Itku silmässä kun mies taas lähti työmatkalle
Luulin että olen tähän vuosien saatossa jo tottunut, hoidan arkea ja lapsia yksin, kunnes hän taas torstaina tai perjantaina kotiutuu. Näin on menty kolmisen vuotta, välillä reissussa enemmän, joskus vähemmän.
Tänä aamuna myöhästyin töistä, kun tuntui että kamelin selkä katkesi. Jäin makuuhuoneen lattialle istumaan ja itkemään kun mies lähti. Olen niin väsynyt tähän arjen pyörittämiseen yksin. Tuntui, että nyt tulee ero, en jaksa enää tätä yksinäistä arkea. Viikonloppu ei korvaa muuta menetettyä yhteistä aikaa. Taidan ottaa loppuviikon saitsua.
Kommentit (208)
Itse olet miehesi valinnut. Turha valittaa.
Lapset jää sulle? Onko sitten helpompaa? Haetko helpotusta vai pelkkää kostoa?
Mietipä myös matkatyön tuomia etuja, esim päivärahoja ja kilometrikorvauksia. Jos miehesi jää kotipaikkakunnalle töihin, nettopalkka putoaa huomattavasti. Sitten se nokkasi vasta ruttuun meneekin.
"Otan saikkua". Voi ristus taas mikä asenne. Ota lopputili, niin joku ahkera ihminen saa työpaikan.
Vierailija kirjoitti:
Itse olet miehesi valinnut. Turha valittaa.
Hänen työtilanteensa on muuttunut sen jälkeen, kun meillä jo oli lapset. Eli miestä valitessa en mitenkään voinut tietää että arki on tätä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Luulin että olen tähän vuosien saatossa jo tottunut, hoidan arkea ja lapsia yksin, kunnes hän taas torstaina tai perjantaina kotiutuu. Näin on menty kolmisen vuotta, välillä reissussa enemmän, joskus vähemmän.
Tänä aamuna myöhästyin töistä, kun tuntui että kamelin selkä katkesi. Jäin makuuhuoneen lattialle istumaan ja itkemään kun mies lähti. Olen niin väsynyt tähän arjen pyörittämiseen yksin. Tuntui, että nyt tulee ero, en jaksa enää tätä yksinäistä arkea. Viikonloppu ei korvaa muuta menetettyä yhteistä aikaa. Taidan ottaa loppuviikon saitsua.
??? Ja erolla se yksinäisyys paranisi...? Vai lankesinko provoon...?
Oli miten oli, pitäisi varmaan pitää neuvonpitoa sen miehen kanssa, kun se kotiutuu.
Vierailija kirjoitti:
Mietipä myös matkatyön tuomia etuja, esim päivärahoja ja kilometrikorvauksia. Jos miehesi jää kotipaikkakunnalle töihin, nettopalkka putoaa huomattavasti. Sitten se nokkasi vasta ruttuun meneekin.
Kyllä verottaja nekin päivärahat ihan kiltisti vie, ei hyödytä minua mitenkään. Teen ihan omia töitä joista saan oman palkan.
Ap
Minä tiesin sen vatsallani jo ennakkoon!
Ymmärrän. Samanlaisia tunteita mulla oli eikä yhtään tukiverkkoa. Monet itkut tuli itkettyä öisin lasten nukkuessa. Lopulta mies vaihtoi työtä ja nyt perhe-elämä on normaalia. Ei niistä päivärahoista ja kilometrikorvauksista mulle muutenkaan iloa ollut, miehen tilille ne kilahti.
Vierailija kirjoitti:
Mieti yksinhuoltajia.
Älä kitise.
Mitä yksinhuoltajilla tämän kanssa on tekemistä? Minähän en ole yksinhuoltaja. Muuten kuin että huollan perheen arjen yksin. Sehän se ongelma onkin kun meitä on kaksi, käytännössä olen kuitenkin yksin.
Ap
Päivärahat ovat verottomia, ei niitä verottaja mihinkään vie.
Kyllä mä oon tota samaa miettinyt jo etukäteen. Jos lapsia tulee niin haluanko oikeesti olla käytännössä yh ison osan ajasta? Miten sen jaksaa? Mies tekee välillä reissutöitä, mutta myös välillä todella pitkiä päiviä vaikka on lähempänä. Eipä se paljoa helpota arkea, että yöksi tulee kotiin, jos työpäivän pituus on esim 13 tuntia.
Tiedän kyllä että osallistuu ja hoitaa kun on paikalla, mutta kun ei voi tietää miten paljon niitä reissuja on ja koska kun tulevat eteen aika epäsäännöllisesti.
Miten se menee muilla reissulaisten perheillä? Jaksamisen yms kanssa siis.
Vierailija kirjoitti:
Päivärahat ovat verottomia, ei niitä verottaja mihinkään vie.
Meillä miehen päivärahoista osasta menee vero ja osa on verotonta.
Tsemppiä ap. Mun mieheni on yrittäjä ja hän toki tulee öiksi kotiin mutta siinä se. Kyllä yksin saa, lapsesta huolehtia. Ja kun menimme naimisiin ja teimme lapsen hän teki ihan erilaista työtä. En varmaan olisi edes yhteen mennyt jos olisin tulevaisuuden tiennyt.
Minullakin on todella paljon matkusteleva mies, me ei lapsia tehty ollenkaan kun en olisi moista jaksanut. Muuten kyllä olen tosi tyytyväinen kun suhde pysyy jotenkin hyvänä kun ei ole mitään tarkkaa rutiini arkea ja välillä meillä on aina toisistamme "lomaa". :D
Jotenkin pysyy suhde virkeänä kokoajan ja mitä nautin siitä, että saan olla välillä yksin vaikka miestä rakastankin. Tämä on tosi hyvä juttu, en jaksaisi sellaista että olemme molemmat töissä 8-16 ma-pe ja kaikki illat sitten aina kotona. Ei ole meidän juttu :)
Meilläkin mies on reissutyössä. Hänen palkkansa todella hyvä eli ei haittaa yhtään. Taloudellinen tilanteemme on loistava. Hoidan mielelläni lapsia ja kotia. Olen toki ihan työssäkäyvä ihminen, mutta juuri tälla hetkellä vielä lapsen kanssa kotona.
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin mies on reissutyössä. Hänen palkkansa todella hyvä eli ei haittaa yhtään. Taloudellinen tilanteemme on loistava. Hoidan mielelläni lapsia ja kotia. Olen toki ihan työssäkäyvä ihminen, mutta juuri tälla hetkellä vielä lapsen kanssa kotona.
Niin ja miehen työn palkka kuitenkin mahdollistaa myös sen, että voin tehdä lyhyempää työviikkoa ja Olla enemmän lasten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Minullakin on todella paljon matkusteleva mies, me ei lapsia tehty ollenkaan kun en olisi moista jaksanut. Muuten kyllä olen tosi tyytyväinen kun suhde pysyy jotenkin hyvänä kun ei ole mitään tarkkaa rutiini arkea ja välillä meillä on aina toisistamme "lomaa". :D
Jotenkin pysyy suhde virkeänä kokoajan ja mitä nautin siitä, että saan olla välillä yksin vaikka miestä rakastankin. Tämä on tosi hyvä juttu, en jaksaisi sellaista että olemme molemmat töissä 8-16 ma-pe ja kaikki illat sitten aina kotona. Ei ole meidän juttu :)
Sama. Mulle reissaava mies oli enemmänkin edellytys.
Mieti yksinhuoltajia.
Älä kitise.