Onko pomojen ja johtajien vaikea hyväksyä varakkaampia/parempaa elämää eläviä alaisia?
Ollaanko Suomessa jotenkin niin vanhanaikaisia, että esimiesten ja johtajien pitäisi olla fiksumpia, varakkaampia, elää varakkaampaa elämää kuin omien alaisten? Eikö haluta sietää, hyväksyä että alemmalla portaalla voi olla enemmän varallisuutta tai fiksumpia ajatuksia?
Olen viime aikoina huomannut, että täytyy pitää piilossa, jos itse elää varakkaampaa ja sellaista vapaa-aikaa, joka vie varallisuutta, jos se on sama taso tai parempi kuin omilla esimiehillä/johtajilla. Samoin omat fiksut ajatukset pitäisi pitää piilossa. Tämä toistuu noiden 50-60-vuotiaiden erityisesti johtajien keskuudessa, että heidän pitäisi olla fiksumpia ja heidän elämänsä jotenkin hienompaa.
Onko ihminen perusluonteeltaan tosiaan sellainen että ylempäällä portaalla asioiden pitäisi olla paremmin/elämän jotenkin hienompaa kuin muilla?
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös parempi perhetausta on sellainen jota työläistaustaiset esimiehet kadehtii. Perhetaustaa on vaikeampaa pitää piilossa kuin varallisuutta; kun vanhemmat ovat ammattinsa takia paljon mediassa, lapsi saa vielä aikuisenakin kärsiä siitä.
Tai sitten työnnät omat ajatuksesi toisten päähän. Vähän kuten kateelliset ihmiset epäilevät aina muita kateellisiksi.
Tai sitten minulle ”muuten vaan” kommentoidaan vanhempieni tekemisiä, jotka eivät liity omaan työhöni millään tavalla.
Olet siis kertonut kenen lapsi olet? Vai onko sukunimesi harvinsinen?
Samaan aikaan kanssani opiskeli tyttö, jonka molemmst vanhemmat olivat paljon julkisuudessa. Toinen politiikassa ja toinen virkansa takia. Tämä tyttö itse ei kertonut minulle kenen tytär oli, oli ihan tavallinen tyyppi. Hänet ennestään sukulaisuuden kautta tuntenut ystäväni kysyin ettenkö tiedä kenen tytär ko. tyyppi on... en tiennyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman esimieheni muistan todenneen, että meistä kukaan ei ole varmasti käynyt eräässä ravintolassa, johon oli meitä viemässä työpaikan juhliin, "paitsi ehkä Leena kun sillä on sellainen mies". Se oli musta jotenkin jopa hellyyttävä ajatus, ja itse koen lähinnä sen joksikin sukupolvieroksi. Hän on äitini ikäinen ihminen, jolle hienot ravintolat lienee jotain mystistä johon on päästy käsiksi vasta iän ja varallisuuden myötä.
Oma sukupolveni on elämyssukupolvea ja maailma on menty ympäri ja michelin-ravintolat koluttu jo ihan tavallisista rahoista, ne on vaan allokoitu eri tavalla.
Taidat sinäkin elää jonkinlaisessa kuplassa... kaikkia ei kiinnosta maksaa michelin ravintoloiden mikroskooppisen kokoisista annoksista satoja euroja...
No ei se nyt itsellenikään ole mikään edes jokavuotinen tapahtuma, mutta sen verran voin kertoa, että ne mikroskooppiset annokset on todella tarpeen kun syö menun. Jos haluat syödä seitsemän eri annosta, viinit ja jälkiruuan, niin olet silti täynnä kuin turusen pyssy. Seitsemän pihviä ja 300g perunamuusia ei oikein toimisi.
Kiitos, että jaoit rahvaalle tämänkin tiedon.
No ihan olen rahvasta itsekin :D tätä juuri tarkoitin, ihmeellistä mystifiointia RUUASTA jota saa RAHALLA. Ainut vaikeus on kerätä se raha siihen ruokaan, mutta jos haluaa niin luulisi vuodessa saavan vaikka 150 e kasaan. Sitten ei tarvitse muuta kuin kävellä sisään ja odottaa palvelua rahaa vastaan.
