Mitä mielestänne pitäisi tehdä miesten ja poikien aseman parantamiseksi?

849/824.

Naisten social engineering-projekti on epäonnistumassa. Naisilla ei ole kykyä saati halua löytää vastauksia miesten aseman kurjistumiselle.

"Näin on parempi! Mukautukaa älkääkä valittako!"

Ei toimi. Pojat eivät ole tyttöjä, ja toimimalla kuin tytöt heistä tulee B-luokan tyttöjä, ilman miehisiä hyveitä tai naisellisia avuja.

Siksi konservatismi on nousussa kaikkialla. Kyse on ns. kriittisestä massasta. Kukaan ei halua olla ensimmäisenä kannattamassa marginaalista ilmiötä, oli se sitten MRA-liike tai pellenä pidetty Trumpauttaja. Mutta kun kannattajia kertyy riittävästi, pum.

Jos nykymallia järkkäävillä naisilla ei ole hyviä vastauksia, jollain muulla on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Asepalvelus vapaaehtoiseksi tai siviilipalvelukseen meneminen helpommaksi, sekä tietystikin tämä palvelus molemmille sukupuolille, mikäli se jommalle kummalle on pakollista.

- Miehille tasaveroisemmat mahdollisuudet saada lapset erossa, kun nykyisin menevät lähes automaattisesti äidille.

Miehet saavat lapset erossa tasaveroisemmin sitten, kun yleisellä tasolla ei enää ajatella äitiä ensisijaisena vanhempana. Tämä vaatii sekä asennemuutoksen kaikilta, sekä töitä isien taholta. Jos haluaa ne lapset, niin hoitaa lapset 50%. Käy vanhempainilloissa, hoitaa synttärilahjat ja haalarit päikkäriin, vaihtaa vaipat ja on läsnäoleva ja oma-aloitteinen vanhempi. Toisin sanoen toimii itsenäisesti ja ilman, että äidin pitää isää koko ajan muistutella töistänsä.

Sitten kun isät oikeasti yleisellä tasolla hoitavat lapsensa isinä eivätkä lastenhoitajina/äitien apureina, niin tuo huoltajuusasiakin tasoittuu. Tällä hetkellä ne lapset määrätään äidille siksi, että yleisesti ottaen se äiti on se vanhempi, joka osaa lapsen hoitaa. Miehet ovat tämän hieman lusmuilleet vaikka asiaan onkin nyt tulossa muutosta.

Ehdotin juuri että vaimoni tekisi kevään puusavotan, niin minä puolestani hoidan lapsia. Tämä ei tule kuuloonkaan. Mitä nyt? Ehdotin että vaimo voisi etsiä osa-aikatöitä ja näin hän voisi osallistua klapien ostoon. Ei käy tämäkään. Minä tietysti teen nämä työt, mutta pointti tuli selväksi.

Miksi ette keskustelleet noista asioista jo ennen perheen perustamista? Itse en enää hanki lapsia, mutta jos hankkisin, niin vain sillä ehdolla, että mies pitäisi vähintään puolet hoitovapaista.

Kyllä keskustelimme ja varsin laajasti. Eikä meillä ole ongelmaa, vaimoni ei vain tahdo tehdä näitä töitä ja minä ne sitten teen. Ei tässä nyt erotakkaan kannata.

Hyvä kuulla ettei ole ongelmaa. Osallistuit vaan keskusteluun kommentillasi niin, että tuli vaikutelma että tuossa klapihommassa on joku ristiriita omien lasten kasvatusten suhteen. Mutta jos kyse oli vaan ohiksesta niin eipä sitten mitään.

Osalistuin keskusteluun koska täällä näytti vallitsevan käsitys että miehet ovat laiskoja. Ei läheskään aina kyse ole siitä, vaikka meidänkin perheen työjakauma on ns perinteinen. Ei ainakaan tämä meidän perheen työnjaon muuttaminen niin vaan käy, ja tämä ei tee minusta mitenkään huonompaa vanhempaa.

Olen eri, mutta ymmärrän hyvin sinua eikä mulla ole käsitystä, että miehet yhtenä ryhmänä olisivat mitenkään laiskoja. Päinvastoin. Olen kommentoinut sun kommenttejasi ihan siksi, että olen omaa poikaani yrittänyt neuvoa olemaan astumatta niihin ansoihin, joihin sinä hyvää hyvyyttäsi olet astunut. Toivon, että sinäkin osaisit nyt omien kokemustesi perusteella neuvoa omia poikiasi samoin, jotta he eivät toistaisi isänsä virheitä. On sitten heidän oma asiansa, noudattavatko aikanaan neuvojasi vai eivät, mutta ainakaan he eivät ole näistä asioista tietämättömiä eikä ongelmat tule heille yllätyksenä. 

Hyvä että ymmärrät kantani asiaan. Minä en tosin ymmärrä tässä olevaa virhettä. Minä teen työni ja vaimo työnsä. Olen kuitenkin aktiivisesti mukana lasteni elämässä, vaikkakin vähemmän kuin vaimoni.

Virhe on varmaan siinä, että me lukijat olemme saaneet kirjoituksistasi sellaisen käsityksen, että et olisi halunnut koko omakotitaloa, olisit halunnut jäädä lasten kanssa kotiin, olisit halunnut vaimosi käyvän töissä, tekevän klapihommia jne. Jos tuo nykyinen tilanne kuitenkin sinullekin sopii, eihän silloin asiassa olekaan mitään väärää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Asepalvelus vapaaehtoiseksi tai siviilipalvelukseen meneminen helpommaksi, sekä tietystikin tämä palvelus molemmille sukupuolille, mikäli se jommalle kummalle on pakollista.

- Miehille tasaveroisemmat mahdollisuudet saada lapset erossa, kun nykyisin menevät lähes automaattisesti äidille.

