Lue keskustelun säännöt.
Mies öyhöttää asioista, joista naisella on koulutus
01.11.2018 |
Onko muilla vastaavaa tai ideoita, kuinka selvitä tilanteesta? Olen itse korkeakoulutettu yhteiskuntatieteelliseltä alalta ja teen asiantuntijatyötä hallinnon alalla. Mieheni on sähköalan duunari. Viime aikoina mies on alkanut suoraan sanottuna öyhöttää esim. politiikasta ja sanoo suoranaisia asiavirheitä, jotka pystyn itse kumoamaan välittömästi koulutukseni ja asiantuntemukseni pohjalta.
Nämä keskustelut tulehtuvat nopeasti, koska mies ottaa kommenttini kettuiluna ja valittaa, kuinka en ymmärrä hänen tunteitaan ja että minun pitäisi hyväksyä hänen tunteensa ja asiavirheitä sisältävät näkemyksensä, joita hän pitää yhtä arvokkaina kuin minun koulutustani. Minua harmittaa, koska mielestäni tuollainen öyhötys on epäkunnioittavaa minun koulutustani ja asiantuntemustani kohtaan. Annan arvoa hänen mielipiteilleen, mutta siinä vaiheessa, kun omenaa väitetään päärynäksi tai kaikkia omenoita mädiksi, koska "se on hänen mielipiteensä" tai "koska hänestä tuntuu siltä", näen tarpeelliseksi puuttua asiaan ihan jo ammattiylpeyteni puolesta. En itse katso miestä alaspäin koulutukseni takia, mutta mies väittää minun tekevän niin.
Mies on muutoin oikein hyvä ja mukava ihminen ja olen hänen kanssaan onnellinen, mutta nämä keskustelut ovat todella uuvuttavia. Olen yrittänyt tarjota hänelle luettavaksi lähteitä noihin öyhötyksen aiheisiin, mutta ei kuulemma jaksa tai halua niihin perehtyä, mutta silti jaksaa vähintään viikottain nostaa samat asiat esiin ja sitten syyttää minua, kun en tue häntä näissä "näkemyksissä" ja "tunteissa", mitä sitäkin teen kyllä mielestäni, ja miehellä on tilaa kertoa tunteistaan.
Kellään mitään ideaa, mitä tehdä? Tai mitä voisin itse tehdä toisin, etteivät keskustelut tulehtuisi niin nopeasti?
Kommentit (267)
Itse en kyllä jaksaisi ihmistä, joka ei osaa erottaa mielipiteitä ja faktoja toisistaan, ja toisaalta taas järkeä ja tunteita. Kysyisin, että hahmottaako kyseinen henkilö näiden eron ja eikö koe ongelmalliseksi, jos näitä sotkee toisiinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun asiantuntemukseni ja osaamiseni = politiikan tutkimus, poliitikkojen piirteet, sisäpolitiikka, verotus ja erilaiset määrärahat sekä viranomaistoiminta, seuraan työni puolesta esim. valiokuntatyöskentelyä ja politiikan käytännön arkea.
Öyhötys = populistista jankuttamista asiasta, josta ei tiedä muuta kuin somen ja valikoitujen uutisten kautta, esim. tässä tapauksessa kuinka kaikki poliitikot ovat idiootteja, narsisteja ja suorastaan rikollisia ja kuinka kukaan ei osaa, tee tai yritä tehdä mitään minkään eteen ja kuinka mikään ei ikinä muutu, tulevaisuus on tuomittu jne. Tunnepitoisia negatiivisia mielipiteitä vailla lähteitä.
AP
Ok, alkaa vähän hahmottua. Toki ei nämä listaukset minuakaan vielä vakuuta.
Joo - ymmärrän, että jos lähteenä on MV-lehti, niin suoria asia virheitä on. Mutta minusta kuulostaa siltä, että ap:n miestä vituttaa. Tämä taas ei ole fakta-asia vaan pikemminkin omien tuntemusten projisoinnista johonkin.
Eli edelleen oletan, että ap missaa miehensä pointin, koska asettaa itsensä tämän yläpuolelle.
Se on kyllä totta, että miestä vituttaa. Hän on kokenut viiden yhdessäolovuotemme aikana useiden lakimuutosten vaikutukset. En mielestäni asetu hänen yläpuolelleen, mutta pointtisi oli oikein hyödyllinen, kiitos. Mutta miten suhtautua siihen projisointiin, joka sisältää tuota (itseänikin ärsyttää käyttää tätä sanaa, mutta se on vaan niin kuvaava) öyhötystä? Olisi helpompaa tukea miestä, jos hän ei tunteistaan kertoessaan väittäisi mitään vaan kertoisi enemmän omasta kokemuksestaan ilman jankkaamista eduskunnan toimintatavoista tms.