Homma toimii samoin kuin nakkikioskilla. Sinä olet asiakas ja rahalla saat palvelun. Olit ryysyläinen tai kuningas.
Ehkä itse mystfioit sen ruoan? Itselleni ei tulisi mieleenkään maksaa itse tuota hintaa ravintola-annoksesta, saati sitten puolison kanssa 300 €. Kyse ei ole siitä ettei olisi varaa, vaan siitä etten arvota ko. annoksia tuon hintaisiksi.
Toisaalta jos yritys maksaa edustuslounaalta/illalliselta asiakkaiden kanssa tuon niin fine, ei ole minulta pois... tosin kollega totesi että maksettuaan tähtitieteellisen summan edustusillallisesta ja jouduttuaan silti nälkäisenä grillijonoon, niin lähinnä turhautti..Jos se, että pitää hyvästä ruuasta ja on valmis maksamaan siitä, on mystifiointia niin joo. Mutta itse viittasin siihen perihuonoon suomalaiseen itsetuntoon, jonka vallassa oikein itse isketään itseä nyrkillä "rahvaaksi", niiden rinnalla jotka on käyneet syömässä jossain jotain ruokaa. Tämä on ihan varmasti sukupolviero, koska en vaan pysty ymmärtämään sitä nolostelua mikä asiaan liittyy. "Mie nyt vaan oon tämmönen sirpa enkä mitään mistään miseliiniruuasta tiiä". Mene ja tiedä, ei siinä sen kummempaa.
Toki jos ei arvosta sitä ruokaa, kuten sanoit, niin ei tarvitse. Mutta lähinnä näille itse itsensä alentavalle "rahvas"kommentoijille.
Arveletko, että sinua kadehditaan siitä että olet valmus kuluttamaan 150 € illalliseen?
Entä uskotko, että kaikki ihmiset joilla on varaa eivät todellakaan halua kuluttaa sitä noihin ruokiin?
No sitähän minä olen tässä yrittänyt ratakiskosta vääntää; se että käy pistämässä rahaa kalliisiin ruokiin ei kerro mitään varallisuustasosta vaan kuluttamistavoista! Voi olla tuulen huuhtoma takapuoli. Mutta jostain syystä koko aihe on niin latautunut, että vaikka yrittäisin huutaa että olen köyhä pska ja syön kallista ruokaa koska olen niin hölmö että haluan tehdä niin, niin "Ihan varmasti se yrittää olla parempi! Ihan VARMASTI SENKIN SIKA"
:D en kestä! Mitä mä voin enää sanoa, että tää pointti ymmärrettäisiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman esimieheni muistan todenneen, että meistä kukaan ei ole varmasti käynyt eräässä ravintolassa, johon oli meitä viemässä työpaikan juhliin, "paitsi ehkä Leena kun sillä on sellainen mies". Se oli musta jotenkin jopa hellyyttävä ajatus, ja itse koen lähinnä sen joksikin sukupolvieroksi. Hän on äitini ikäinen ihminen, jolle hienot ravintolat lienee jotain mystistä johon on päästy käsiksi vasta iän ja varallisuuden myötä.
Oma sukupolveni on elämyssukupolvea ja maailma on menty ympäri ja michelin-ravintolat koluttu jo ihan tavallisista rahoista, ne on vaan allokoitu eri tavalla.
Taidat sinäkin elää jonkinlaisessa kuplassa... kaikkia ei kiinnosta maksaa michelin ravintoloiden mikroskooppisen kokoisista annoksista satoja euroja...
No ei se nyt itsellenikään ole mikään edes jokavuotinen tapahtuma, mutta sen verran voin kertoa, että ne mikroskooppiset annokset on todella tarpeen kun syö menun. Jos haluat syödä seitsemän eri annosta, viinit ja jälkiruuan, niin olet silti täynnä kuin turusen pyssy. Seitsemän pihviä ja 300g perunamuusia ei oikein toimisi.
Kiitos, että jaoit rahvaalle tämänkin tiedon.
No ihan olen rahvasta itsekin :D tätä juuri tarkoitin, ihmeellistä mystifiointia RUUASTA jota saa RAHALLA. Ainut vaikeus on kerätä se raha siihen ruokaan, mutta jos haluaa niin luulisi vuodessa saavan vaikka 150 e kasaan. Sitten ei tarvitse muuta kuin kävellä sisään ja odottaa palvelua rahaa vastaan.