Miehet saavat lapset erossa tasaveroisemmin sitten, kun yleisellä tasolla ei enää ajatella äitiä ensisijaisena vanhempana. Tämä vaatii sekä asennemuutoksen kaikilta, sekä töitä isien taholta. Jos haluaa ne lapset, niin hoitaa lapset 50%. Käy vanhempainilloissa, hoitaa synttärilahjat ja haalarit päikkäriin, vaihtaa vaipat ja on läsnäoleva ja oma-aloitteinen vanhempi. Toisin sanoen toimii itsenäisesti ja ilman, että äidin pitää isää koko ajan muistutella töistänsä.

Sitten kun isät oikeasti yleisellä tasolla hoitavat lapsensa isinä eivätkä lastenhoitajina/äitien apureina, niin tuo huoltajuusasiakin tasoittuu. Tällä hetkellä ne lapset määrätään äidille siksi, että yleisesti ottaen se äiti on se vanhempi, joka osaa lapsen hoitaa. Miehet ovat tämän hieman lusmuilleet vaikka asiaan onkin nyt tulossa muutosta.

Ehdotin juuri että vaimoni tekisi kevään puusavotan, niin minä puolestani hoidan lapsia. Tämä ei tule kuuloonkaan. Mitä nyt? Ehdotin että vaimo voisi etsiä osa-aikatöitä ja näin hän voisi osallistua klapien ostoon. Ei käy tämäkään. Minä tietysti teen nämä työt, mutta pointti tuli selväksi.

Jos klapien teko ei kiinnosta tai ei halua niitä edes ostaa, voi muuttaa asuntoon, jossa niitä klapeja ei tarvita. Itse kyllä jouduin lapsuudenkotona osallistumaan myös metsätöihin esim abivuonna jeesaamaan hankitahakkuussa iskää. Moottorisaha kyllä pysyy kourassa edelleen. Kyllä säkin muijaa valitessasi tiesit mitä sait, joten ihan oma vika.

Miehen vika! Nainenhan voi muuttaa kerrostaloon tai omakotitaloon, tai vaikka miehen lapsuuden kotiin riippumatta siitä kiinnostaako klapit tai edes talouden kustantaminen. Saa valita ja päättää sekä uhriutua. Koska pillu!

Ettekö te sitten yhdessä päätä noista asioista? Samoin jokainen voi miettiä haluaako ryhtyä suhteeseen naisen kanssa, joka ei tee osaansa ja osallistu kustannuksiin. Mutta niinhän miehet tekee mitä tahansa, koska pillu. Ja sitten uhriudutaan av-palstalla.

et sitten osannut lukea tämän lisäkommentteja? Nainen oli tehnyt puita yhdessä aiemmin, nyt lasten kanssa ei enää jaksa. Eikä jaksa mennä rahaa tienaamaan. Eli nainen on muuttunut, mutta toki sekin on miehen vika tällä palstalla.

Sivusta, melko turhaa on täällä keskustella kenenkään parisuhdeongelmista kun on yhden ihmisen versio tapahtumista, ja lisäksi asenne on niin kummallinen että pistää mietityttämään onko sitä vaimoa edes oikeasti olemassa. Suosittelen teille pariterapiaa.

Toki asenne on päin vittu kun kehtaa vaimoltaan vaatia apua puuhommiin tai talouden kustannuksiin. "Mikä selkärangaton iilimato, ei edes perhettään osaa valittamatta elättää!! On sentään saanut Oikeaa Naista! Olis vaan onnellinen kun sai pillua"

Miksi ihmeessä olet vaimosi kanssa jos hän ei tee yhtään mitään perheenne eteen?

En ole hän, mutta tekeehän vaimonsa. On lasten kanssa. Mutta ei tee muuta, ei voi vaihtaa osia eikä alkaa tienata rahaa.

No mikset valinnut toisenlaista, sellaista jolla on kunnon ammatti ja työpaikka jo ennen kuin jäi kotiin. Oletko niitä, joiden mielestä naisen ammatilla ei ole väliä? No nyt sitten maksat mielipiteestäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Asepalvelus vapaaehtoiseksi tai siviilipalvelukseen meneminen helpommaksi, sekä tietystikin tämä palvelus molemmille sukupuolille, mikäli se jommalle kummalle on pakollista.

- Miehille tasaveroisemmat mahdollisuudet saada lapset erossa, kun nykyisin menevät lähes automaattisesti äidille.

Miehet saavat lapset erossa tasaveroisemmin sitten, kun yleisellä tasolla ei enää ajatella äitiä ensisijaisena vanhempana. Tämä vaatii sekä asennemuutoksen kaikilta, sekä töitä isien taholta. Jos haluaa ne lapset, niin hoitaa lapset 50%. Käy vanhempainilloissa, hoitaa synttärilahjat ja haalarit päikkäriin, vaihtaa vaipat ja on läsnäoleva ja oma-aloitteinen vanhempi. Toisin sanoen toimii itsenäisesti ja ilman, että äidin pitää isää koko ajan muistutella töistänsä.

Sitten kun isät oikeasti yleisellä tasolla hoitavat lapsensa isinä eivätkä lastenhoitajina/äitien apureina, niin tuo huoltajuusasiakin tasoittuu. Tällä hetkellä ne lapset määrätään äidille siksi, että yleisesti ottaen se äiti on se vanhempi, joka osaa lapsen hoitaa. Miehet ovat tämän hieman lusmuilleet vaikka asiaan onkin nyt tulossa muutosta.

Ehdotin juuri että vaimoni tekisi kevään puusavotan, niin minä puolestani hoidan lapsia. Tämä ei tule kuuloonkaan. Mitä nyt? Ehdotin että vaimo voisi etsiä osa-aikatöitä ja näin hän voisi osallistua klapien ostoon. Ei käy tämäkään. Minä tietysti teen nämä työt, mutta pointti tuli selväksi.

Miksi ette keskustelleet noista asioista jo ennen perheen perustamista? Itse en enää hanki lapsia, mutta jos hankkisin, niin vain sillä ehdolla, että mies pitäisi vähintään puolet hoitovapaista.

Kyllä keskustelimme ja varsin laajasti. Eikä meillä ole ongelmaa, vaimoni ei vain tahdo tehdä näitä töitä ja minä ne sitten teen. Ei tässä nyt erotakkaan kannata.

