Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pitkä parisuhde ja ero, kokemuksia?
28.10.2018 |
Olemme avomieheni kanssa olleet yhdessä lukioajoista lähtien, toistemme ensimmäiset ja reilusti päälle parikymppisiä. Välillä on tullut ero puheeksi - hänen aloitteestaan. Meillä ei ole läheisyyttä, ei suudella(ei edes kun harrastetaan seksiä, jota on kerran kuussa tai vähemmän), ei halailla, ei kävellä käsikädessä. Pusut sentään annetaan heipat sanotessa. Elämää on kuitenkin vaikea kuvitella ilman häntä, olemmehan kasvaneet yhdessä aikuisiksi. Tiedostan toki myös sen, että alkuhuuma tulee ja menee eikä parisuhde ole aina ruusuilla tanssimista. Meillä on myös yhteinen kaveriporukka, en tiedä miten asiat lutviutuisivat sen suhteen. Myös muita ongelmia on ollut, en niitä jaksa lähteä avaamaan koska aloitusviestistä tulisi muuten liian pitkä.
Kommentit (36)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse erosin 28-vuotiaana 10 vuoden parisuhteesta. Mitään en ole niin katunut, hän oli se oikea ja elämäni rakkaus, vaikka eron aikoihin tuntuikin ettei rakkautta ollut.
Ei aikuiset ihmiset noin yleisestiottaen kävele käsikädessä.
Sitä kyllä sekoaa tavalla tai toisella, kun elämään tulee suuri muutos. Riitoja ja vihaakin voi tulla ja erinäiset mustasukkaisuuden ja muun hulluuden tunteet saattavat nousta pintaan. Et osaa olla yksin, mikä saattaa olla todella rankkaa tottumattomalle. Kannattaisi ehkä kokeilla kehittää vielä nykyisen suhteen kommunikaatiota, ennen eroa.
Lisäksi vaikka tämä tietenkin on kyseenalaista, voisi kokeilla saada jonkun miehen valmiiksi, jotta ei putoa ihan tyhjänpäälle, jos eroon päätyy.
Itse erosin seitsemän vuoden suhteesta 25-vuotiaana. Mekin totesimme kasvaneemme yhdessä aikuisiksi, mutta valitettavasti meistä oli tullut kuin sisko ja veli. Siitä sitten aiheutui, että olo oli baarissa kuin pikkupojalla karkkikaupassa. Avovaimo tosin ehti käydä vieraissa ensin, joka nopeutti eroa.
Jälkeenpäin olemme olleet ihan hyvissä väleissä, eikä kummankaan kavereiden tarvinnut tehdä puolen valintoja. Aikaa erosta on jo yli 20 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kokemusta, myös siitä että voi erota hyvässä hengessä. Voidaan edelleen hengailla ja pitää yhteyttä vaikkei mitään romanttista meidän välillä olekkaan:)
Teistä on tullu kavereita. Silloin ero on ainoa vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No aika vähäiseltä kuulostaa läheisyys tosiaan jos tämä ei ole vain jokin vaihe!
Olette kasvaneet yhdessä ja siinäpä se on. Erotkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rohkeasti pää edellä kylmään veteen. Et tiedä paremmasta niin siksi pelottaa.
Ei kannata erota jos kumpikin on ihan ok sen kanssa että romantiikka ja erotiikka on vaihtunut kaveruuteen. Itse en noin nuorena tyytyisi väljähtyneeseen suhteeseen, koska maailmassa on niin paljon koettavaa ja nähtävää nuorena sinkkuna.
Erosta kyllä pääsee yli ja nykyään ei ome vaikea löytää seuraa Tinderistä yms. Suosittelen kuitenkin keskustelemaan nykyisen kumppanisi kanssa ennen kuin alat pettämään tai muuta tyhmää. Hyvin todennäköisesti kumppanisi ei ole tyhmä, joten hänellä on tasan samat ajatukset suhteenne tilasta. Suhdetta voi tietysti yrittää korjatakin terapiassa, jos siihen on tahtoa. Terapiasta on varmasti myös apua jos päädytte eroon. Itsetuntemusta on hyvä kehittää kenen tahansa.
Mutta siis, puhu asiasta kumppanillesi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samanlaiseksi arjeksi elämä muuttuu uudenkin kanssa. Arkea ei voi paeta.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata erota jos kumpikin on ihan ok sen kanssa että romantiikka ja erotiikka on vaihtunut kaveruuteen. Itse en noin nuorena tyytyisi väljähtyneeseen suhteeseen, koska maailmassa on niin paljon koettavaa ja nähtävää nuorena sinkkuna.