AP
Esimerkkejä näistä lakimuutoksista?
Vierailija kirjoitti:
Politiikka on sillä tavalla jännä alue, että siihen pitäisi olla kaikilla mahdollisuus osallistua, vaikka olisivat millaisia mänttejä (ei siis vaadita asiantuntijuutta), ja niin ehkä voi yrittää kunnioittaa tätä ihan periaatteessa.
Miksi? Käytännössähän sanot, että päätöksen tekoon pitäisi saada osallistua vaikka ei ymmärtäisi aiheesta yhtään mitään. Miksi ihmeessä, sehän on täysin järjetöntä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalla on siis oikein akateeminen tutkinto oikeista mielipiteistä?
Mielipide on eri asia kuin fakta. Mielipide on myös eri asia kuin tutkimukseen pohjautuva teoria.
Jokainen korkeasti koulutettu ymmärtää, ettei ole olemassa sellaista tietoa joka olisi ehdottomasti oikeassa oleva fakta. Tieteen filosofian peruslähtökohta on ymmärtää voivansa olla väärässä.
On ihan täysin mahdollista jossain asiassa korkeasti koulutetun olevan väärässä ja sähköalan duunarin oikeassa. Väitteen totuusarvo ei ole riippuvainen sen esittäjästä.
On silti fakta, että eduskuntaan valitaan 200 kansanedustajaa ja että Suomesta löytyy tulevaisuudentutkimuksen oppiala. Ideologisista asioista voi olla erimielisyyksiä ja tieteen filosofia on tuttua kyllä myös, mutta arkitodellisuudessamme on silti empiirisiä faktoja, joita ei ole kovin tarkoitukseenmuksista alkaa argumentoida kumoon filosofisista lähtökohdista.
Viimeksi eilen mies kysyi, tutkiiko kukaan tulevaisuuden Suomea, johon vastasin, että asiaa tutkitaan useilla eri oppialoilla ja että aiheelle on jopa oma tutkimuskeskuksensa jne. Tämä ei miehelle kelvannut, vaan hän alkoi öyhöttää seuraavaa asiaa, eli sitä kuinka maailma on joka tapauksessa pilalla eikä kukaan voi sille yhtään mitään. Yritin selittää rauhallisesti, että useilla eri tieteenaloilla tehdään uraauurtavaa tutkimustyötä esimerkiksi merten hyvinvoinnin parantamiseksi, minkä jälkeen mies hermostui ja alkoi syytellä minua siitä, etten tue häntä ja yritän päteä ja olen kaikkitietävä. Se mihin pyrin omilla pointeillani oli helpottaa miehen maailmantuskaa, ei suinkaan väittää häntä tyhmäksi, sen hän keksi itse litaniansa jatkoksi.
AP
Se on kyllä selvästi mielipide, että maailma on pilalla eikä kukaan voi sille mitään. Et sinä voi sitä millään faktoilla todistaa vääräksi. Toimit vähän silleen, mistä miehiä usein syytetään: Kun nainen haluaa, että osoitat kuulevasi mitä hän sanoo, ja annat myötätuntoa, emotionaalista tukea tms, niin mies tarjoaa käytännön ratkaisuja.
Siis onko aloittaja aloittaja vai vain turhautunut poliitikko esimerkiksi Sote-hankkeen piiristä? Ja hän projisoi osan muusta poliitikkokunnasta puolisokseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Politiikka on sillä tavalla jännä alue, että siihen pitäisi olla kaikilla mahdollisuus osallistua, vaikka olisivat millaisia mänttejä (ei siis vaadita asiantuntijuutta), ja niin ehkä voi yrittää kunnioittaa tätä ihan periaatteessa.
Miksi? Käytännössähän sanot, että päätöksen tekoon pitäisi saada osallistua vaikka ei ymmärtäisi aiheesta yhtään mitään. Miksi ihmeessä, sehän on täysin järjetöntä!
Jos et tiedä, miten demokratia toimii, ja ihmisten oikeudesta äänestää ja asettua ehdolle, niin asiantuntijuutesi on todella heppoista. Heippa vaan.