Homma toimii samoin kuin nakkikioskilla. Sinä olet asiakas ja rahalla saat palvelun. Olit ryysyläinen tai kuningas.
Ehkä itse mystfioit sen ruoan? Itselleni ei tulisi mieleenkään maksaa itse tuota hintaa ravintola-annoksesta, saati sitten puolison kanssa 300 €. Kyse ei ole siitä ettei olisi varaa, vaan siitä etten arvota ko. annoksia tuon hintaisiksi.
Toisaalta jos yritys maksaa edustuslounaalta/illalliselta asiakkaiden kanssa tuon niin fine, ei ole minulta pois... tosin kollega totesi että maksettuaan tähtitieteellisen summan edustusillallisesta ja jouduttuaan silti nälkäisenä grillijonoon, niin lähinnä turhautti..Jos se, että pitää hyvästä ruuasta ja on valmis maksamaan siitä, on mystifiointia niin joo. Mutta itse viittasin siihen perihuonoon suomalaiseen itsetuntoon, jonka vallassa oikein itse isketään itseä nyrkillä "rahvaaksi", niiden rinnalla jotka on käyneet syömässä jossain jotain ruokaa. Tämä on ihan varmasti sukupolviero, koska en vaan pysty ymmärtämään sitä nolostelua mikä asiaan liittyy. "Mie nyt vaan oon tämmönen sirpa enkä mitään mistään miseliiniruuasta tiiä". Mene ja tiedä, ei siinä sen kummempaa.
Toki jos ei arvosta sitä ruokaa, kuten sanoit, niin ei tarvitse. Mutta lähinnä näille itse itsensä alentavalle "rahvas"kommentoijille.
Arveletko, että sinua kadehditaan siitä että olet valmus kuluttamaan 150 € illalliseen?
Entä uskotko, että kaikki ihmiset joilla on varaa eivät todellakaan halua kuluttaa sitä noihin ruokiin?No sitähän minä olen tässä yrittänyt ratakiskosta vääntää; se että käy pistämässä rahaa kalliisiin ruokiin ei kerro mitään varallisuustasosta vaan kuluttamistavoista! Voi olla tuulen huuhtoma takapuoli. Mutta jostain syystä koko aihe on niin latautunut, että vaikka yrittäisin huutaa että olen köyhä pska ja syön kallista ruokaa koska olen niin hölmö että haluan tehdä niin, niin "Ihan varmasti se yrittää olla parempi! Ihan VARMASTI SENKIN SIKA"
:D en kestä! Mitä mä voin enää sanoa, että tää pointti ymmärrettäisiin?
Etkös sä aloittanut keskustelua juurikin sillä, että halusit kertoa olevasi pomoa varakkaampi ja se mielestäsi häiritsee pomoa. Et tosin ole kertonut, miten se pomoa haittaa.
Kerroit esimerkkeinä juurikin hienot ravintolat ja matkat. Nyt sitten ne eivät kerrokaan mielestäsi varallisuudesta. Yritä nyt päättää.
Mä olen pelkkä kunnan työntekijä. Olen tehnyt työtäni yli 20 v, työaika 8-16.
Muutamat onnistuneet asuntokaupat plus ostimme mieheni kanssa kummatkin asunnot nuorina.
Asumme hyvällä alueella, isohkossa asunnossa.
Mieheni on ollut yli 10 v töissä lentoyhtiössä, pikkuisena pomona.
Matkustamme paljon, mieheni työsuhde-etuna ja käytämme appivanhempieni lomaosakkeita.
Serkkuni on taidealalla ja saa todella usein kutsuja ensi-iltoihin, erikoisnäyttelyihin.
Hänellä on pieniä lapsia, mies jää näinä iltoina kotiin lasten kanssa.
Usein serkkuni pyytää minut mukaansa ja mm jokin aika sitten oli ihan kuuluisiakin ihmisiä samoissa tiloissa.
Hän on julkaissut niitä sivuillaan, linkattuna myös nimeni.
