisee, että sinullakin alkaa olla tuota ikää tekisi mieleni alkaa kirkumaan. Kysynkin nyt teiltä kaikilta, jotka näin tokaisette seurueessa noin vaan, kun ihminen on ensin joutunut selittelemään lapsettomuuttaan ensin jotenkin. Aihetta mikä ei kenellekään kuulu ja todennäköisesti seurassa, missä ihmiset ovat puolituttuja asiasta, ei kerrota sen oikeaa laitaa, miksi te näin tokaisette?? Luuletteko te todellakin ettei kyseinen ihminen huomaa omaa ikäänsä? Luuletteko, että hän joku aamu herää ja tajuaa, että se mitä hän on yrittänyt jo viimeiset 10 v epätoivoisesti ei varmasti enää onnistu iänkään puolesta ja tämä tulee hänelle yllätyksenä? Ovatko nämä tokaisijat TODELLA yksinkertaisia ihmisiä, jotka kuvittelevat että kahvipöydissä tuntemattomien ihmisten keskellä kerrotaan ne todelliset syyt ja taistelut mitä taustalla on? Vai ovatko nämä ihmiset vaan todella ilkeitä ja tiedostavat asian kyllä, mutta haluavat vaan lisätä lapsettoman ihmisen tuskaa? Kysymys siis lyhyesti, onko kyse tyhmyydestä vai ilkeydestä?
Kommentit (44)
En tiedä.
Minusta on selvää, ettei lapsiasioita udella. En ole koskaan kysynyt aiheesta edes parhailta ystäviltäni tai lähisukulaisilta - he ovat itse ottaneet asian puheeksi jos ovat.
Minulla on kaksi lasta, ja olen ärsyyntynyt aina suunnattomasti kaikista lapsen saamiseen liittyvistä kysymyksistä. Ennen lasta udeltiin, milloin lapsi tulee. Synnytyskertomus olisi pitänyt olla valmis jakamaan puolitutuille maitokaupassa. Parin vuoden jälkeen valtavasti uteluita toisesta lapsesta. Niihin oli kurjaa vastailla esim hiljattain tapahtuneen fyysisesti ja henkisesti vaikean keskenmenon jälkeen. Ja kun se toinen lapsi syntyi, päivittelyä tavallista suuremmasta ikäerosta sekä siitä, kuinka harmillista on että olen saanut kaksi poikaa. Uteluita kolmannesta.
90v mummoni on ainoa jolta siedän ”kai te nyt vielä sen tytön teette” -kommentteja. Muut, olkaa hiljaa!
Ap:lle tsemppiä. En osaa neuvoa. Itse olen vastannut näihin ilman hymyä, mitään paljastamatta ja puheenaihetta vaihtaen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisporukoissa tietysti puhutaan paljon lapsista, ja aika luontevaa on kysyä: "Onko sulla lapsia?" Jos siihen vastaa "Ei ole." sen näköisenä, että älä kysy enempää, niin jokainen yhtään hienotunteisuutta omaava ihminen jättää kyllä rauhaan. Vähemmän hienotunteiselle voi sanoa, ettei halua puhua siitä. Jos sitten vielä jankkaa... sitten on aika tolloa käytöstä. Miten tolloja kohdellaan?
Vierailija kirjoitti:
Niin, pitäisi alkaa kahvihuoneessa kyselemään että jokos ne Mirkun vaihdevuodet on alkaneet kun sulla on tuota ikääkin, mites Einon lapset, ootkos vaimolta kysyny että on varmasti sun kun sitähän sattuu ja tapahtuu.
No heh heh. Nuo ehdottamasi kommentit on asiattomia. Sen sijaan "pitääkin käydä sunnuntaina isän luona kakulla, mites muut aiotteko käydä?" -tyylinen kommentti (jonka joku lapseton saattaisi aivan hyvin heittää) voi tuntua juuri isänsä menettäneeltä todella pahalta. Tarkoittaako se, ettei isistä saisi puhua tai viattomasti vanhemmista työkavereilta kysyä? No ei tarkoita, vaikka joku vanhempansa menettänyt sitä varmasti toivoisi. Oikeasti, tuo lapsettomien katkeruus menee kyllä välillä aika yli. On tietenkin eri asia alkaa utelemaan "no miksi et halua lapsia, no kerro nyt meille??!" tai jakelemaan naiiveja lastentekovinkkejä, mutta oikeasti en kyllä ole itsekään lapsettomana sitä mieltä, etteikö asiasta saisi millään sanamuodolla keltään viattomasti kysyä tai ottaa lapsia puheeksi työpaikalla.