Isäni on koulutukseltaan tohtori. Hän on sitten ottanut sellaisen asenteen, että hänen pitää tietää kaikesta jotakin. Niinpä hän sitten yrittää käydä tasaveroista keskustelua eri alojen ammattilaisten kanssa sillä periaatteella, että hän on joskus lukenut joskus jotain tätä alaa koskevasta aiheesta jotakin (lehtijutun, kirjan tms.). Sitten hän pitää pitkiä monologeja, jossa selittää kyseiselle ammattilaiselle lukemaansa ja haukkuu alaa yleisellä tasolla.
Epäilen isälläni olevan jotain piirteitä aspergerista. Olen siksi yrittänyt jättää juttuja omaan arvoonsa, kun keskustelu ei ole kovin vuorovaikutteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä toi loppu, kun puoliso palasi opiskelemaan. Selitti silmät innosta palaen asioita jotka mulle itsestään selviä ja joista olen yrittänyt sanoa.
Mutta sitten on ystävät ja oma perhe. Esim. Sisarukset ja vanhemmat pitävät minua vertaisenaan, mitä tietenkin olen, paitsi kun tullaan omaan asiantuntija-alaani. Silloin kyllä nyppii rankasti, kun he "tietävät" asiat, joita minä teen työkseni, toki minua paremmin.
Appi kerran luennoi asiasta, josta minulla oli sisäpiiritietoa. Kun täydensin juttua tiedollani, näin ensimmäisen kerran, että hänellä välähti, että tosiaan, miniä on alalla, joten varmaan tietää asiasta enemmän.
Kuulostaapa ihanalta parisuhteelta. Kaikki mitataan väärässä/oikeassa olemisella.
Ihan tiedoksi vielä sellainen asia, mitä ei opiskelemalla opi: Kriittisyys itseä ja vallitsevaa yhteiskuntakäsitystä/opiskeltuja asioita/alan uusinta uutta kohtaan. Kriittisyys itseä kohtaan siinä, että tiedänkö minä oikeasti, tarkoittaako pelkästään sana"tutkimus" sitä että se on alusta loppuun totta.
Päin vastoin; mitä korkeampi koulutus, sitä enemmän ihminen luulee tietävänsä.
Politiikka, kuten moni muukin aihe maailmassa on monesti juuri sitä miltä se näyttää. Kun vanhukselta viedään laitospaikka, tai nälkiinnytään kun ei keretä syöttämään, niin se on juuri sitä miltä se näyttää, eikä "tarvittava säästö jolla yhteiskunnan rattaat pidetään pyörimässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalla on siis oikein akateeminen tutkinto oikeista mielipiteistä?
Mielipide on eri asia kuin fakta. Mielipide on myös eri asia kuin tutkimukseen pohjautuva teoria.
Jokainen korkeasti koulutettu ymmärtää, ettei ole olemassa sellaista tietoa joka olisi ehdottomasti oikeassa oleva fakta. Tieteen filosofian peruslähtökohta on ymmärtää voivansa olla väärässä.
On ihan täysin mahdollista jossain asiassa korkeasti koulutetun olevan väärässä ja sähköalan duunarin oikeassa. Väitteen totuusarvo ei ole riippuvainen sen esittäjästä.
On silti fakta, että eduskuntaan valitaan 200 kansanedustajaa ja että Suomesta löytyy tulevaisuudentutkimuksen oppiala. Ideologisista asioista voi olla erimielisyyksiä ja tieteen filosofia on tuttua kyllä myös, mutta arkitodellisuudessamme on silti empiirisiä faktoja, joita ei ole kovin tarkoitukseenmuksista alkaa argumentoida kumoon filosofisista lähtökohdista.
Viimeksi eilen mies kysyi, tutkiiko kukaan tulevaisuuden Suomea, johon vastasin, että asiaa tutkitaan useilla eri oppialoilla ja että aiheelle on jopa oma tutkimuskeskuksensa jne. Tämä ei miehelle kelvannut, vaan hän alkoi öyhöttää seuraavaa asiaa, eli sitä kuinka maailma on joka tapauksessa pilalla eikä kukaan voi sille yhtään mitään. Yritin selittää rauhallisesti, että useilla eri tieteenaloilla tehdään uraauurtavaa tutkimustyötä esimerkiksi merten hyvinvoinnin parantamiseksi, minkä jälkeen mies hermostui ja alkoi syytellä minua siitä, etten tue häntä ja yritän päteä ja olen kaikkitietävä. Se mihin pyrin omilla pointeillani oli helpottaa miehen maailmantuskaa, ei suinkaan väittää häntä tyhmäksi, sen hän keksi itse litaniansa jatkoksi.
AP
Se on kyllä selvästi mielipide, että maailma on pilalla eikä kukaan voi sille mitään. Et sinä voi sitä millään faktoilla todistaa vääräksi. Toimit vähän silleen, mistä miehiä usein syytetään: Kun nainen haluaa, että osoitat kuulevasi mitä hän sanoo, ja annat myötätuntoa, emotionaalista tukea tms, niin mies tarjoaa käytännön ratkaisuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Politiikka on sillä tavalla jännä alue, että siihen pitäisi olla kaikilla mahdollisuus osallistua, vaikka olisivat millaisia mänttejä (ei siis vaadita asiantuntijuutta), ja niin ehkä voi yrittää kunnioittaa tätä ihan periaatteessa.
Miksi? Käytännössähän sanot, että päätöksen tekoon pitäisi saada osallistua vaikka ei ymmärtäisi aiheesta yhtään mitään. Miksi ihmeessä, sehän on täysin järjetöntä!
Jos et tiedä, miten demokratia toimii, ja ihmisten oikeudesta äänestää ja asettua ehdolle, niin asiantuntijuutesi on todella heppoista. Heippa vaan.
Tässä on hyvä esimerkki miten tyyppi toistelee jotain kuulemaansa "faktaa", mutta ei ole ikinä pysähtynyt miettimään onko sille mitään perusteluja vai ei. Ja sen sijaan että miettisi perustelut, hermostuu. Jos jotain ei voi perustella, tarkoittaa se ettei perusteluja ole olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No miten se pelastaa meret, että tehdään tutkimusta sen eteen? Ehkä pelastaa, ehkä tuho on jo lopullinen. Montako opintopistettä teillä käsiteltiin illuminatia ja vapaamuurareita? Ja asian luonteen huomioiden, oliko kyseinen tieto aitoa vai sitä mitä halutaan uskottavan?
Kuinka paljon sähköalan koulutuksesta on suunniteltua hajoamista vai onko niin, että käytäntö iskee vasten kasvoja vasta jos valmistuttuasi menet tuotantoyritykseen?
Minua ärsyttää ap:n asenne. Ilmeisesti hänellä ei ole koulutusta keskustelutaidosta, koska kommunikaatio ei tunnu sujuvan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalla on siis oikein akateeminen tutkinto oikeista mielipiteistä?
Mielipide on eri asia kuin fakta. Mielipide on myös eri asia kuin tutkimukseen pohjautuva teoria.
Jokainen korkeasti koulutettu ymmärtää, ettei ole olemassa sellaista tietoa joka olisi ehdottomasti oikeassa oleva fakta. Tieteen filosofian peruslähtökohta on ymmärtää voivansa olla väärässä.
On ihan täysin mahdollista jossain asiassa korkeasti koulutetun olevan väärässä ja sähköalan duunarin oikeassa. Väitteen totuusarvo ei ole riippuvainen sen esittäjästä.
On silti fakta, että eduskuntaan valitaan 200 kansanedustajaa ja että Suomesta löytyy tulevaisuudentutkimuksen oppiala. Ideologisista asioista voi olla erimielisyyksiä ja tieteen filosofia on tuttua kyllä myös, mutta arkitodellisuudessamme on silti empiirisiä faktoja, joita ei ole kovin tarkoitukseenmuksista alkaa argumentoida kumoon filosofisista lähtökohdista.
Viimeksi eilen mies kysyi, tutkiiko kukaan tulevaisuuden Suomea, johon vastasin, että asiaa tutkitaan useilla eri oppialoilla ja että aiheelle on jopa oma tutkimuskeskuksensa jne. Tämä ei miehelle kelvannut, vaan hän alkoi öyhöttää seuraavaa asiaa, eli sitä kuinka maailma on joka tapauksessa pilalla eikä kukaan voi sille yhtään mitään. Yritin selittää rauhallisesti, että useilla eri tieteenaloilla tehdään uraauurtavaa tutkimustyötä esimerkiksi merten hyvinvoinnin parantamiseksi, minkä jälkeen mies hermostui ja alkoi syytellä minua siitä, etten tue häntä ja yritän päteä ja olen kaikkitietävä. Se mihin pyrin omilla pointeillani oli helpottaa miehen maailmantuskaa, ei suinkaan väittää häntä tyhmäksi, sen hän keksi itse litaniansa jatkoksi.