Hyvä kuulla ettei ole ongelmaa. Osallistuit vaan keskusteluun kommentillasi niin, että tuli vaikutelma että tuossa klapihommassa on joku ristiriita omien lasten kasvatusten suhteen. Mutta jos kyse oli vaan ohiksesta niin eipä sitten mitään.

Osalistuin keskusteluun koska täällä näytti vallitsevan käsitys että miehet ovat laiskoja. Ei läheskään aina kyse ole siitä, vaikka meidänkin perheen työjakauma on ns perinteinen. Ei ainakaan tämä meidän perheen työnjaon muuttaminen niin vaan käy, ja tämä ei tee minusta mitenkään huonompaa vanhempaa.

Olen eri, mutta ymmärrän hyvin sinua eikä mulla ole käsitystä, että miehet yhtenä ryhmänä olisivat mitenkään laiskoja. Päinvastoin. Olen kommentoinut sun kommenttejasi ihan siksi, että olen omaa poikaani yrittänyt neuvoa olemaan astumatta niihin ansoihin, joihin sinä hyvää hyvyyttäsi olet astunut. Toivon, että sinäkin osaisit nyt omien kokemustesi perusteella neuvoa omia poikiasi samoin, jotta he eivät toistaisi isänsä virheitä. On sitten heidän oma asiansa, noudattavatko aikanaan neuvojasi vai eivät, mutta ainakaan he eivät ole näistä asioista tietämättömiä eikä ongelmat tule heille yllätyksenä. 

Hyvä että ymmärrät kantani asiaan. Minä en tosin ymmärrä tässä olevaa virhettä. Minä teen työni ja vaimo työnsä. Olen kuitenkin aktiivisesti mukana lasteni elämässä, vaikkakin vähemmän kuin vaimoni.

Virhe on varmaan siinä, että me lukijat olemme saaneet kirjoituksistasi sellaisen käsityksen, että et olisi halunnut koko omakotitaloa, olisit halunnut jäädä lasten kanssa kotiin, olisit halunnut vaimosi käyvän töissä, tekevän klapihommia jne. Jos tuo nykyinen tilanne kuitenkin sinullekin sopii, eihän silloin asiassa olekaan mitään väärää. 

Tämän jäppisen tarina muuttuu jatkuvasti. Luultavasti sillä ei ole vaimoa, eikä taloa, ja tuskin tuleekaan.

Ensin paha nainen pakottaa elämään yli varojen, sitten päätös olikin yhteinen, mutta vika edelleen vain vaimon.

Tulee mieleen yksi exäni, vätysteli siinä kohtaa kun  olisi pitänyt sanoa mielipiteensä, ja sitten kun ei mennyt putkeen, syytti minua väärästä ratkaisusta. No tokihan minä yksin olin syyllinen, kun kaverista ei saanut mielipidettä puristamallakaan, jolloin minun oli pakko tehdä jokin ratkaisu.

No heivasin tämän "kiltin ja mukavan miehen" aikaa sitten, nykymies on onneksi aikuinen joka tajuaa sanoa, jos hänen mielestään meillä ei ole varaa johonkin isoon asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopettaa se turha paapominen ja passuuttaminen vielä teini-ikäisenä. Rohkaista harrastamaan jotain muutakin kuin passiivista koneella istumista. "pojat on poikia" - lause pitäisi kieltää lailla. Viettää aikaa lapsensa kanssa ja opettaa vastuullisuutta ikäkehityksen mukaan. Eli lyhyesti kasvatettaisiin poikia, niinkuin tyttöjä.

Tätä samaa jauhetaan noin tuhannessa viestissä. Onko oikeita näyttöjä, että tytöiltä vaaditaan eikä anneta painua huoneeseensa kännykän kanssa? Tyttöjen kanssa harrastetaan, mutta poikien ei? Ja vaaditaan mitä? Pitääkö poikaa vaatia lukemaan jotain saaristonlapsia kirjasta jos kiinnostaa aktiivisemmat jutut? Kuinka moni mamma painelee poikansa kanssa futiskentälle siinä missä tyttären kanssa ostarille rättejä valitsemaan? Ja se, että lapsella on isä, ei ole mikään syy harrastaa paremmin tytön kanssa vaan nainen äidin vastuu olla tasapuolinen lapsilleen oli isä sitten vaikka humanoidi tai mustekala.

No esim. Meillä tytär on osannut rättinsä ja meikkinsä ostaa ihan itse noin 13 v lähtien. Suunnilleen silloin päästettiin kavereiden kanssa junalla lähikaupunkiin. Sekä tyttären että poikien harrastuksiin sekä isänsä, että minä olemme aktiivisesti osallistuneet niin kuskaajana, ohjaajana, valmentajana, rahankerääjänä, talkoolaisena kuin kannustajana. Pojat lopetti urheiluharrastukset ala-asteen puolella. Sisko urheilee sm-tasolla edelleen. Minkä sille voi, ettei pojilla ole sitkeyttä ja motivaatiota. Eivätkä ne edes saa ostetuksi niitä rättejä itse vaan joudun pakottamaan ne mukaan vaateistoksille. Kyllä näillä pojilla ainakin on ihan erilainen ohjelmointi siellä päänupissa kuin tyttärellä. Saman kasvatuksen ja kohtelun ovat kaikki saaneet, mutta jossain vitosella kutosella alkoi nämä erot muodostua.

Miksi poikasi huolehtisivat vaatteistaan itse, kun sinä kuitenkin huolehdit heidän puolestaan? Toiminnallasi nimenomaan opetat pojillesi, että äiti kyllä huolehtii eikä heidän tarvitse edes ajatella koko asiaa. 

Olen kyllä antanutasian olla heidän omissa hoteissaan kuin hermo pitää, mutta kyllä tietyssä vaiheessa on vaan pakko nuokin asiat hoitaa. Yritän siis saada edes jotenkin osallistumaan itsensä huoltamiseen.

Älä yritä, sano että rahahanat ovat kiinni ja netti pois, kunnes hoitaa omat velvollisuutensa. Kyllä se toimii, kunhan myös toteuttaa uhkauksensa.