Ei mikään ihme, että suomalaiset ei puhu. Yhdelle pitää puhua näin ja toiselle noin, muuten vedetään hernettä nenuun ja ollaan ikuisesti suuttuneita..
Vierailija kirjoitti:
Jos valehtelee, ei pitäisi tuohtua että ihmiset uskovat sen valheen... Minua apn kaltaiset ihmiset ärsyttävät suuresti - juuri teidän paskanpuhujien takia monet luulevat että "kaikki kuitenkin haluaa lapsia, on vain puolustusreaktio väittää ettei halua". Koska niin moni käyttää tuollaisia tekosyitä!
Sinä sentään voit vetäistä sen "no niin haluaisinkin mutta en pysty", jolla ihmiset kyllä hiljenevät. Me oikeasti lapsia haluamattomat ollaan ihan aseettomia jankutukselle, kun sun kaltaiset vie kaiken uskottavuuden väitteelta ettei vaan ikinä ole lasta kaivannut.
Pahoittelen, en ole ikinä ajatellut minkälaista sontaa se jankutus on vapaaehtoisen lapsettomuuden valinneiden korvissa. Kuinka sopimatonta udella toisen ihmisen erittäin yksityisiä päätöksiä yllättäen. Eihän kukaan kysy toisen poliittista tai uskonnollista kantaa kahvipöydässä. Samanlaisia periaatteita tässäkin mielestäni kysellään. Alan kääntyä siihen, että kyllä kyselijöillä jokin ongelma on älykkyyden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään ihme, että suomalaiset ei puhu. Yhdelle pitää puhua näin ja toiselle noin, muuten vedetään hernettä nenuun ja ollaan ikuisesti suuttuneita..
Ei ole kyse suuttumisesta. Jos et käsitä mistä puhun, on se vastaus kysymykseeni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, pitäisi alkaa kahvihuoneessa kyselemään että jokos ne Mirkun vaihdevuodet on alkaneet kun sulla on tuota ikääkin, mites Einon lapset, ootkos vaimolta kysyny että on varmasti sun kun sitähän sattuu ja tapahtuu.
No heh heh. Nuo ehdottamasi kommentit on asiattomia. Sen sijaan "pitääkin käydä sunnuntaina isän luona kakulla, mites muut aiotteko käydä?" -tyylinen kommentti (jonka joku lapseton saattaisi aivan hyvin heittää) voi tuntua juuri isänsä menettäneeltä todella pahalta. Tarkoittaako se, ettei isistä saisi puhua tai viattomasti vanhemmista työkavereilta kysyä? No ei tarkoita, vaikka joku vanhempansa menettänyt sitä varmasti toivoisi. Oikeasti, tuo lapsettomien katkeruus menee kyllä välillä aika yli. On tietenkin eri asia alkaa utelemaan "no miksi et halua lapsia, no kerro nyt meille??!" tai jakelemaan naiiveja lastentekovinkkejä, mutta oikeasti en kyllä ole itsekään lapsettomana sitä mieltä, etteikö asiasta saisi millään sanamuodolla keltään viattomasti kysyä tai ottaa lapsia puheeksi työpaikalla.
En itse kysele isänpäivä kakuista, tiedostan ettei kaikilla ole isää. Ei edes sellaista joka olisi kuollut ja sitä surisi. Toisille isän kuolema voi olla helpotus ja toiset eivät taas koskaan saa isäänsä tuntea. En siis aiheesta kysele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyselijät ovat juuri niitä ilkeitä tai vaihtoehtoisesti tyhmiä. En ikinä ole kysynyt mitään lapsentekoon liittyvää keneltäkään mutta sammakoita olen suustani päästänyt kerran jos toisenkin, ja ihan vain tyhmyyttäni. Ei sitä voi mitenkään puolustella. Ainoa hyvä puoli asiassa on, että tajuan nolostua ja näytän varmasti surkeammalta kuin se kohde.
Ehkä tyhmä on väärä sana, pitäisi käyttää sosiaalisesti taitamatonta tai jonkinlaista tunnevamman omaavaa. Olen joskus miettinyt, että ehkä minussa on jotain asberger-tyylistä piirrettä, kun en aina osaa ajatella ennen kuin möläytän. En siis tee sitä ilkeyttäni vaan tyhmyyttäni. Pakko silti vielä sanoa, että vaikka möläytänkin joskus tosi pahasti, niin en tee samaa virhettä toiste eli en todellakaan ole se kahvipöytien tivaaja. Otan opikseni ja pahoista möläytyksistäni on nyt jo vuosia aikaa. Nolottaa tosin vieläkin ajatella niitä.