Työpaikallani meitä pidetään superrikkailta, kun asumme hienossa osoitteessa, matkustetaan koko ajan ja käydään samoissa juhlissa julkimoiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman esimieheni muistan todenneen, että meistä kukaan ei ole varmasti käynyt eräässä ravintolassa, johon oli meitä viemässä työpaikan juhliin, "paitsi ehkä Leena kun sillä on sellainen mies". Se oli musta jotenkin jopa hellyyttävä ajatus, ja itse koen lähinnä sen joksikin sukupolvieroksi. Hän on äitini ikäinen ihminen, jolle hienot ravintolat lienee jotain mystistä johon on päästy käsiksi vasta iän ja varallisuuden myötä.
Oma sukupolveni on elämyssukupolvea ja maailma on menty ympäri ja michelin-ravintolat koluttu jo ihan tavallisista rahoista, ne on vaan allokoitu eri tavalla.
Taidat sinäkin elää jonkinlaisessa kuplassa... kaikkia ei kiinnosta maksaa michelin ravintoloiden mikroskooppisen kokoisista annoksista satoja euroja...
No ei se nyt itsellenikään ole mikään edes jokavuotinen tapahtuma, mutta sen verran voin kertoa, että ne mikroskooppiset annokset on todella tarpeen kun syö menun. Jos haluat syödä seitsemän eri annosta, viinit ja jälkiruuan, niin olet silti täynnä kuin turusen pyssy. Seitsemän pihviä ja 300g perunamuusia ei oikein toimisi.
Kiitos, että jaoit rahvaalle tämänkin tiedon.
No ihan olen rahvasta itsekin :D tätä juuri tarkoitin, ihmeellistä mystifiointia RUUASTA jota saa RAHALLA. Ainut vaikeus on kerätä se raha siihen ruokaan, mutta jos haluaa niin luulisi vuodessa saavan vaikka 150 e kasaan. Sitten ei tarvitse muuta kuin kävellä sisään ja odottaa palvelua rahaa vastaan.
Homma toimii samoin kuin nakkikioskilla. Sinä olet asiakas ja rahalla saat palvelun. Olit ryysyläinen tai kuningas.
Ehkä itse mystfioit sen ruoan? Itselleni ei tulisi mieleenkään maksaa itse tuota hintaa ravintola-annoksesta, saati sitten puolison kanssa 300 €. Kyse ei ole siitä ettei olisi varaa, vaan siitä etten arvota ko. annoksia tuon hintaisiksi.
Toisaalta jos yritys maksaa edustuslounaalta/illalliselta asiakkaiden kanssa tuon niin fine, ei ole minulta pois... tosin kollega totesi että maksettuaan tähtitieteellisen summan edustusillallisesta ja jouduttuaan silti nälkäisenä grillijonoon, niin lähinnä turhautti..Jos se, että pitää hyvästä ruuasta ja on valmis maksamaan siitä, on mystifiointia niin joo. Mutta itse viittasin siihen perihuonoon suomalaiseen itsetuntoon, jonka vallassa oikein itse isketään itseä nyrkillä "rahvaaksi", niiden rinnalla jotka on käyneet syömässä jossain jotain ruokaa. Tämä on ihan varmasti sukupolviero, koska en vaan pysty ymmärtämään sitä nolostelua mikä asiaan liittyy. "Mie nyt vaan oon tämmönen sirpa enkä mitään mistään miseliiniruuasta tiiä". Mene ja tiedä, ei siinä sen kummempaa.
Toki jos ei arvosta sitä ruokaa, kuten sanoit, niin ei tarvitse. Mutta lähinnä näille itse itsensä alentavalle "rahvas"kommentoijille.
Arveletko, että sinua kadehditaan siitä että olet valmus kuluttamaan 150 € illalliseen?
Entä uskotko, että kaikki ihmiset joilla on varaa eivät todellakaan halua kuluttaa sitä noihin ruokiin?No sitähän minä olen tässä yrittänyt ratakiskosta vääntää; se että käy pistämässä rahaa kalliisiin ruokiin ei kerro mitään varallisuustasosta vaan kuluttamistavoista! Voi olla tuulen huuhtoma takapuoli. Mutta jostain syystä koko aihe on niin latautunut, että vaikka yrittäisin huutaa että olen köyhä pska ja syön kallista ruokaa koska olen niin hölmö että haluan tehdä niin, niin "Ihan varmasti se yrittää olla parempi! Ihan VARMASTI SENKIN SIKA"
:D en kestä! Mitä mä voin enää sanoa, että tää pointti ymmärrettäisiin?
