Teinin ongelmat

Lastensuojelun soitto, 3vuotta on pitkä aika ja asiassa olisi pitänyt jo ottaa kovemmat keinot käyttöön, nuorisokodit ovat juuri tätä varten, ei vanhempien tarvitse kestää kaikkea, eikä heillä ole sellaista oikeutta edes puutua asioihin, kuin nillä henkilöillä jotka toimivat näissä laitoksissa. Tärkeintä on saada tuo kierre katkeamaan, nuori tarvitsee uuden alun.

Toisaalta jos koko perheen elämä on siinä tilanteessa että voidaan vaikka vaihtaa paikkakunta sen nuoren ongelmien takia, niin tätä kannataa harkita, se ystävä piiri on yksi mistä olisi tärkeää päästä eroon.

Saisiko 17-vuotiasta vielä lastensuojelulaitokseen? Sen verran on omakohtaista kokemusta, että oma lapsi sijoitettiin 13-vuotiaana, kun käytös meni ihan mahdottomaksi mm. ei käynyt koulua, näpisteli, myi netissä näpistämäänsä tavaraa, karkaili, ei noudattanut mitään kodin sääntöjä, riehui ja heitteli tavaroita. Kuopus kärsi tilanteesta kovasti ja tietysti me vanhemmatkin. Vuosi laitoksessa teki ihmeitä ja nyt ymmärtää, että kotona voi asua vain, jos noudattaa tiettyjä sääntöjä. Ja että niitä sääntöjä on muuallakin ja vaikka laitos on ihan ok ei se kuitenkaan ole ihan sama asia kuin koti, eikä nuori sinne takaisin halua.

Kirjoitin pitkän kommentin joka meni tarkastukseen. Sama sensuroituna. Vietimme tänään 6 h ensiavussa sekä nuorten talolla. Akuuttia hätää ei lääkärin mielestä ole. Lapsi pyytää apua, sanoi vetävänsä p**n sekaisin jos ei pääse jonnekin hoitoon.

Lopputulos: maanantaina uudestaan nuorten talolle. Lapsi sanoi, ettei viikoittaiset keskustelut auta vaan haluaa hoitoon (on alkanut vastikään käyttää h**meita). Ollaan oltu yhteydessä mielenterveys päivystykseen (auttavat vain täysi-ikäisiä), sosiaalip*ivystykseen (eivät auta, koska meillä ihan tavallinen koti ja lapsi voi tulla kotiin). Mitä oikeasti enää voi tehdä? Lapsi ei ole itse*uhoinen, joten ei ole aihetta ottaa hoitoon. Tulee tänään kotiin jos tulee, emme tiedä missä kunnossa. Lasuja tehty kaksi tältä päivältä.

Kiitos tyhjästä! Sanonko, että h*kkaan lastani, saako sitten apua?

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin pitkän kommentin joka meni tarkastukseen. Sama sensuroituna. Vietimme tänään 6 h ensiavussa sekä nuorten talolla. Akuuttia hätää ei lääkärin mielestä ole. Lapsi pyytää apua, sanoi vetävänsä p**n sekaisin jos ei pääse jonnekin hoitoon.

Lopputulos: maanantaina uudestaan nuorten talolle. Lapsi sanoi, ettei viikoittaiset keskustelut auta vaan haluaa hoitoon (on alkanut vastikään käyttää h**meita). Ollaan oltu yhteydessä mielenterveys päivystykseen (auttavat vain täysi-ikäisiä), sosiaalip*ivystykseen (eivät auta, koska meillä ihan tavallinen koti ja lapsi voi tulla kotiin). Mitä oikeasti enää voi tehdä? Lapsi ei ole itse*uhoinen, joten ei ole aihetta ottaa hoitoon. Tulee tänään kotiin jos tulee, emme tiedä missä kunnossa. Lasuja tehty kaksi tältä päivältä.

Kiitos tyhjästä! Sanonko, että h*kkaan lastani, saako sitten apua?

Tämä siis ap

Yleensä kaikki ominaisuudet tulee kotoa, sekä hyvä ja paha, eli lapsen käytökselle pitää asettaa rajat, jolloin hän ei tunne oloaan turvattomaksi. Ilman kuria lapsi hakee turvaa ja mallia muualta, mikä ei yleensä pääty hyvin.

Aika myöhäistä, tässä vaiheessa voit vain toivoa ja odottaa. Se perusta siihen että lapsi ei mene hölmöilyihin, osaa ajatella itsenäisesti ja kestää pettymyksiä, sekä myös harmaata arkea vastuuntuntoisesti ja osaa miettiä myös toisen näkökulmaa on tehty jo aiemmin lapsuudessa. Tottakai ihminen on oppivainen ja voi muuttua ihan missä iässä elämää tahansa, mutta vanhempien vaikutus on aina iän lisääntyessä vähemmän ja vähemmän. 

Tsemppiä ja jaksamista teille. Aina kannattaa yrittää, mutta myös varautua että tytön elämä ei taikaiskusta muutu jonkun iän kohdalla normaaliksi.

Ap, älä syytä itseäsi. Erityisopettajana olen nähnyt tällaista paljon. Ihan normaalit muut lapset ja hyvä perhe, ja sitten yksi lapsi on ihan sekaisin.

Yleensä näissä on taustalla neurologiset ongelmat. Nuorella voi olla esim. puhkeamassa oleva skitsofrenia. En halua pelotella mutta tulevaisuus voi olla aika synkkä.

Hän valitsee oman tiensä elämässä, ja jos se on huumeet ja katu, niin ette voi asialle mitään.

Päästä irti hänestä.

Ja Ap, nyt ehdottomasti laitospaikka lapselle. Ns. katkolle eli huumevieroitukseen.

Lapsille annetaan kotoa peruskasvatus ja huolenpito. Se mitä sitten tapahtuu murrosiässä niin ei enää riipu vanhemmista. Siinä vaiheessa kaverit, idolit, kaikki muu yleensä merkitsevät. Myös jos kotona on tiukka kuri niin uhma vanhempiin kasvaa eikä teinä pidättele mikään, jos päättää lähteä omille teille.

Vanhemmat yleensä myös luulevat, että lapsi tarvii sitä mitä vanhempi luulee esim sitä kuria. Todellisuudessa nuori voi vain kaivata aikaa ja huolenpitoa. Myös kohtuuttomat rajat ja epäjohdonmukaisuus haittaa nuorta. Kperusteettlmat kiellot ja säännöt, kun lisää uhmaa.

Ap:n tilanteessa vastuu jo muulla kuin vanhemmilla. Toivottavasti nuori pääsee jaloilleen parin vuoden sisällä. Siihen voi vain vaikuttaa nuori itse.

Kakkahattutäti kirjoitti:

Ja Ap, nyt ehdottomasti laitospaikka lapselle. Ns. katkolle eli huumevieroitukseen.

Ihanko tosi, se lapsi on nyt aikuinen.

Sitä ei viedä kuule mihinkään.

Kusipää kirjoitti:

Yleensä kaikki ominaisuudet tulee kotoa, sekä hyvä ja paha, eli lapsen käytökselle pitää asettaa rajat, jolloin hän ei tunne oloaan turvattomaksi. Ilman kuria lapsi hakee turvaa ja mallia muualta, mikä ei yleensä pääty hyvin.

Nostit sitten vanhan ketjun.