Erikoista että kyselevät. Luulisi että nykyään kaikille olisi selviö, ettei noin yksityisistä asioista ole tahdikasta kysellä.
Tuosta tuli mieleen toinenkin asia. Jotkut kuulemma huomauttelevat ylipainoisille, että jos syö enemmän kuin kuluttaa, niin lihoo. Ikään kuin normaaliälyinen ylipainoinen ei tuota jo tietäisi (ehkä jopa paremmin kuin huomauttelija).
Se että hedelmällisyys alenee iän myötä on myös kaikkien tiedossa. Turha siitä on huomautella ja muistutella. Tämä on niin itsestään selvää (siis että kaikki tietävät sen), etten ihmettele, että ap. pohtii, olisiko muistuttelun motiivina ilkeys.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen utelijoille todennut että lapsia ei ole koska en niitä halua. Miksi en niitä halua ei kuulu heille ollenkaan, sen muistan myös mainita. Mutta minähän olenkin työkavereiden mielestä leuhka k*usipää koska en halua kertoa yksityisasioitani heille 😅
Vierailija kirjoitti:
Koska whatever? Maho nainen = hyödytön biologian kannalta.
Altruismi ja sukulaisvalinta ovat ihan vieraita käsitteitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinulla on siis mies ja käyt hoidoissa, mutta et vain tule raskaaksi? Vai ei ole miestä, etkä halua yksin tehdä lasta jollain pankkispermalla?
Oli miten oli, niin jos vastaat tuolla tavalla "ei ole ajankohtaista", niin ei ihme että muut sanovat että onhan sulla jo ikää. Kun moni tosiaan odottaa sitä oikeaa hetkeä "sitten kun on vakipaikka ja oma talo ja avioliitto ja sitä ja tätä" ja oikeaa hetkeä ei koskaan tule, ja sitten on jo liian vanha.
Jos sanoisit ihan suoraan että lapsia saadaan jos saadaan ja ei ole vielä onnistunut, niin ehkäpä sitten lakkaisivat kommentoimasta.
Itse en kyllä ymmärrä, miksi tämä aihe on niin arka. Miksi pitää pahoittaa mielensä, jos joku kysyy onko lapsia? Minulla ei ole, ikää 35 vuotta, enkä ole koskaan meinannut alkaa kirkua jos joku sanoo että kyllähän sun jo pitäis tossa iässä.
Kyseessä on kuitenkin minun elämäni, ja päätän itse hankinko lapsia vai en. Ja taitaa olla niin että en hanki. Vielä muutama vuosi sitten olin vakavasti sitä mieltä että kyllä, enkä silloinkaan meinannut parkua jos joku asiasta kyseli.
Miksi olet noin herkkis? Hormonit kenties? :D
Vierailija kirjoitti:
Miten lapsettomat haluaisitte, että lapsista/lastenhankinnasta puhuttaisiin tai kysyttäisiin työpaikoilla tai vapaa-ajalla? Siis saisiko puhua ollenkaan vai tarkasti valituin sanoin (millä sanoin)?
Lapsistanne voitte puhua täysin normaalisti, lapset ei ole tabu. Se mikä tuntuu olevan teille lapsellisille ylitsepääsemättömän vaikea tajuta on ettei tarvitse udella toisen ihmisen lisääntymistä tai syitä siihen ettei jälkikasvua ole tulossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska whatever? Maho nainen = hyödytön biologian kannalta.
No, naiseton mies on sitten yhtä hyödytön riippakivi yhteiskunnalle, että silleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lapsettomat haluaisitte, että lapsista/lastenhankinnasta puhuttaisiin tai kysyttäisiin työpaikoilla tai vapaa-ajalla? Siis saisiko puhua ollenkaan vai tarkasti valituin sanoin (millä sanoin)?
Lapsistanne voitte puhua täysin normaalisti, lapset ei ole tabu. Se mikä tuntuu olevan teille lapsellisille ylitsepääsemättömän vaikea tajuta on ettei tarvitse udella toisen ihmisen lisääntymistä tai syitä siihen ettei jälkikasvua ole tulossa.