Näin puhuu ihminen, jolla ei ole käytännön kokemusta teinipojista.

En ole tuo edellinen, mutta mulla on kokemusta. Olen se äiti, joka aiemmin kirjoitti poikansa huolehtineen vaatteistaan 14-vuotiaasta lähtien. Ja kyllä, esiteinin kohdalla joskus yksinkertaisesti vain otin modeemista kaapelit mukaani töihin. Olen myös tehnyt niin, että kun tulin töistä, menin rauhassa olohuoneen sohvalle lukemaan kirjaa. Jonkun ajan päästä esiteini tuli kyselemään ruokaa. Nostin hämmästyneenä katseeni kirjasta ja sanoin "Mitä ihmettä, eikö ruoka olekaan ilmaantunut pöytään? Ai niin, eihän tosiaan roskapussitkaan ole kadonneet eteisestä. Odotellaan siis vielä." ja jatkoin lukemista. Jostain kumman syystä roskapussi lähtikin vikkelästi teinin mukana ovesta ulos ja minä nousin laittamaan ruokaa. 

Tämä on myös oma kasvatusmetodini :D en suuri, enkä nalkuta, mutta jos tiettyjä sovittuja asioita ei hoideta määräaikaan mennessä, jää myös etuja saamatta. Sitten vain totean rauhassa että kuukausirahaa ei maksettu koska et ollut siivonnut yläkertaa lauantaihin mennessä, uusi yritys ensi viikolla.

Nalkuttaminen on inhottavinta mitä tiedän. Tehotonta saman asian toistamista ja mitä useamman kerran toistat, sitä useammin sun pitää seuraavalla kerralla toistaa. En nalkuta alaisillenikaan vaan sanon kerran ja oletan, että homma myös hoituu. Olen varmaan oppinut tavan isältäni. Ollessani teini isäni käski mun siivota huoneeni. En siivonnut varmaan pariin viikkoon eikä isäkään toista kertaa sanonut. Kun yhtenä päivänä tulin koulusta kotiin, huoneessani ei ollut huonekaluja lukuunottamatta mitään muuta kuin petivaatteet ja koulutarvikkeet. Kaiken muun isä oli pakannut jätesäkkeihin ja vienyt roskikseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Asepalvelus vapaaehtoiseksi tai siviilipalvelukseen meneminen helpommaksi, sekä tietystikin tämä palvelus molemmille sukupuolille, mikäli se jommalle kummalle on pakollista.

- Miehille tasaveroisemmat mahdollisuudet saada lapset erossa, kun nykyisin menevät lähes automaattisesti äidille.

Miehet saavat lapset erossa tasaveroisemmin sitten, kun yleisellä tasolla ei enää ajatella äitiä ensisijaisena vanhempana. Tämä vaatii sekä asennemuutoksen kaikilta, sekä töitä isien taholta. Jos haluaa ne lapset, niin hoitaa lapset 50%. Käy vanhempainilloissa, hoitaa synttärilahjat ja haalarit päikkäriin, vaihtaa vaipat ja on läsnäoleva ja oma-aloitteinen vanhempi. Toisin sanoen toimii itsenäisesti ja ilman, että äidin pitää isää koko ajan muistutella töistänsä.

Sitten kun isät oikeasti yleisellä tasolla hoitavat lapsensa isinä eivätkä lastenhoitajina/äitien apureina, niin tuo huoltajuusasiakin tasoittuu. Tällä hetkellä ne lapset määrätään äidille siksi, että yleisesti ottaen se äiti on se vanhempi, joka osaa lapsen hoitaa. Miehet ovat tämän hieman lusmuilleet vaikka asiaan onkin nyt tulossa muutosta.

Ehdotin juuri että vaimoni tekisi kevään puusavotan, niin minä puolestani hoidan lapsia. Tämä ei tule kuuloonkaan. Mitä nyt? Ehdotin että vaimo voisi etsiä osa-aikatöitä ja näin hän voisi osallistua klapien ostoon. Ei käy tämäkään. Minä tietysti teen nämä työt, mutta pointti tuli selväksi.

Miksi ette keskustelleet noista asioista jo ennen perheen perustamista? Itse en enää hanki lapsia, mutta jos hankkisin, niin vain sillä ehdolla, että mies pitäisi vähintään puolet hoitovapaista.

Kyllä keskustelimme ja varsin laajasti. Eikä meillä ole ongelmaa, vaimoni ei vain tahdo tehdä näitä töitä ja minä ne sitten teen. Ei tässä nyt erotakkaan kannata.

Hyvä kuulla ettei ole ongelmaa. Osallistuit vaan keskusteluun kommentillasi niin, että tuli vaikutelma että tuossa klapihommassa on joku ristiriita omien lasten kasvatusten suhteen. Mutta jos kyse oli vaan ohiksesta niin eipä sitten mitään.

Osalistuin keskusteluun koska täällä näytti vallitsevan käsitys että miehet ovat laiskoja. Ei läheskään aina kyse ole siitä, vaikka meidänkin perheen työjakauma on ns perinteinen. Ei ainakaan tämä meidän perheen työnjaon muuttaminen niin vaan käy, ja tämä ei tee minusta mitenkään huonompaa vanhempaa.

Juuri näin. Kiva kuulla näitä kommentteja, että vaikka on ns. perinteinen työnjako, niin hommat hoituvat silti ja molemmat osallistuvat hyvinä vanhempina lastensa kasvatukseen. Näinhän sen pitää mennäkin, että yhdessä katsotaan se omalle perheelle paras tapa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Asepalvelus vapaaehtoiseksi tai siviilipalvelukseen meneminen helpommaksi, sekä tietystikin tämä palvelus molemmille sukupuolille, mikäli se jommalle kummalle on pakollista.

- Miehille tasaveroisemmat mahdollisuudet saada lapset erossa, kun nykyisin menevät lähes automaattisesti äidille.