Erosta kyllä pääsee yli ja nykyään ei ome vaikea löytää seuraa Tinderistä yms. Suosittelen kuitenkin keskustelemaan nykyisen kumppanisi kanssa ennen kuin alat pettämään tai muuta tyhmää. Hyvin todennäköisesti kumppanisi ei ole tyhmä, joten hänellä on tasan samat ajatukset suhteenne tilasta. Suhdetta voi tietysti yrittää korjatakin terapiassa, jos siihen on tahtoa. Terapiasta on varmasti myös apua jos päädytte eroon. Itsetuntemusta on hyvä kehittää kenen tahansa.
Mutta siis, puhu asiasta kumppanillesi!
En ikinä lähtisi pettämään kumppaniani, ei mulla olisi sydäntä sellaiseen. Haaveilen sellaisesta suhteesta, jossa toinen saisi hymyn kasvoille, voisi puhua kaikesta maan ja taivaan välillä, olisi yhteinen huumori. Suhteessamme on aina mennyt niin, että minä nauran hänen jutuilleen, hän ei taas ymmärrä minun huumoriani. Tosiaan, täytyy ottaa asia puheeksi hänen kanssaan, en kyllä tykkää riidellä(se kuitenkin eskaloituu riitaan) :(
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen eronnut yli 30 vuoden avioliitosta. Syynä oli alkoholi, joten tilanne ei ehkä ole suoraan verrannollinen, mutta itse ero oli kuitenkin välttämätön oman terveyteni säilyttämisen vuoksi. Itketti tietenkin se ero myös suvun ja ystävien piiristä; vaikka kuinka puhutaan, että kaikki säilyy ennallaan, niin muuttuuhan se! Kannattaa miettiä etukäteen kaikki käytännön asiat, jotta niistä ei tule tuskaa. Asunto, rahat yms tulee olla järjestyksessä ettei niitä tarvitse miettiä henkisen myllerryksen lisäksi. Nyt kun erosta jo vähän aikaa, olen todella tyytyväinen enkä ole katunut koskaan.
Ero ei ole maailmanloppu, jokainen on itse vastuussa omasta onnellisuudestaan. Huonossa suhteessa ei kannata väkisin roikkua!
Olin juuri täyttänyt 17v kun aloimme seurustelemaan, nyt täytin 43v. Lapsetkin kumpikin pian aikuisia. En osaisi olla yksin, siksi olen tässä liitossa. Seksiä ei ole ollut tänävuonna kertaakaan, viimevuonna 1x. Mies haluton ja minäkään en enää halua, haaveilen vain, ja kärsin.
Näin se elämä menee, ja meni.
Mut potkastiin ulos 20 v kestäneestä suhteesta. Aika tyhjä olo. Ehditiin jakaa niin monta kokemusta yhdessä. Lapsia ehti tulla useampi, nähtiin häitä ja hautajaisia. Iloittiin toistemme valmistumisista ja työpaikoista. Harrastettiin paljon juttuja yhdessä. Nyt olen yhdentekevä. Ei ero ollut helppoa 15-20-vuotiaanakaan, mutta nyt yli 40-vuotiaana tämä on ihan kamalaa. Nimenomaan siksi, kun on niin pitkä yhteinen historia.
m42
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata erota jos kumpikin on ihan ok sen kanssa että romantiikka ja erotiikka on vaihtunut kaveruuteen. Itse en noin nuorena tyytyisi väljähtyneeseen suhteeseen, koska maailmassa on niin paljon koettavaa ja nähtävää nuorena sinkkuna.
Erosta kyllä pääsee yli ja nykyään ei ome vaikea löytää seuraa Tinderistä yms. Suosittelen kuitenkin keskustelemaan nykyisen kumppanisi kanssa ennen kuin alat pettämään tai muuta tyhmää. Hyvin todennäköisesti kumppanisi ei ole tyhmä, joten hänellä on tasan samat ajatukset suhteenne tilasta. Suhdetta voi tietysti yrittää korjatakin terapiassa, jos siihen on tahtoa. Terapiasta on varmasti myös apua jos päädytte eroon. Itsetuntemusta on hyvä kehittää kenen tahansa.
Mutta siis, puhu asiasta kumppanillesi!
Ei ole vaikea löytää seuraa tinderistä? Kyllä tää kvanttifysiikan jatkokurssikin on helpompaa kuin seuran löytäminen tinderistä
Meillä akkalla ei ollut mikään hyvin viimeiseen 5vuoteen ja sitten lähti, nyt riidellään oikeudessa lapsesta.
Erosin 20 vuoden suhteesta, kun mies lopetti kaiken fyysisen suhteen ja siis muuta selitystä ei ollut kuin että rakkaus loppui. Ei suostunut puhumaan, ja kun kysyin rakastaako niin vastasi aivan epämääräistä. Ei voinut sanoa, että rakastaa. Ei meillä ollut edes mikään kaverisuhde. Mies ei halunnut viettää kanssani aikaa yhtään enkä minäkään lopulta, vaan rakastuin toiseen mieheen.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä