Miten saisin unelmieni miehen?

Vierailija kirjoitti:

Olen kohdannut maailman ihanimman miehen. Enkä ainoastaan minä häntä. Hän on myös kohdannut minut. Tarkoitan, että näin silmistä että hänkin on kiinnostunut minusta. Hän on tavallaan minua ylempänä nyky-yhteiskunnan luokissa, olen henkisesti samalla aaltopituudella mutta omaisuuteni ei ole suinkaan yhtä suuri. En ole sitä mieltä, että raha määrittää kaiken, mutta se on nykymaailmassa yllättävän suuressa roolissa. Katseesta näen, että hän elää samassa maailmassa kuin minä", jos tajuatte. En uskalla lähestyä, koska ajattelen aina, että olen kuitenkin ymmärtänyt jotain väärin. Kertokaa miten edetä? Tämä asia on vaivannut päätä jo yli vuoden.

Unohda se huoripukki, pääset vähemmällä.

Et saa. Olette eri tasolla. Enkä usko, että.hänen katseensa paljastaa kiinnostuksen. Naiset luulevat aina, että kaikki miesten vähäinenkin huomio on heti kiinnostuksen merkki. Se on rasittavaa. Ei voi hei sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei se mies lähesty sitten sinua? Veikkaan, että sinä et ole miehelle unelmien nainen.

Siksi, koska nyt eletään vuotta 2018 eikä 1938. Nainen saa ja usein naisen myös pitää tehdä aloitteen.

Miten vaikeaa sitä on ymmärtää? Jos istuu jalat ristissä ja perse homeessa odottaen että se unelmien prinssi karauttaa paikalle ja kaappaa ratsunsa selkään, niin on hyvät mahdollisuudet jäädä ilman.

No jos kummallakin "oikealla" on vuosi (vai ylikin) aikaa tehdä aloite unelmakumppanilleen, mutta kumpikaan ei pistä tikkua ristiin niin kyllä siitä pitäisi jo jotain hoksata.

Vai onko ap unelmoinut koko ikänsä löytävänsä jonain päivänä sen saamattoman nahjuksen, perässä vedettävän vätyksen joka ei edes unelmanaisensa tavattuaan saa tehtyä _eikä edes halua tehdä_ aloitetta?

Olipa tympeä kommentti. Oikein perusjunttimainen wt palstamamman kommentti. Ainoat miehet, jotka sua on ikinä lähestyneet kiinnostuneina on takuulla vartijat ostoskeskusessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei se mies lähesty sitten sinua? Veikkaan, että sinä et ole miehelle unelmien nainen.

Siksi, koska nyt eletään vuotta 2018 eikä 1938. Nainen saa ja usein naisen myös pitää tehdä aloitteen.

Miten vaikeaa sitä on ymmärtää? Jos istuu jalat ristissä ja perse homeessa odottaen että se unelmien prinssi karauttaa paikalle ja kaappaa ratsunsa selkään, niin on hyvät mahdollisuudet jäädä ilman.

No jos kummallakin "oikealla" on vuosi (vai ylikin) aikaa tehdä aloite unelmakumppanilleen, mutta kumpikaan ei pistä tikkua ristiin niin kyllä siitä pitäisi jo jotain hoksata.

Vai onko ap unelmoinut koko ikänsä löytävänsä jonain päivänä sen saamattoman nahjuksen, perässä vedettävän vätyksen joka ei edes unelmanaisensa tavattuaan saa tehtyä _eikä edes halua tehdä_ aloitetta?

Mulla sama tilanne kuin ap:lla. Vuosi ihastusta takana. En uskalla lähestyä, pelkään torjuntaa.

Toivot siis, että unelmakumppanisi unelmakumppani on ihminen joka ei uskalla lähestyä ihastuksensa kohdetta vaan ennemmin kärvistelee vuoden (tai vaikka loppuikänsä) tunteidensa kanssa?

Mietis nyt vielä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Villi veikkaus: se ap:n rakkauden kohde onkin nainen, sellainen lämpimästi hymyilevä ruskeasilmäinen viisikymppinen leidi. Ja ammatiltaan psykiatrinen sairaanhoitaja, joka tietenkin katselee potilaitaan ystävällisen näköisenä.  :)

Mies se on! Ja noin 30-vuotias, eikä todellakaan mikään minun terapeutti. Ei ole terveyteen liittyvällä alalla lainkaan, eikä varsinkaan mitenkään minuun liittyen.

Ok, uskotaan. Et siis ole rakas ystävämme Terapeuttihullu.  :)

Siitä huolimatta täytyy sanoa, että tuskinpa saat tuota "unelmiesi miestä". Jos hän olisi yhtä kiinnostunut sinusta kuin sinä hänestä, hän olisi itse tehnyt aloitteen jo aikoja sitten.

Uutta matoa koukkuun, ystävä hyvä!

Mä olin ihan varma että mun unelmien mies oli kiinnostunut musta. Katseita oli, tultiin hyvin juttuun, samat kiinnostuksen kohteet jne. Välillä jäätiin kiinni toistemme silmiin. Käveltiin oviin kun vain katseltiin toisiamme. Tuijoteltiin toisiamme salaa vuorotellen. Muutkin huomasivat sen, ei ollut siis mun omaa kuvitelmaa. Lopuksi rohkaistuin, tein aloitteen ja sain pakit. Että näin...

