Lue keskustelun säännöt.
Yh-äiti, kadutko lasten hankkimista sellaisen miehen kanssa joka ei sopinutkaan sinulle?
02.11.2018 |
Harmittaako kun et saanutkaan normaalia perhettä vaan yh:n arjen?
Kommentit (32)
En kadu, mutta kadun sitä että menin mukaan miehen lapsihöpsötykseen sinisilmäisenä ja nuorena. Olisi voinut tutustua kunnolla ensin. Lapsiani en kadu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palstaa lukiessa tuntuu moni parisuhteessa elävä nainenkin elävän yh:n arkea. Ja vastaus kysymykseesi: ei ole koskaan kaduttanut.
En, koska en edes halunnut miestä, halusin vain lapsen.
Minun unelma oli aina minä, yksi lapsi, mieluiten tytär ja koira, ja se unelma on toteutunut.
äiti,tytär15v+koira4v kirjoitti:
En, koska en edes halunnut miestä, halusin vain lapsen.
Minun unelma oli aina minä, yksi lapsi, mieluiten tytär ja koira, ja se unelma on toteutunut.
Minun, minun ja minun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En toki kadu, lapsi on paras asia elämässäni. Jos tarkoitat "normaalilla perheellä" sitä että mulla olis lapsen lisäksi vielä mies passattavana niin enpä tiedä onko tuo tavoittelemisen arvoista :D Toki teidän että on kunnollisiakin ja täysillä perhe-elämään osallistuvia miehiä, mutta ne on oikeasti aika harvinaisia.
Vierailija kirjoitti:
En toki kadu, lapsi on paras asia elämässäni. Jos tarkoitat "normaalilla perheellä" sitä että mulla olis lapsen lisäksi vielä mies passattavana niin enpä tiedä onko tuo tavoittelemisen arvoista :D Toki teidän että on kunnollisiakin ja täysillä perhe-elämään osallistuvia miehiä, mutta ne on oikeasti aika harvinaisia.
Totta! Oma elämäni ainakin kotitöiden osalta helpotti eron jälkeen. Eikä tarvinnut kuunnella nurinaa, että ”etkö oo pessyt sitä tai tätä”. Rahatilanne taas ei helpottanut. Mutta en kadu kyllä silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kadu. Lapset ovat tärkein asia elämässäni.
Ja mies on kuitenkin oikein hyvä isä vaikka meillä ei parisuhde onnistunutkaan.
Vierailija kirjoitti:
äiti,tytär15v+koira4v kirjoitti:
En, koska en edes halunnut miestä, halusin vain lapsen.
Minun unelma oli aina minä, yksi lapsi, mieluiten tytär ja koira, ja se unelma on toteutunut.
Minun, minun ja minun.
Sinunko unelmien mukaan muiden pitäs elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
äiti,tytär15v+koira4v kirjoitti:
En, koska en edes halunnut miestä, halusin vain lapsen.
Minun unelma oli aina minä, yksi lapsi, mieluiten tytär ja koira, ja se unelma on toteutunut.
Minun, minun ja minun.
Sinunko unelmien mukaan muiden pitäs elää.
Missä vika? Kyvyttömyydessä asettua toisen asemaan? Tunnepuolen köyhyydessä vai oletko ihan vaan yleisesti välinpitämätön? Tuossa pelattiin omaa pussiin sekä miehen, että lapsen kustannuksella.
En kadu vaikken mitenkään lapsikeskeinen ihminen olekaan. Olisin voinut jättää lapset kokonaan tekemättäkin mutta olin ajatellut että teen jos löytyy mieluinen mies tai sellainen mies joka on mieluinen lasteni isäksi ja joka itse myös haluaa minun lasteni isäksi. Parisuhteemme ei oikein toiminut mutta vanhempina toimimme aika hyvin ja rakastamme molemmat lapsiamme. Asia oli kyllä hyvin suunniteltu ja etukäteen tiedossa että ero saattaa tulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
äiti,tytär15v+koira4v kirjoitti:
En, koska en edes halunnut miestä, halusin vain lapsen.
Minun unelma oli aina minä, yksi lapsi, mieluiten tytär ja koira, ja se unelma on toteutunut.
Minun, minun ja minun.
Sinunko unelmien mukaan muiden pitäs elää.
Oliko lapsen unelma syntyä ero perheeseen? Tai isän unelma saada lapsi naisen kanssa, joka ajatteli vain omia itsekäitä tarpeitaan?
Vierailija kirjoitti:
äiti,tytär15v+koira4v kirjoitti:
En, koska en edes halunnut miestä, halusin vain lapsen.
Minun unelma oli aina minä, yksi lapsi, mieluiten tytär ja koira, ja se unelma on toteutunut.
Minun, minun ja minun.
Muiden elämiä ei oikein voi elää, eikö muiden unelmia unelmoida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavallaan kadun, koska lapsen isään en ollut edes rakastunut sen lisäksi että hän ei muutenkaan ole mikään hyvä isä. Vastustan aborttia ja pidän lapsesta, joten siinä mielessä olen kyllä periaatteideni mukaan elänyt.
Niin no mun mieshän menehtyi kun lapset olivat 6kk ja 1,5v Tästä lähes 20 vuotta. Yksin heidät kasvatin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
äiti,tytär15v+koira4v kirjoitti:
En, koska en edes halunnut miestä, halusin vain lapsen.
Minun unelma oli aina minä, yksi lapsi, mieluiten tytär ja koira, ja se unelma on toteutunut.
Minun, minun ja minun.
Sinunko unelmien mukaan muiden pitäs elää.
Missä vika? Kyvyttömyydessä asettua toisen asemaan? Tunnepuolen köyhyydessä vai oletko ihan vaan yleisesti välinpitämätön? Tuossa pelattiin omaa pussiin sekä miehen, että lapsen kustannuksella.
Mistäs sinä tiedät mitä sen miehen kanssa on sovittu ja mitä mieltä hän on ollut?
Ei kaduta sitten yhtään. Oli väkivaltainen ja narsistinen. Mies ei saa tavata poikaamme.
En, koska sain niin kivan ja fiksun lapsen. Kaikista eniten nautin hänen pikkulapsiajastaan. Se utelias, viisas, reipas lapsi opetti minutkin, hämäläisen jäyhyyden ja kylmyyden keskellä kasvaneen puhumaan. Ja opetti myös sen, miten rakas se lapsi voikaan olla. En ollut mikään äidillinen ennen kuin sain oman lapsen.
Toki olen pohtinut asiaa monelta kannalta, mutta olen saanut enemmän kuin menettänyt.
En kadu, lapseni ovat minulle tärkeimpiä maailmassa. Ilman heitä olisi aika tyhjää. Ovat jo aikuisia.