Miehet saavat lapset erossa tasaveroisemmin sitten, kun yleisellä tasolla ei enää ajatella äitiä ensisijaisena vanhempana. Tämä vaatii sekä asennemuutoksen kaikilta, sekä töitä isien taholta. Jos haluaa ne lapset, niin hoitaa lapset 50%. Käy vanhempainilloissa, hoitaa synttärilahjat ja haalarit päikkäriin, vaihtaa vaipat ja on läsnäoleva ja oma-aloitteinen vanhempi. Toisin sanoen toimii itsenäisesti ja ilman, että äidin pitää isää koko ajan muistutella töistänsä.

Sitten kun isät oikeasti yleisellä tasolla hoitavat lapsensa isinä eivätkä lastenhoitajina/äitien apureina, niin tuo huoltajuusasiakin tasoittuu. Tällä hetkellä ne lapset määrätään äidille siksi, että yleisesti ottaen se äiti on se vanhempi, joka osaa lapsen hoitaa. Miehet ovat tämän hieman lusmuilleet vaikka asiaan onkin nyt tulossa muutosta.

Ehdotin juuri että vaimoni tekisi kevään puusavotan, niin minä puolestani hoidan lapsia. Tämä ei tule kuuloonkaan. Mitä nyt? Ehdotin että vaimo voisi etsiä osa-aikatöitä ja näin hän voisi osallistua klapien ostoon. Ei käy tämäkään. Minä tietysti teen nämä työt, mutta pointti tuli selväksi.

Jos klapien teko ei kiinnosta tai ei halua niitä edes ostaa, voi muuttaa asuntoon, jossa niitä klapeja ei tarvita. Itse kyllä jouduin lapsuudenkotona osallistumaan myös metsätöihin esim abivuonna jeesaamaan hankitahakkuussa iskää. Moottorisaha kyllä pysyy kourassa edelleen. Kyllä säkin muijaa valitessasi tiesit mitä sait, joten ihan oma vika.

Miehen vika! Nainenhan voi muuttaa kerrostaloon tai omakotitaloon, tai vaikka miehen lapsuuden kotiin riippumatta siitä kiinnostaako klapit tai edes talouden kustantaminen. Saa valita ja päättää sekä uhriutua. Koska pillu!

Jos joku uhriutuneelta kuulostaa niin sinä. Pitääkö juosta pillun perässä jos siitä seuraa hankaluuksia?

Jos joku keskustelutaidottomalta kuulostaa niin sinä. Miksi ihmeessä lähdet käymään henkilöön?

Perinteinen naiskommentti, kun äly loppuu niin alkaa solvaaminen. "minimuna oot, lällälää"

Lähdin "käymään henkilöön",  koska se oli totta, kuulostit uhriutuneelta.

Onko minun asenne tai lähinnä sinun kuvitelmasi siitä, jotenkin relevantti tämän aiemman henkilön tai keskustelun aiheen kannalta?

Sanotaan näin, että yhtä relevanttia kuin niputtaa kaikki naiset uhriutuneiksi pillunkantotelineiksi.

Vierailija kirjoitti:

849/824.

Naisten social engineering-projekti on epäonnistumassa. Naisilla ei ole kykyä saati halua löytää vastauksia miesten aseman kurjistumiselle.
"Näin on parempi! Mukautukaa älkääkä valittako!"

Ei toimi. Pojat eivät ole tyttöjä, ja toimimalla kuin tytöt heistä tulee B-luokan tyttöjä, ilman miehisiä hyveitä tai naisellisia avuja.

Siksi konservatismi on nousussa kaikkialla. Kyse on ns. kriittisestä massasta. Kukaan ei halua olla ensimmäisenä kannattamassa marginaalista ilmiötä, oli se sitten MRA-liike tai pellenä pidetty Trumpauttaja. Mutta kun kannattajia kertyy riittävästi, pum.

Jos nykymallia järkkäävillä naisilla ei ole hyviä vastauksia, jollain muulla on.

Ja pum mitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Asepalvelus vapaaehtoiseksi tai siviilipalvelukseen meneminen helpommaksi, sekä tietystikin tämä palvelus molemmille sukupuolille, mikäli se jommalle kummalle on pakollista.

- Miehille tasaveroisemmat mahdollisuudet saada lapset erossa, kun nykyisin menevät lähes automaattisesti äidille.

Miehet saavat lapset erossa tasaveroisemmin sitten, kun yleisellä tasolla ei enää ajatella äitiä ensisijaisena vanhempana. Tämä vaatii sekä asennemuutoksen kaikilta, sekä töitä isien taholta. Jos haluaa ne lapset, niin hoitaa lapset 50%. Käy vanhempainilloissa, hoitaa synttärilahjat ja haalarit päikkäriin, vaihtaa vaipat ja on läsnäoleva ja oma-aloitteinen vanhempi. Toisin sanoen toimii itsenäisesti ja ilman, että äidin pitää isää koko ajan muistutella töistänsä.

Sitten kun isät oikeasti yleisellä tasolla hoitavat lapsensa isinä eivätkä lastenhoitajina/äitien apureina, niin tuo huoltajuusasiakin tasoittuu. Tällä hetkellä ne lapset määrätään äidille siksi, että yleisesti ottaen se äiti on se vanhempi, joka osaa lapsen hoitaa. Miehet ovat tämän hieman lusmuilleet vaikka asiaan onkin nyt tulossa muutosta.

Ehdotin juuri että vaimoni tekisi kevään puusavotan, niin minä puolestani hoidan lapsia. Tämä ei tule kuuloonkaan. Mitä nyt? Ehdotin että vaimo voisi etsiä osa-aikatöitä ja näin hän voisi osallistua klapien ostoon. Ei käy tämäkään. Minä tietysti teen nämä työt, mutta pointti tuli selväksi.

Miksi ette keskustelleet noista asioista jo ennen perheen perustamista? Itse en enää hanki lapsia, mutta jos hankkisin, niin vain sillä ehdolla, että mies pitäisi vähintään puolet hoitovapaista.

Kyllä keskustelimme ja varsin laajasti. Eikä meillä ole ongelmaa, vaimoni ei vain tahdo tehdä näitä töitä ja minä ne sitten teen. Ei tässä nyt erotakkaan kannata.