Etkös sä aloittanut keskustelua juurikin sillä, että halusit kertoa olevasi pomoa varakkaampi ja se mielestäsi häiritsee pomoa. Et tosin ole kertonut, miten se pomoa haittaa.
Kerroit esimerkkeinä juurikin hienot ravintolat ja matkat. Nyt sitten ne eivät kerrokaan mielestäsi varallisuudesta. Yritä nyt päättää.
Kun klikkaat koko keskustelun auki, näet alkuperäisen kommentin, joka oli:
"Hän on äitini ikäinen ihminen, jolle hienot ravintolat lienee jotain mystistä johon on päästy käsiksi vasta iän ja varallisuuden myötä.
Oma sukupolveni on elämyssukupolvea ja maailma on menty ympäri ja michelin-ravintolat koluttu jo ihan tavallisista rahoista, ne on vaan allokoitu eri tavalla."
Eli toisin sanoen on ihan normipenneistä tehty juttuja, koska on sitten kiristetty vyötä muissa asioissa. Eli oltu todnäk köyhiä asumisen tai muun kuluttamisen suhteen, koska rahaa ei ole ollut enempää kuin muillakaan.
No kyllä varmasti varakas pomoni alkaisi tuhisemaan, jos voittaisin miltsit eurojäkissä ja tulisin töihin joka aamu hienomalla autolla smokkiin pukeutuneena. Välillä vippaisin vähän "köyhälle" pientä taskurahaa että otas siitä, kun pitää alaisten korputkin syödä kahvipöydistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman esimieheni muistan todenneen, että meistä kukaan ei ole varmasti käynyt eräässä ravintolassa, johon oli meitä viemässä työpaikan juhliin, "paitsi ehkä Leena kun sillä on sellainen mies". Se oli musta jotenkin jopa hellyyttävä ajatus, ja itse koen lähinnä sen joksikin sukupolvieroksi. Hän on äitini ikäinen ihminen, jolle hienot ravintolat lienee jotain mystistä johon on päästy käsiksi vasta iän ja varallisuuden myötä.
Oma sukupolveni on elämyssukupolvea ja maailma on menty ympäri ja michelin-ravintolat koluttu jo ihan tavallisista rahoista, ne on vaan allokoitu eri tavalla.
Taidat sinäkin elää jonkinlaisessa kuplassa... kaikkia ei kiinnosta maksaa michelin ravintoloiden mikroskooppisen kokoisista annoksista satoja euroja...
No ei se nyt itsellenikään ole mikään edes jokavuotinen tapahtuma, mutta sen verran voin kertoa, että ne mikroskooppiset annokset on todella tarpeen kun syö menun. Jos haluat syödä seitsemän eri annosta, viinit ja jälkiruuan, niin olet silti täynnä kuin turusen pyssy. Seitsemän pihviä ja 300g perunamuusia ei oikein toimisi.
Kiitos, että jaoit rahvaalle tämänkin tiedon.
No ihan olen rahvasta itsekin :D tätä juuri tarkoitin, ihmeellistä mystifiointia RUUASTA jota saa RAHALLA. Ainut vaikeus on kerätä se raha siihen ruokaan, mutta jos haluaa niin luulisi vuodessa saavan vaikka 150 e kasaan. Sitten ei tarvitse muuta kuin kävellä sisään ja odottaa palvelua rahaa vastaan.
Homma toimii samoin kuin nakkikioskilla. Sinä olet asiakas ja rahalla saat palvelun. Olit ryysyläinen tai kuningas.
Ehkä itse mystfioit sen ruoan? Itselleni ei tulisi mieleenkään maksaa itse tuota hintaa ravintola-annoksesta, saati sitten puolison kanssa 300 €. Kyse ei ole siitä ettei olisi varaa, vaan siitä etten arvota ko. annoksia tuon hintaisiksi.