"Teille lapsellisille" - chill out. Ihan yhtä lapseton sitä täälläkin ollaan. En vaan ymmärrä joidenkin reaktiota tähän aiheeseen, siksi kysyin. Samoilla linjoilla asian kanssa kuten tuossa yllä 35 v -vastaili. Eli ilmeisesti nuo kärkkäät reaktiot aiheuttaa se katkeruus, ei niinkään se ettei lapsia ole. Ei mua häiritse jos multa kysytään ihan viattomasta ilman ylenpalttisia uteluita suhtautumistani lapsiin tai niiden hankintaan. Mielummin niin päin, kuin selän takana mietitään asiaa. Ei mua häiritse viattomat kysymykset ja keskustelu tässä tai muussakaan asiassa, utelijoille osaan vastata takaisin riittävän napakasti silloin jos koen kysymykset asiattomaksi. Enemmän mua häiritsee se, että monet ihmiset kuvittelee tietävänsä toisen suhtautumisen/taustat johonkin asiaan (siis lapsiin tai ihan mihin tahansa asiaan) ja sitten päivitellään keskenään asioita sen perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on siis mies ja käyt hoidoissa, mutta et vain tule raskaaksi? Vai ei ole miestä, etkä halua yksin tehdä lasta jollain pankkispermalla?
Oli miten oli, niin jos vastaat tuolla tavalla "ei ole ajankohtaista", niin ei ihme että muut sanovat että onhan sulla jo ikää. Kun moni tosiaan odottaa sitä oikeaa hetkeä "sitten kun on vakipaikka ja oma talo ja avioliitto ja sitä ja tätä" ja oikeaa hetkeä ei koskaan tule, ja sitten on jo liian vanha.
Jos sanoisit ihan suoraan että lapsia saadaan jos saadaan ja ei ole vielä onnistunut, niin ehkäpä sitten lakkaisivat kommentoimasta.
Itse en kyllä ymmärrä, miksi tämä aihe on niin arka. Miksi pitää pahoittaa mielensä, jos joku kysyy onko lapsia? Minulla ei ole, ikää 35 vuotta, enkä ole koskaan meinannut alkaa kirkua jos joku sanoo että kyllähän sun jo pitäis tossa iässä.
Kyseessä on kuitenkin minun elämäni, ja päätän itse hankinko lapsia vai en. Ja taitaa olla niin että en hanki. Vielä muutama vuosi sitten olin vakavasti sitä mieltä että kyllä, enkä silloinkaan meinannut parkua jos joku asiasta kyseli.
Miksi olet noin herkkis? Hormonit kenties? :D
Miksi olen niin herkkis? Siis luitko tätä juttujani ollenkaan? Tämä on itselleni ollut elämäni tähän mennessä suurin tragedia.
Vierailija kirjoitti:
Niin, pitäisi alkaa kahvihuoneessa kyselemään että jokos ne Mirkun vaihdevuodet on alkaneet kun sulla on tuota ikääkin, mites Einon lapset, ootkos vaimolta kysyny että on varmasti sun kun sitähän sattuu ja tapahtuu.
Tämä todella hyvä idea, otan käyttöön.
Faith kirjoitti:
Erikoista että kyselevät. Luulisi että nykyään kaikille olisi selviö, ettei noin yksityisistä asioista ole tahdikasta kysellä.
Tuosta tuli mieleen toinenkin asia. Jotkut kuulemma huomauttelevat ylipainoisille, että jos syö enemmän kuin kuluttaa, niin lihoo. Ikään kuin normaaliälyinen ylipainoinen ei tuota jo tietäisi (ehkä jopa paremmin kuin huomauttelija).
Se että hedelmällisyys alenee iän myötä on myös kaikkien tiedossa. Turha siitä on huomautella ja muistutella. Tämä on niin itsestään selvää (siis että kaikki tietävät sen), etten ihmettele, että ap. pohtii, olisiko muistuttelun motiivina ilkeys.
Juuri näin. Täysin itsestäänselviä asioita. En näe muita mahdollisuuksia kuin tyhmyys tai ilkeys.
Kysymys "onko sinulla lapsia" on minulle ihan ok, jos se jää siihen. Vastaan, että ei ja aiheesta ei kysellä enempää. Tuo menee vielä normaalista tutustumisesta. Itse en kysele muiden lapsista. Töissä jotkut puhuvat paljon lapsistaan, toiset eivät. Jokainen puhuu, jos haluaa.
Sen sijaan jankuttaminen ja valistus on loukkaavaa. Yhdellä työpaikalla oli nainen, joka jatkuvasti jaksoi valistaa, että kyllä sun pitäisi pian tehdä lapsia ja antoi vaikka mitä neuvoja. Pahoitin monesti mieleni hänen jutuista.
Samaan sarjaan sanoisin menevän myös sen, kun sulla on yksi lapsi ja sitten sitä toista vingutaan ja vongutaan joka suunnasta ja syyllistetään että oot paska vanhempi kun et tee toista vaikka yksi on just hyvä. Raivostuttavaa.