AP
Se on kyllä selvästi mielipide, että maailma on pilalla eikä kukaan voi sille mitään. Et sinä voi sitä millään faktoilla todistaa vääräksi. Toimit vähän silleen, mistä miehiä usein syytetään: Kun nainen haluaa, että osoitat kuulevasi mitä hän sanoo, ja annat myötätuntoa, emotionaalista tukea tms, niin mies tarjoaa käytännön ratkaisuja.
En kiistänyt sitä, etteikö maailma olisi menossa tuhoon (olen itsekin huolissani!), vaan sen, ettei kukaan muka tee yhtään mitään asialle. Puutuin vain asiavirheeseen, en miehen mielipiteeseen, johon hänellä on täysi oikeus.
Hyvä pointti, ehkäpä suhteessamme roolit ovat päinvastoin kuin perinteisesti ajatellaan. Olen kuvitellut olevani empaattinen ja tuen miestä kaikessa mahdollisessa, mutta näihin asiavirheisiin (ja/tai tietämättömyydestä kumpuaviin mielipiteisiin) on vaikea olla puuttumatta. Vetoan jälleen siihen, että kyseessä on oma alani, jonka kanssa toimin päivittäin.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaapa ihanalta parisuhteelta. Kaikki mitataan väärässä/oikeassa olemisella.
Ihan tiedoksi vielä sellainen asia, mitä ei opiskelemalla opi: Kriittisyys itseä ja vallitsevaa yhteiskuntakäsitystä/opiskeltuja asioita/alan uusinta uutta kohtaan. Kriittisyys itseä kohtaan siinä, että tiedänkö minä oikeasti, tarkoittaako pelkästään sana"tutkimus" sitä että se on alusta loppuun totta.
Päin vastoin; mitä korkeampi koulutus, sitä enemmän ihminen luulee tietävänsä.
Politiikka, kuten moni muukin aihe maailmassa on monesti juuri sitä miltä se näyttää. Kun vanhukselta viedään laitospaikka, tai nälkiinnytään kun ei keretä syöttämään, niin se on juuri sitä miltä se näyttää, eikä "tarvittava säästö jolla yhteiskunnan rattaat pidetään pyörimässä.
Sä varmaan trollaat, mutta nimenomaanhan korkeampi koulutus tuppaa johtamaan kriittisyyteen ja asiantuntemus asioista tietoon siitä, miten paljon ei tiedä. Tietämättömät tuppaavat yliarvioimaan tietämyksensä, ja tämä on nimetty Dunning-Kruger-ilmiöksi.
Ja ennen kuin keksit minulle motiiveja, niin en hyväksy laitospaikkojen viemistä tai nälkiinnyttämistä. Sanon vain, että kommenttisi keskiosa on puppua.
Kerro nyt, mistä aiheista teille tulee kinaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaapa ihanalta parisuhteelta. Kaikki mitataan väärässä/oikeassa olemisella.
Ihan tiedoksi vielä sellainen asia, mitä ei opiskelemalla opi: Kriittisyys itseä ja vallitsevaa yhteiskuntakäsitystä/opiskeltuja asioita/alan uusinta uutta kohtaan. Kriittisyys itseä kohtaan siinä, että tiedänkö minä oikeasti, tarkoittaako pelkästään sana"tutkimus" sitä että se on alusta loppuun totta.
Päin vastoin; mitä korkeampi koulutus, sitä enemmän ihminen luulee tietävänsä.
Politiikka, kuten moni muukin aihe maailmassa on monesti juuri sitä miltä se näyttää. Kun vanhukselta viedään laitospaikka, tai nälkiinnytään kun ei keretä syöttämään, niin se on juuri sitä miltä se näyttää, eikä "tarvittava säästö jolla yhteiskunnan rattaat pidetään pyörimässä.
Hmm. ehkä jotain.
Aloittajan puolisosta on paha sanoa mitään, mutta aloittaja vaikuttaa kyllä turhankin järjestelmäuskovaiselta. Ei se, että jotakin asiaa tutkitaan tarkoita vielä mitään. Tutkimisesta voi olla hyötyä mutta eihän se ole mikään edellytys tutkimiselle. Tuloksia nimenomaan ei voida tietää ennalta. Jos meillä on jokin haitallinen ilmiö kehittynyt yhteiskuntaan niin sitä on aivan perusteltua ihmetellä ja olla välillä jopa raivoissaankin vaikka sitä samaa ilmiötä kuinka tutkittaisiin tieteellisin lähtökohdin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hällä on huono itsetunto koulutuksensa suhteen tai tuntee alemmuutta koulutettua ihmistä kohtaan kun vänkää asioista, jotka eivät ole mielipideasioita. Aikansa noita jaksaa selittää ja sitten jossain kohtaa on loppunut huumori, minkä jälkeen olen päätynyt jättämään kyseisen yksilön vänkäämään keskenään.