Toisaalta jos yritys maksaa edustuslounaalta/illalliselta asiakkaiden kanssa tuon niin fine, ei ole minulta pois... tosin kollega totesi että maksettuaan tähtitieteellisen summan edustusillallisesta ja jouduttuaan silti nälkäisenä grillijonoon, niin lähinnä turhautti..Jos se, että pitää hyvästä ruuasta ja on valmis maksamaan siitä, on mystifiointia niin joo. Mutta itse viittasin siihen perihuonoon suomalaiseen itsetuntoon, jonka vallassa oikein itse isketään itseä nyrkillä "rahvaaksi", niiden rinnalla jotka on käyneet syömässä jossain jotain ruokaa. Tämä on ihan varmasti sukupolviero, koska en vaan pysty ymmärtämään sitä nolostelua mikä asiaan liittyy. "Mie nyt vaan oon tämmönen sirpa enkä mitään mistään miseliiniruuasta tiiä". Mene ja tiedä, ei siinä sen kummempaa.
Toki jos ei arvosta sitä ruokaa, kuten sanoit, niin ei tarvitse. Mutta lähinnä näille itse itsensä alentavalle "rahvas"kommentoijille.
Arveletko, että sinua kadehditaan siitä että olet valmus kuluttamaan 150 € illalliseen?
Entä uskotko, että kaikki ihmiset joilla on varaa eivät todellakaan halua kuluttaa sitä noihin ruokiin?No sitähän minä olen tässä yrittänyt ratakiskosta vääntää; se että käy pistämässä rahaa kalliisiin ruokiin ei kerro mitään varallisuustasosta vaan kuluttamistavoista! Voi olla tuulen huuhtoma takapuoli. Mutta jostain syystä koko aihe on niin latautunut, että vaikka yrittäisin huutaa että olen köyhä pska ja syön kallista ruokaa koska olen niin hölmö että haluan tehdä niin, niin "Ihan varmasti se yrittää olla parempi! Ihan VARMASTI SENKIN SIKA"
:D en kestä! Mitä mä voin enää sanoa, että tää pointti ymmärrettäisiin?
Etkös sä aloittanut keskustelua juurikin sillä, että halusit kertoa olevasi pomoa varakkaampi ja se mielestäsi häiritsee pomoa. Et tosin ole kertonut, miten se pomoa haittaa.
Kerroit esimerkkeinä juurikin hienot ravintolat ja matkat. Nyt sitten ne eivät kerrokaan mielestäsi varallisuudesta. Yritä nyt päättää.
Kun klikkaat koko keskustelun auki, näet alkuperäisen kommentin, joka oli:
"Hän on äitini ikäinen ihminen, jolle hienot ravintolat lienee jotain mystistä johon on päästy käsiksi vasta iän ja varallisuuden myötä.
Oma sukupolveni on elämyssukupolvea ja maailma on menty ympäri ja michelin-ravintolat koluttu jo ihan tavallisista rahoista, ne on vaan allokoitu eri tavalla."
Eli toisin sanoen on ihan normipenneistä tehty juttuja, koska on sitten kiristetty vyötä muissa asioissa. Eli oltu todnäk köyhiä asumisen tai muun kuluttamisen suhteen, koska rahaa ei ole ollut enempää kuin muillakaan.
Eikös juuri ap huolellisesti luetellut, miten hänellä on isompi talo, uudemmat autot, isot perinnöt ja hienommat matkat myöhemmässä viestissään? Vai oliko kyseessä ap:ta leikkivä trolli? Hyvin tuntui olevan perillä pomoportaan varallisuudesta ja varsinkin siitä, että hän on rikkaampi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös parempi perhetausta on sellainen jota työläistaustaiset esimiehet kadehtii. Perhetaustaa on vaikeampaa pitää piilossa kuin varallisuutta; kun vanhemmat ovat ammattinsa takia paljon mediassa, lapsi saa vielä aikuisenakin kärsiä siitä.
Tai sitten työnnät omat ajatuksesi toisten päähän. Vähän kuten kateelliset ihmiset epäilevät aina muita kateellisiksi.
Tai sitten minulle ”muuten vaan” kommentoidaan vanhempieni tekemisiä, jotka eivät liity omaan työhöni millään tavalla.
