Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies, miksi rakastuit toiseen avioliittosi aikana?
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Jokaisesta tylystä kommentista kaikuu vain katkeran jätetyn vaimon viha ex puolisoa kohtaan.
Eiköhän tässä ketjussa ole vain yksi sellaisia kommentteja kirjoittamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Kaduttaa.
Niin siinä yleensä käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisesta tylystä kommentista kaikuu vain katkeran jätetyn vaimon viha ex puolisoa kohtaan.
Eiköhän tässä ketjussa ole vain yksi sellaisia kommentteja kirjoittamassa.
Eikä sekään ole kenenkään vaimo vaan joku riitaa kuumeisesti etsivä jonne.
Vierailija kirjoitti:
Tasan yksikään kommentti ei ole miesten vaan miesvihaprovojen kirjoittamia. Itse jätin aviopuolisoni toisen naisen takia siksi, että vaimoni ei ollut mihinkään tyytyväinen, vi*tuili ihan kaikesta, lihosin kahden ensimmäisen avioliittovuoden aikana lähes 30 kg ja ystäviltään sääliä hakeakseen kertoi minun pahoinpitelevän häntä. Riittääkö?
Lihosi*
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasan yksikään kommentti ei ole miesten vaan miesvihaprovojen kirjoittamia. Itse jätin aviopuolisoni toisen naisen takia siksi, että vaimoni ei ollut mihinkään tyytyväinen, vi*tuili ihan kaikesta, lihosin kahden ensimmäisen avioliittovuoden aikana lähes 30 kg ja ystäviltään sääliä hakeakseen kertoi minun pahoinpitelevän häntä. Riittääkö?
Lihosi*
Älä jaksa. Freudilainen totuus lipsahti possun turvasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Kaduttaa.
Niin siinä yleensä käy.
Ei välttämättä. Mun isä petti ja jätti mun äidin, kun olin jotain 3-vuotias. Meni sitten sen uuden naisensa kanssa naimisiin ja ovat yhdessä edelleen, 37 vuotta myöhemmin. Heillä yhteisiä lapsia kolme.
Äiti oli tuosta tietysti loppuun asti katkera, mutta itse en ole osannut koskaan olla. Kyllähän tuosta tarinasta näkee, kuka ja mikä oli mun isän elämän kannalta oikea valinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasan yksikään kommentti ei ole miesten vaan miesvihaprovojen kirjoittamia. Itse jätin aviopuolisoni toisen naisen takia siksi, että vaimoni ei ollut mihinkään tyytyväinen, vi*tuili ihan kaikesta, lihosin kahden ensimmäisen avioliittovuoden aikana lähes 30 kg ja ystäviltään sääliä hakeakseen kertoi minun pahoinpitelevän häntä. Riittääkö?
Lihosi*
Älä jaksa. Freudilainen totuus lipsahti possun turvasta.
Possulla on kärsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tasan yksikään kommentti ei ole miesten vaan miesvihaprovojen kirjoittamia. Itse jätin aviopuolisoni toisen naisen takia siksi, että vaimoni ei ollut mihinkään tyytyväinen, vi*tuili ihan kaikesta, lihosin kahden ensimmäisen avioliittovuoden aikana lähes 30 kg ja ystäviltään sääliä hakeakseen kertoi minun pahoinpitelevän häntä. Riittääkö?
Minä erosin miehestäni ihan samoista syistä. Uskon sinua.
Aika lapsellista erota pikkulapsivaiheessa siksi että rakastuu. Kyllä niitä rakkauksia tulee jokaiselle elämän aikana muutama joten jonkun voi lipsauttaa ohikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko, että täältä tavoittaa paljon rakastuneita miehiä...
Niitä ehkä, jotka ovat hullaantuneita ja hommasta ei tullutkaan mitään. Ja todistetusti paljon meitä naisia, jotka ovat hetkeksi syrjään sysättyjä ykkösiä tai hullun lailla huumaantuneita kakkosia, jotka joutuivat miehen ikäkriisin temppuilun välikappaleiksi. Harvoin se oli rakkautta ja jos oli, niin viettävät tämän maanantai-illan varmaan halipusien sohvalla eivätkä palstaillen...
Aloin ihastua kerta toisensa jälkeen muihin naisiin, vuosien ajan. Mitään pussailua kummempaa heidän kanssaan ei tosin ollut. Samalla rakkaus omaan vaimoon pikkuhiljaa haalistui ja sitten kun ihastuin ihan toden teolla toiseen naiseen (ja hän minuun) tajusin, että rakkaus vaimoa kohtaan oli täysin kuollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakastuin ensimmäistä kertaa, ja tajusin, etten ollut ollut koskaan rakastunut ensimmäiseen vaimooni.
Sama juttu minulla. Ensimmäistä liittoa en kuitenkaan kadu, hyviä vuosia ja ennen kaikkea ihanat lapset. Nyt olen kuitenkin yhdessä rakastamani naisen kanssa.
Eipä ensimmäinen vaimo minuakaan tainnut rakastaa, menimme liian nuorina naimisiin. Nykyään ensimmäinen vaimo on myös onnellisessa suhteessa.
Vooiih, ihanat lapset rakastavat uusperheitä! Suorastaan aina toivoivat pääsevänsä osallisiksi sellaisiin. Kiitos iskä!
Ihan turha yrittää syyllistää. Meillä ainakin lapset oli vaan tyytyväisiä, että saivat kaksi onnellista kotia, yhden rikkinäisen sijaan.