Aika ylvästä. Että ihan huono itsetunto. No niinähän sen täytyy olla. Muista myös, että mies mansplainaa, on setä ja mitä näitä nyt oli.
Oman empiirisen arkitutkimuksen mukaan ihmisellä on aika huono itsetunto, jos hänelle näytetään objektiivisesta lähteestä (esim vaikka lakikirja), että hän on väärässä ja edelleen vänkää olevansa oikeassa ja että hänellä on oikeus mielipiteeseensä ja ei suostu ymmärtämään, että faktat eivät ole mielipideasioita. Tällaiset ihmiset ovat hieman rasittavia.
Onko laki aina oikeassa? Ihmisethän niitä säätävät. Yhteiskunta muuttuu, eikä se muutu niin että vänkätään, että näin on kun minulla on koulutus. Ap ei kerro millaisista asioista miehensä öyhöttää, mutta me kaikki olemme osa yhteiskuntaa ja siitä meillä saa olla oma mielipide, sen sijaan sähköasennukset on parasta jättää asiantuntijoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalla on siis oikein akateeminen tutkinto oikeista mielipiteistä?
Mielipide on eri asia kuin fakta. Mielipide on myös eri asia kuin tutkimukseen pohjautuva teoria.
Itseasiassa ei ole.
Jos puhutaan yhteiskuntatieteestä, niin sen hyväksytyt "tutkimukseen pohjautuvat teoriat" pohjautuvat aina valtaapitävän mielipiteeseen, enemmän tai vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
No miten se pelastaa meret, että tehdään tutkimusta sen eteen? Ehkä pelastaa, ehkä tuho on jo lopullinen. Montako opintopistettä teillä käsiteltiin illuminatia ja vapaamuurareita? Ja asian luonteen huomioiden, oliko kyseinen tieto aitoa vai sitä mitä halutaan uskottavan?
Jos kiistan aiheena on, tekeekö kukaan mitään asian eteen, on vastaus kyllä, koska tutkimuksen keinoin pyritään löytämään ratkaisuja. Merten hyvinvointi ei ole omaa erityisalaani, joten en lähde siitä sen kummemmin jauhamaan, mutta puolustin vain tiedettä tässä asiassa. Kyllä asioita tutkitaan ja selvitetään, mikä parhaimmillaan johtaa käytännön sovellutuksiin, joilla on oikeasti maailmaa parantavia vaikutuksia. Siitä voi olla montaa mieltä, muuttuuko mikään paremmaksi ja olen huolissani myös tieteen arvostuksen romahtamisesta, mutta on mielestäni virheellistä sanoa, ettei kukaan tee mitään, ja on ok kertoa, että kyllähän tekee. Kiitos myötätunnosta kaikille, jotka tämän ymmärtävät.
On silti fakta, että eduskuntaan valitaan 200 kansanedustajaa ja että Suomesta löytyy tulevaisuudentutkimuksen oppiala. Ideologisista asioista voi olla erimielisyyksiä ja tieteen filosofia on tuttua kyllä myös, mutta arkitodellisuudessamme on silti empiirisiä faktoja, joita ei ole kovin tarkoitukseenmuksista alkaa argumentoida kumoon filosofisista lähtökohdista.
Viimeksi eilen mies kysyi, tutkiiko kukaan tulevaisuuden Suomea, johon vastasin, että asiaa tutkitaan useilla eri oppialoilla ja että aiheelle on jopa oma tutkimuskeskuksensa jne. Tämä ei miehelle kelvannut, vaan hän alkoi öyhöttää seuraavaa asiaa, eli sitä kuinka maailma on joka tapauksessa pilalla eikä kukaan voi sille yhtään mitään. Yritin selittää rauhallisesti, että useilla eri tieteenaloilla tehdään uraauurtavaa tutkimustyötä esimerkiksi merten hyvinvoinnin parantamiseksi, minkä jälkeen mies hermostui ja alkoi syytellä minua siitä, etten tue häntä ja yritän päteä ja olen kaikkitietävä. Se mihin pyrin omilla pointeillani oli helpottaa miehen maailmantuskaa, ei suinkaan väittää häntä tyhmäksi, sen hän keksi itse litaniansa jatkoksi.
AP