Pomotko kommentoivat? Vai muut?
Mistä työpaikallasi tiedetään mitään vanhemmistasi? Mistä sinä tiedät heidän perheistään?
Mediasta, uskoisin :)
Näissä kulutus ja sitä kautta paremmuuden tuntemuksissa on lähinnä pelotavaa, että iso porukasta pistää tilinsä sileäksi ihan koko ajan, lisänä luottokortit tapissa ja osamaksuvelat maksussa...
Sitten menee yllätyksenä työt alta tai eläkeikä iskee tai korot nousee, eikä enää olekaan mitään mitä kuluttaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös parempi perhetausta on sellainen jota työläistaustaiset esimiehet kadehtii. Perhetaustaa on vaikeampaa pitää piilossa kuin varallisuutta; kun vanhemmat ovat ammattinsa takia paljon mediassa, lapsi saa vielä aikuisenakin kärsiä siitä.
Tai sitten työnnät omat ajatuksesi toisten päähän. Vähän kuten kateelliset ihmiset epäilevät aina muita kateellisiksi.
Tai sitten minulle ”muuten vaan” kommentoidaan vanhempieni tekemisiä, jotka eivät liity omaan työhöni millään tavalla.
Pomotko kommentoivat? Vai muut?
Mistä työpaikallasi tiedetään mitään vanhemmistasi? Mistä sinä tiedät heidän perheistään?
Mediasta, uskoisin :)
Mistä he tietävät, että he ovat sinun vanhempia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös parempi perhetausta on sellainen jota työläistaustaiset esimiehet kadehtii. Perhetaustaa on vaikeampaa pitää piilossa kuin varallisuutta; kun vanhemmat ovat ammattinsa takia paljon mediassa, lapsi saa vielä aikuisenakin kärsiä siitä.
Tai sitten työnnät omat ajatuksesi toisten päähän. Vähän kuten kateelliset ihmiset epäilevät aina muita kateellisiksi.
Tai sitten minulle ”muuten vaan” kommentoidaan vanhempieni tekemisiä, jotka eivät liity omaan työhöni millään tavalla.
Pomotko kommentoivat? Vai muut?
Mistä työpaikallasi tiedetään mitään vanhemmistasi? Mistä sinä tiedät heidän perheistään?
Mediasta, uskoisin :)
Luetellaanko siellä aikuiset lapsetkin kuvien kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös parempi perhetausta on sellainen jota työläistaustaiset esimiehet kadehtii. Perhetaustaa on vaikeampaa pitää piilossa kuin varallisuutta; kun vanhemmat ovat ammattinsa takia paljon mediassa, lapsi saa vielä aikuisenakin kärsiä siitä.
Tai sitten työnnät omat ajatuksesi toisten päähän. Vähän kuten kateelliset ihmiset epäilevät aina muita kateellisiksi.
Tai sitten minulle ”muuten vaan” kommentoidaan vanhempieni tekemisiä, jotka eivät liity omaan työhöni millään tavalla.
Pomotko kommentoivat? Vai muut?
Mistä työpaikallasi tiedetään mitään vanhemmistasi? Mistä sinä tiedät heidän perheistään?
Mediasta, uskoisin :)
.. ja minä en ole kommentoinut mitään näiden esimiesasemassa olevien vanhemmista, koska en ole kiinnostunut. Heidän taustansa huutaa heidän käytöksestään, kielenkäytöstään, yleissivistyksen rajallisuudesta, puhetavasta, jne jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös parempi perhetausta on sellainen jota työläistaustaiset esimiehet kadehtii. Perhetaustaa on vaikeampaa pitää piilossa kuin varallisuutta; kun vanhemmat ovat ammattinsa takia paljon mediassa, lapsi saa vielä aikuisenakin kärsiä siitä.
Tai sitten työnnät omat ajatuksesi toisten päähän. Vähän kuten kateelliset ihmiset epäilevät aina muita kateellisiksi.
Tai sitten minulle ”muuten vaan” kommentoidaan vanhempieni tekemisiä, jotka eivät liity omaan työhöni millään tavalla.
Pomotko kommentoivat? Vai muut?