Eli tee itse aloite niin tiedät missä mennään, älä odota liian kauan. Mä odotin, kaksi vuotta, ihastuin yhä enemmän ja enemmän, rakastuin ja pam!!!! Tipahdin ja lujaa... Yli pääseminen on vaikeaa kun antaa itsensä ihastus liikaa ja liian kauan..

0/5. Todella vajaaälyistä "läppää"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei se mies lähesty sitten sinua? Veikkaan, että sinä et ole miehelle unelmien nainen.

Siksi, koska nyt eletään vuotta 2018 eikä 1938. Nainen saa ja usein naisen myös pitää tehdä aloitteen.

Miten vaikeaa sitä on ymmärtää? Jos istuu jalat ristissä ja perse homeessa odottaen että se unelmien prinssi karauttaa paikalle ja kaappaa ratsunsa selkään, niin on hyvät mahdollisuudet jäädä ilman.

No jos kummallakin "oikealla" on vuosi (vai ylikin) aikaa tehdä aloite unelmakumppanilleen, mutta kumpikaan ei pistä tikkua ristiin niin kyllä siitä pitäisi jo jotain hoksata.

Vai onko ap unelmoinut koko ikänsä löytävänsä jonain päivänä sen saamattoman nahjuksen, perässä vedettävän vätyksen joka ei edes unelmanaisensa tavattuaan saa tehtyä _eikä edes halua tehdä_ aloitetta?

Mulla sama tilanne kuin ap:lla. Vuosi ihastusta takana. En uskalla lähestyä, pelkään torjuntaa.

Sama tilanne? Siis sinäkin olet tavannut unelmiesi miehen ja mieskin unelmiensa naisen eli sinut?

Jos oot jo vuoden vain miettinyt, niin et tuu ikinä saamaankaan häntä. Jos hän on sinua parempiosainen, niin hän olisi jo kiinnostuksensa sinuun näyttänyt. Unohda koko asia siis.

Minun mieheeni on muutama nainen ihastunut ja luulleet tunteen olevan molemminpuolinen vain, koska mieheni on ollut ystävällinen. Kun kerroin miehelleni asiasta, niin hän ei aikonut olla enää kenellekään ystävällinen, jos noin helposti alkavat epätoivoiset naiset ihastumaan, ettei kärsi edes päin katsoa. Itse en ole välittänyt koko naisista, mutta niiden.ystävä en voi olla ja syy on ilmeinen.

Vierailija kirjoitti:

Olen kohdannut maailman ihanimman miehen. Enkä ainoastaan minä häntä. Hän on myös kohdannut minut. Tarkoitan, että näin silmistä että hänkin on kiinnostunut minusta. Hän on tavallaan minua ylempänä nyky-yhteiskunnan luokissa, olen henkisesti samalla aaltopituudella mutta omaisuuteni ei ole suinkaan yhtä suuri. En ole sitä mieltä, että raha määrittää kaiken, mutta se on nykymaailmassa yllättävän suuressa roolissa. Katseesta näen, että hän elää samassa maailmassa kuin minä", jos tajuatte. En uskalla lähestyä, koska ajattelen aina, että olen kuitenkin ymmärtänyt jotain väärin. Kertokaa miten edetä? Tämä asia on vaivannut päätä jo yli vuoden.

Ikävä sanoa, mutta naisen vaisto ei näissä jutuissa ole yleensä väärässä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et saa. Eikä sellasta ole olemassakaan.

No on! Tämä kohtaamani henkilö. Ainoa hidaste se, että en uskalla tehdä mitään.

Aloita siitä, että lakkaat esittämästä naista trollipalstalla.

Sitten pyyhit nenäsi, peset naamasi ja otat läksykirjat esiin.

treffit kirjoitti:

Rahahan just ei nykypäivänä ole yhtään niin tärkeää kuin aikaisemmassa luokkayhteiskunnassa. En mä ainakaan ole partnereitani valinnut pankkitilin saldon mukaan. (Itseasiassa nykyisessä suhteessani olen ylemmässä keskiluokassa se paremmin tienaava.) 

Miksi sitten marraskuun alussa netti täyttyy verokoneista? Olen luullut, että tiedot ovat miestä etsiviä naisia varten.

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Rahahan just ei nykypäivänä ole yhtään niin tärkeää kuin aikaisemmassa luokkayhteiskunnassa. En mä ainakaan ole partnereitani valinnut pankkitilin saldon mukaan. (Itseasiassa nykyisessä suhteessani olen ylemmässä keskiluokassa se paremmin tienaava.) 

Miksi sitten marraskuun alussa netti täyttyy verokoneista? Olen luullut, että tiedot ovat miestä etsiviä naisia varten.

Miks meillä on edelleen takapajuinen ja pershielle(nepotismille) haiseva luokkayhteiskunta.

Et mitenkään. Ja kun elät tarpeeksi pitkään tätä elämää päädyt huomaamaan että luojan kiitos et saanut.

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Rahahan just ei nykypäivänä ole yhtään niin tärkeää kuin aikaisemmassa luokkayhteiskunnassa. En mä ainakaan ole partnereitani valinnut pankkitilin saldon mukaan. (Itseasiassa nykyisessä suhteessani olen ylemmässä keskiluokassa se paremmin tienaava.) 

Miksi sitten marraskuun alussa netti täyttyy verokoneista? Olen luullut, että tiedot ovat miestä etsiviä naisia varten.

No kai noita gold diggereitä on ollut maailmanhistorian läpi. Tarkoitin kommentillani lähinnä, että taloudellisen tilanteen eriarvoisuus ei ole samalla lailla este kuin aikaisemmin.