Noinko sinä omaa ukkoasi ja lasten isää syyllistät, jotta hän ei sinua jättäisi?Oi, sinä ihana puolestajapuhujamme, varsinainen häpsö tunteiden tulkki! Totta kai lapset rakastavat kaikkea uusia perheitään varauksettomasti. Pääasia että isillä on ihanaa.. saisimmeko vienosti toivoa ankkurilasta vai onko jo liian myöhäistä?
Joo, uusperheet tuo ihananjännityksen ja draaman perinnönjakoihin! Voidaan verisesti riidellä oliko sun, mun vai meidän lasten Aalto-maljakko. Lakimiehet kiittää!
En rakastunut, enkä usko että niin käy tulevaisuudessakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän tässä ketjussa oo yhttään miesten kirjottamaa viestiä. Vittu mikä vitsi koko paikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakastuin ensimmäistä kertaa, ja tajusin, etten ollut ollut koskaan rakastunut ensimmäiseen vaimooni.
Sama juttu minulla. Ensimmäistä liittoa en kuitenkaan kadu, hyviä vuosia ja ennen kaikkea ihanat lapset. Nyt olen kuitenkin yhdessä rakastamani naisen kanssa.
Eipä ensimmäinen vaimo minuakaan tainnut rakastaa, menimme liian nuorina naimisiin. Nykyään ensimmäinen vaimo on myös onnellisessa suhteessa.
Vooiih, ihanat lapset rakastavat uusperheitä! Suorastaan aina toivoivat pääsevänsä osallisiksi sellaisiin. Kiitos iskä!
Ihan turha yrittää syyllistää. Meillä ainakin lapset oli vaan tyytyväisiä, että saivat kaksi onnellista kotia, yhden rikkinäisen sijaan.
Noinko sinä omaa ukkoasi ja lasten isää syyllistät, jotta hän ei sinua jättäisi?
Jos vanha koti on rikkinäinen, varmaan lapset ovat tyytyväisiä. Mutta tuskin silloin, jos vanhemmat tulevat hyvin toimeen ja ovat ystäviä, mutta eroavat rakkautta hakiessaan. (en se jota kommentoit)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Kaduttaa.
Niin siinä yleensä käy.
Ei välttämättä. Mun isä petti ja jätti mun äidin, kun olin jotain 3-vuotias. Meni sitten sen uuden naisensa kanssa naimisiin ja ovat yhdessä edelleen, 37 vuotta myöhemmin. Heillä yhteisiä lapsia kolme.
Äiti oli tuosta tietysti loppuun asti katkera, mutta itse en ole osannut koskaan olla. Kyllähän tuosta tarinasta näkee, kuka ja mikä oli mun isän elämän kannalta oikea valinta.
Tuo on totta, että toinen avioliitto voi hyvinkin olla onnistunut ja kestää vaikka loppuelämän. Vaikka ekat puolisot sitä eivät hyväksyisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakastuin ensimmäistä kertaa, ja tajusin, etten ollut ollut koskaan rakastunut ensimmäiseen vaimooni.
Sama juttu minulla. Ensimmäistä liittoa en kuitenkaan kadu, hyviä vuosia ja ennen kaikkea ihanat lapset. Nyt olen kuitenkin yhdessä rakastamani naisen kanssa.
Eipä ensimmäinen vaimo minuakaan tainnut rakastaa, menimme liian nuorina naimisiin. Nykyään ensimmäinen vaimo on myös onnellisessa suhteessa.
Vooiih, ihanat lapset rakastavat uusperheitä! Suorastaan aina toivoivat pääsevänsä osallisiksi sellaisiin. Kiitos iskä!
Ihan turha yrittää syyllistää. Meillä ainakin lapset oli vaan tyytyväisiä, että saivat kaksi onnellista kotia, yhden rikkinäisen sijaan.
Noinko sinä omaa ukkoasi ja lasten isää syyllistät, jotta hän ei sinua jättäisi?Oi, sinä ihana puolestajapuhujamme, varsinainen häpsö tunteiden tulkki! Totta kai lapset rakastavat kaikkea uusia perheitään varauksettomasti. Pääasia että isillä on ihanaa.. saisimmeko vienosti toivoa ankkurilasta vai onko jo liian myöhäistä?
Joo, uusperheet tuo ihananjännityksen ja draaman perinnönjakoihin! Voidaan verisesti riidellä oliko sun, mun vai meidän lasten Aalto-maljakko. Lakimiehet kiittää!
On kyynisiä ihmisiä. En yhtään ihmettele, kun miehet vaihtavat vaimonsa toiseen naiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Kaduttaa.
Niin siinä yleensä käy.
Ei läheskään aina.
Mies, miksi rakastuit toiseen avioliittosi aikana?
Mies, miksi rakastuit ensimmäiseen avioliittosi aikana?
Mies, miksi rakastuit toiseen sapattivapaasi aikana?
Mies, miksi rakastuit kesäloman aikana?
Mies, miksi rakastuit toiseen avioliittosi jälkeen?
Mies, miksi rakastuit toiseen?
Mies, miksi rakastuit?
Mies, miksi?
Nainen, miksi rakastuit toiseen avioliittosi aikana?
Nainen, miksi rakastuit?
Nainen, miksi rakastuit toiseen syysloman aikana?
Nainen, miksi rakastuit toiseen avoliittosi aikana?
Nainen, miksi rakastuit toiseen seurustelusi aikana?
Nainen, miksi rakastuit toiseen?
---
Nii-in. Rakkaus, tuo elämämme suuri mysteeri. Sitä voi olla vaikea järjellä selittää. Keneen se milloinkin iskee, sitä voi olla vielä vaikeampi ennustaa. Niin paljon kysymyksiä, niin vähän vastauksia. Onpa siinä päänvaivaa.
Alue: Aihe vapaa
Mies sinä olet.
M54