Mistä työpaikallasi tiedetään mitään vanhemmistasi? Mistä sinä tiedät heidän perheistään?
Mediasta, uskoisin :)
Mistä he tietävät, että he ovat sinun vanhempia?
En kommentoi. ;)
Minun esimies oli kateellinen palkastani vaikka olin osa-aikaisena, hänen käytös oli myös sen mukaista No varallisuutta oli minulla enemmän, hän köyhä ressukka. On nyt entinen työpaikka ja entinen pomo.
Nythän verotiedot tulivat taas julki, ja kärjessä näkyi muutamia ihmisiä joiden lähisukulaisia (vaimoja, vanhempia) töissä meillä/tutuissa paikoissa. Ainakaan meillä ei ole asiasta mitenkään suuremmasti puhuttu, joku onnitellut äitiä poikansa menestyksestä. Meillä asiantuntijaorganisaatiossa kuitenkin tuo "arvovalta" perustuu ihmisten omiin taitoihin: mitä osaa ja miten osaa sitä työssä soveltaa, eipä siinä katsella millaisilla autoilla kukin parkkipaikalle tulee. Nuo arvot alkavat olla niin erilaisia eri ikäluokissa, mutta myös ikäluokkien sisällä: jotkut arvostavat merkkiautoja ja merkkilaukkuja, toiset ihan muuta. Itse pomona en jaksa olla kiinnostunut alaisten varallisuudesta, mutta äly, huumorintaju ja kyvykkyys kiinnostavat kovasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös parempi perhetausta on sellainen jota työläistaustaiset esimiehet kadehtii. Perhetaustaa on vaikeampaa pitää piilossa kuin varallisuutta; kun vanhemmat ovat ammattinsa takia paljon mediassa, lapsi saa vielä aikuisenakin kärsiä siitä.
Tai sitten työnnät omat ajatuksesi toisten päähän. Vähän kuten kateelliset ihmiset epäilevät aina muita kateellisiksi.
Tai sitten minulle ”muuten vaan” kommentoidaan vanhempieni tekemisiä, jotka eivät liity omaan työhöni millään tavalla.
Pomotko kommentoivat? Vai muut?
Mistä työpaikallasi tiedetään mitään vanhemmistasi? Mistä sinä tiedät heidän perheistään?
Mediasta, uskoisin :)
.. ja minä en ole kommentoinut mitään näiden esimiesasemassa olevien vanhemmista, koska en ole kiinnostunut. Heidän taustansa huutaa heidän käytöksestään, kielenkäytöstään, yleissivistyksen rajallisuudesta, puhetavasta, jne jne.
Ja silti he ovat sinun esimiehiä ja sinä alainen. Miten näin on päässyt käymään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös parempi perhetausta on sellainen jota työläistaustaiset esimiehet kadehtii. Perhetaustaa on vaikeampaa pitää piilossa kuin varallisuutta; kun vanhemmat ovat ammattinsa takia paljon mediassa, lapsi saa vielä aikuisenakin kärsiä siitä.
Tai sitten työnnät omat ajatuksesi toisten päähän. Vähän kuten kateelliset ihmiset epäilevät aina muita kateellisiksi.
Tai sitten minulle ”muuten vaan” kommentoidaan vanhempieni tekemisiä, jotka eivät liity omaan työhöni millään tavalla.
Pomotko kommentoivat? Vai muut?
Mistä työpaikallasi tiedetään mitään vanhemmistasi? Mistä sinä tiedät heidän perheistään?
Mediasta, uskoisin :)
.. ja minä en ole kommentoinut mitään näiden esimiesasemassa olevien vanhemmista, koska en ole kiinnostunut. Heidän taustansa huutaa heidän käytöksestään, kielenkäytöstään, yleissivistyksen rajallisuudesta, puhetavasta, jne jne.
Ja silti he ovat sinun esimiehiä ja sinä alainen. Miten näin on päässyt käymään?
Ne varmaan huutaa kovempaa. Lisäksi ovat 20-30 vuotta vanhempia.
Pomotko kommentoivat? Vai muut?
Mistä työpaikallasi tiedetään mitään vanhemmistasi? Mistä sinä tiedät heidän perheistään?