Hyvä kuulla ettei ole ongelmaa. Osallistuit vaan keskusteluun kommentillasi niin, että tuli vaikutelma että tuossa klapihommassa on joku ristiriita omien lasten kasvatusten suhteen. Mutta jos kyse oli vaan ohiksesta niin eipä sitten mitään.

Osalistuin keskusteluun koska täällä näytti vallitsevan käsitys että miehet ovat laiskoja. Ei läheskään aina kyse ole siitä, vaikka meidänkin perheen työjakauma on ns perinteinen. Ei ainakaan tämä meidän perheen työnjaon muuttaminen niin vaan käy, ja tämä ei tee minusta mitenkään huonompaa vanhempaa.

Olen eri, mutta ymmärrän hyvin sinua eikä mulla ole käsitystä, että miehet yhtenä ryhmänä olisivat mitenkään laiskoja. Päinvastoin. Olen kommentoinut sun kommenttejasi ihan siksi, että olen omaa poikaani yrittänyt neuvoa olemaan astumatta niihin ansoihin, joihin sinä hyvää hyvyyttäsi olet astunut. Toivon, että sinäkin osaisit nyt omien kokemustesi perusteella neuvoa omia poikiasi samoin, jotta he eivät toistaisi isänsä virheitä. On sitten heidän oma asiansa, noudattavatko aikanaan neuvojasi vai eivät, mutta ainakaan he eivät ole näistä asioista tietämättömiä eikä ongelmat tule heille yllätyksenä. 

Hyvä että ymmärrät kantani asiaan. Minä en tosin ymmärrä tässä olevaa virhettä. Minä teen työni ja vaimo työnsä. Olen kuitenkin aktiivisesti mukana lasteni elämässä, vaikkakin vähemmän kuin vaimoni.

Virhe on varmaan siinä, että me lukijat olemme saaneet kirjoituksistasi sellaisen käsityksen, että et olisi halunnut koko omakotitaloa, olisit halunnut jäädä lasten kanssa kotiin, olisit halunnut vaimosi käyvän töissä, tekevän klapihommia jne. Jos tuo nykyinen tilanne kuitenkin sinullekin sopii, eihän silloin asiassa olekaan mitään väärää. 

Tämän jäppisen tarina muuttuu jatkuvasti. Luultavasti sillä ei ole vaimoa, eikä taloa, ja tuskin tuleekaan.

Ensin paha nainen pakottaa elämään yli varojen, sitten päätös olikin yhteinen, mutta vika edelleen vain vaimon.

Tulee mieleen yksi exäni, vätysteli siinä kohtaa kun  olisi pitänyt sanoa mielipiteensä, ja sitten kun ei mennyt putkeen, syytti minua väärästä ratkaisusta. No tokihan minä yksin olin syyllinen, kun kaverista ei saanut mielipidettä puristamallakaan, jolloin minun oli pakko tehdä jokin ratkaisu.

No heivasin tämän "kiltin ja mukavan miehen" aikaa sitten, nykymies on onneksi aikuinen joka tajuaa sanoa, jos hänen mielestään meillä ei ole varaa johonkin isoon asiaan.

Täällä on useampi ihminen vastaamassa samoihin kommentteihin. Tuskin täällä se yksi klapimies mitään juonia nyt on keksimässä. Minä ainakin olen saanut aikaiseksi varsin asiallista keskustelua hänen kanssaan.

Loppuuko tämän yhden mielikuvitusvaimosta vämmääminen joskus ja palataanko ketjussa asiaan? Miten tämä muka perheen rahat tienaava mies istuu täällä nähtävästi päivä kaupalla aamusta iltaan selittämässä skenaariota jota ei tapahdu suomalaisissa perheissä juuri koskaan, paitsi jos vaimo on vakavasti mt-ongelmainen. Millä lailla tämä on ylipäänsä relevanttia missään muussa mielessä kuin siinä että tämän kaverin pitäisi avata oma keskustelu parisuhdeongelmilleen tai vaimonsa mielenterveysongelmille. Tai "parisuhdeongelmilleen", koska eiköhän tuo ole oikeasti yksi palstan syrjäytyneistä kantapeikoista, jolla ei ole vaimoa eikä työtä, ja jonka sepustukset perustuvat puhtaasti ihmissuhteiden puutteessa syntyneisiin kuvitelmiin vaimojaan elättävistä miehistä.

Vierailija kirjoitti:

Miesten pitäisi luopua patriarkaatin aikaisesta ritarillisuudesta.

Miehet eivät yhä halua valittaa, ja he ritarillisesti tarjoavat naisille mitä he vaativat. Tietyissä asioissa tämä oli aivan oikein (äänioikeus, työelämä kun työt siirtyivät hiilikaivoksista mukavampiin konttoreihin).

Mutta nyt miehet typeryydessään kuvittelevat että naiset toimisivat samoin. Eivät toimi. Naisilla on vahvempi ryhmäidentiteetti. Tämä on meidän liikkeemme, me ajattelemme omia etujamme.

Tässäkin ketjussa naiset kertovat mitä kannattaisi tehdä, mutta miehet eivät kuuntele.

- älkää olko nössöjä, ottakaa paikkanne miehinä

- oma mokanne jos kuvittelitte että tämä oli leikkimielistä sparria jossa autetaan heikompaa (naiset). Jos mies onkin nykyään heikompi, silloin lyödään tosissaan

- perustakaa oma liike. Feminismi on naisten etuja ajava marksistinen liike, johan sen jo nimikin kertoo. Johtoon karismaattisia miehiä kuten T.rump tai R.oosh V

= naiset halveksuvat heikkoja miehiä, ja kunnioittavat miehiä jotka ovat naisten yläpuolella. Fakta. Kun ollaan otettu muutama suuri harppaus kohti vanhaa järjestelyä, touhu muuttuu kummasti sävyisämmäksi.

Ajatus että miesten ogelmat ratkaisisivat kysymällä apua naisilta, on täysin absurdi. Naiset ovat oikeassa, syypäitä miesten ongelmiin ovat miehet itse.

Joo no islamisoituminen korjaa tilannetta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi miesten itselleen säätämä asepalvelus on tuolla listalla?

Se, että osa miehistä kannattaa armeijaa ei tarkoita sitä, että kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Loppuuko tämän yhden mielikuvitusvaimosta vämmääminen joskus ja palataanko ketjussa asiaan? Miten tämä muka perheen rahat tienaava mies istuu täällä nähtävästi päivä kaupalla aamusta iltaan selittämässä skenaariota jota ei tapahdu suomalaisissa perheissä juuri koskaan, paitsi jos vaimo on vakavasti mt-ongelmainen. Millä lailla tämä on ylipäänsä relevanttia missään muussa mielessä kuin siinä että tämän kaverin pitäisi avata oma keskustelu parisuhdeongelmilleen tai vaimonsa mielenterveysongelmille. Tai "parisuhdeongelmilleen", koska eiköhän tuo ole oikeasti yksi palstan syrjäytyneistä kantapeikoista, jolla ei ole vaimoa eikä työtä, ja jonka sepustukset perustuvat puhtaasti ihmissuhteiden puutteessa syntyneisiin kuvitelmiin vaimojaan elättävistä miehistä.

Jospa sinä kertoisit mitä poikien koulumenestykselle pitäisi mielestäsi tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loppuuko tämän yhden mielikuvitusvaimosta vämmääminen joskus ja palataanko ketjussa asiaan? Miten tämä muka perheen rahat tienaava mies istuu täällä nähtävästi päivä kaupalla aamusta iltaan selittämässä skenaariota jota ei tapahdu suomalaisissa perheissä juuri koskaan, paitsi jos vaimo on vakavasti mt-ongelmainen. Millä lailla tämä on ylipäänsä relevanttia missään muussa mielessä kuin siinä että tämän kaverin pitäisi avata oma keskustelu parisuhdeongelmilleen tai vaimonsa mielenterveysongelmille. Tai "parisuhdeongelmilleen", koska eiköhän tuo ole oikeasti yksi palstan syrjäytyneistä kantapeikoista, jolla ei ole vaimoa eikä työtä, ja jonka sepustukset perustuvat puhtaasti ihmissuhteiden puutteessa syntyneisiin kuvitelmiin vaimojaan elättävistä miehistä.

Jospa sinä kertoisit mitä poikien koulumenestykselle pitäisi mielestäsi tehdä?

Olen jo kertonut aiemmin ketjussa eikä mulla ole enää mitään sanottavaa. Sen sijaan olisi kiinnostavaa lukea muiden ajatuksia, eikä tämän yhden katkeron vääntämistä olemattomasta parisuhteestaan.

Vierailija kirjoitti:

Pojat ovat laiskoja.

Laiskat eivät menesty, eikä heidän syrjäytymisensä kiinnosta ketään muita kuin omia vanhempia.

Kellään ei ole tarvetta haaskata aikaa potkimalla tehoja irti velttoilijasta.

Mitä turhia? Ahkeria, halukkaita ja älykkäitäkin ihmisiä on töihin.

Voi yleistyksien kanahäkki. Just tällaisilla kommenteilla ei tee yhtään mitään. Miksi pojat ovat mielestäsi laiskoja?

- pojat pitää ottaa osallistumaan kotitöihin jo siitä hetkestä lähtien, kun kaikki ei mene enää suuhun eli noin 3-vuotiaana  (ihan kuten tytötkin)

- pojille ei pidä tyrkyttää mitään leluja, leikkejä tai harrastuksia vain siksi, että ovat poikia (eikä tytöillekään siksi, että ovat tyttöjä) eli olipa poikaa kiinnostava harrastus baletti tai jääkiekko  (tai tyttöä jääkiekko tai baletti ), harrastusta tuetaan

- pojan kaverisuhteita tuetaan (ihan kuten tyttöjenkin)

- pojille oikeudet ja velvollisuudet kulkevat käsi kädessä (ihan kuten tytöillekin)

- poikien puolesta ei tehdä asioita, joita he ovat kykeneviä tekemään itsekin (ihan kuten tytöilläkin)

- pojille ei sallita eikä kielletä asioita vain siksi, että ovat poikia (ihan kuten ei tytöillekään vain siksi, että ovat tyttöjä)

- kiinnitetään huomio pojan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin eikä sukupuoleen liittyviin odotuksiin (ihan kuten tytöilläkin)

- asevelvollisuuden voisi tosiaan poistaa, tätä mieltä olen ollut jo parikymmentä vuotta. Tosin nyt lasten ja nuorten ylipainon ja liikkumattomuuden lisääntymisen vuoksi kannattaisin ehkä enemmän sitä, että myös naisia koskisi asevelvollisuus. 

- perhevapaiden tasaisempi jako ihan vaikka lainsäädännöllä (esim Ruotsin 6+6+6 -malli)

- kautta linjan (koti, varhaiskasvatus, peruskoulu)  kannustaminen poikia elämään omaa elämäänsä, haaveilemaan itseään kiinnostavista jutuista, toteuttamaan unelmiaan  ja olemaan mahdollisimman riippumattomia jostain toisesta yksittäisestä ihmisestä (ihan kuten tytöilläkin)

- ihmissuhteiden merkityksen korostaminen erityisesti lapsuuden perheeseen eli saa pitää yhteyttä vanhempiinsa ja sisaruksiinsa (ihan kuten tytötkin saavat)

- kannustetaan vaalimaan ystävyys- ja kaverisuhteita myös parisuhteessa (ihan kuten tytötkin)

- kannustetaan hankkimaan sellaista osaamista (erityisesti kielitaito), että pärjää maailmallakin (ei vain Suomessa Tupovaarassa) eli ihan kuten tytötkin

- kannustetaan kokeilemaan siipiään ja kerrotaan, että kotiin saa aina tulla takaisin. (ihan kuten tytöillekin)

- rohkaistaan ainakin yrittämään (ihan kuten tyttöjäkin) 

Tämän päivän nuorilla on aivan mieletön määrä mahdollisuuksia ja loppujen lopuksi tärkeintä on rohkeus (perustuu itseluottamukseen) ja kielitaito. Ei ole väliä, löytääkö elämänsä tarkoituksen tehdastyöläisenä Anjalankoskelta, Prisma-perheellisenä dippainssinä Espoosta, kiipeilyoppaana Himalajalta tai osa-aikaisena hanslankarina ja päätoimisena surffarina jostain Kalifornian rannikolta. Pääasia on, että avataan ikkunat maailmaan sekä tuetaan ja rohkaistaan lapsia toteuttamaan unelmiaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi yrittää sopeuttaa koulua poikiin eikä poikia kouluun?

Niin, mielestäsi helpompaa muuttaa biologiaa ja psyykettä kuin "laitetta"?

Ihmisen vika jos auton penkki on huono ---> ihminen muuttakoon rakennettaan?

Millainen koulu oli silloin, kun pojat pärjäsivät? Millainen se on nyt?

Minun käsittääkseni koulu on aiemmin ollut pitkälti opettajajohtoista pänttäämistä ja ulkolukua. Pojat pärjäsivät tyttöjä paremmin, koska tytöt eivät saaneet käydä koulua. Kun tytöt tulivat kouluun ja alkoivat pärjätä poikia paremmin, koulua alettiin muuttaa pojille sopivammaksi. Peruskoulu, ilmiöoppiminen, toiminnallisuus... kaikki tämä poikien ominaisuuksia ajatellen. Mutta pärjäävätkö pojat vieläkään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Asepalvelus vapaaehtoiseksi tai siviilipalvelukseen meneminen helpommaksi, sekä tietystikin tämä palvelus molemmille sukupuolille, mikäli se jommalle kummalle on pakollista.

- Miehille tasaveroisemmat mahdollisuudet saada lapset erossa, kun nykyisin menevät lähes automaattisesti äidille.

Miehet saavat lapset erossa tasaveroisemmin sitten, kun yleisellä tasolla ei enää ajatella äitiä ensisijaisena vanhempana. Tämä vaatii sekä asennemuutoksen kaikilta, sekä töitä isien taholta. Jos haluaa ne lapset, niin hoitaa lapset 50%. Käy vanhempainilloissa, hoitaa synttärilahjat ja haalarit päikkäriin, vaihtaa vaipat ja on läsnäoleva ja oma-aloitteinen vanhempi. Toisin sanoen toimii itsenäisesti ja ilman, että äidin pitää isää koko ajan muistutella töistänsä.

Sitten kun isät oikeasti yleisellä tasolla hoitavat lapsensa isinä eivätkä lastenhoitajina/äitien apureina, niin tuo huoltajuusasiakin tasoittuu. Tällä hetkellä ne lapset määrätään äidille siksi, että yleisesti ottaen se äiti on se vanhempi, joka osaa lapsen hoitaa. Miehet ovat tämän hieman lusmuilleet vaikka asiaan onkin nyt tulossa muutosta.

Ehdotin juuri että vaimoni tekisi kevään puusavotan, niin minä puolestani hoidan lapsia. Tämä ei tule kuuloonkaan. Mitä nyt? Ehdotin että vaimo voisi etsiä osa-aikatöitä ja näin hän voisi osallistua klapien ostoon. Ei käy tämäkään. Minä tietysti teen nämä työt, mutta pointti tuli selväksi.

Ehdottamasi vaihto koski tietenkin koko vuotta, ei pelkkää puusavottaan kuluvaa aikaa. Tietenkin, eikö niin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loppuuko tämän yhden mielikuvitusvaimosta vämmääminen joskus ja palataanko ketjussa asiaan? Miten tämä muka perheen rahat tienaava mies istuu täällä nähtävästi päivä kaupalla aamusta iltaan selittämässä skenaariota jota ei tapahdu suomalaisissa perheissä juuri koskaan, paitsi jos vaimo on vakavasti mt-ongelmainen. Millä lailla tämä on ylipäänsä relevanttia missään muussa mielessä kuin siinä että tämän kaverin pitäisi avata oma keskustelu parisuhdeongelmilleen tai vaimonsa mielenterveysongelmille. Tai "parisuhdeongelmilleen", koska eiköhän tuo ole oikeasti yksi palstan syrjäytyneistä kantapeikoista, jolla ei ole vaimoa eikä työtä, ja jonka sepustukset perustuvat puhtaasti ihmissuhteiden puutteessa syntyneisiin kuvitelmiin vaimojaan elättävistä miehistä.

Jospa sinä kertoisit mitä poikien koulumenestykselle pitäisi mielestäsi tehdä?

Olen jo kertonut aiemmin ketjussa eikä mulla ole enää mitään sanottavaa. Sen sijaan olisi kiinnostavaa lukea muiden ajatuksia, eikä tämän yhden katkeron vääntämistä olemattomasta parisuhteestaan.

Sinä taidat olla itse melko katkera. Ihan asiallista keskustelua kaikilta, mutta ilmeisesti liiankin asiallista.

Vierailija kirjoitti:

Ongelmia: koulumenestys, asepalvelus, huoltavuusongelmat, syrjäytyminen, terveys, lyhyt eläkeaika.

Mitä ja miten näitä asioita voitaisiin parantaa muuta kuin yksilötasolla? Mitä sinä teet miesten ja poikien eteen?

Ovatko miehet huonommassa asemassa? Jos, niin onko tämä omaa vai yhteiskunnan syytä? Paapomisen täytyy loppua ja henkilön ottaa vastuu omasta elämästään. Tähän ei auta muu kuin vanhempien malli ja ympäristön kannustus sanktioineen.

Minäkin kysyn miksi asepalvelus on listalla? Asepalvelus on monien täysi-ikäisten miesten viimeinen pakollinen terveystarkastus. Se aktivoi nuoria miehiä nousemaan sängystä joka aamu ja suorittamaan muiden sanelemia tehtäviä. Aivan kuten työelämässäkin. Sosiaalinen piiri laajenee, toiminnasta maksetaan päivärahaa ja mies saa harjoitella muuttoa pois äidin helmoista. Asepalvelus ei ole syrjäytymisen tai miehen syy.