Onko palstalla ketään miestä jota ei olisi lyöty tai joka ei olisi lyönyt aikuisiällä?
Illanistujaisissa tuttavaporukassa kaikki miehet sanoivat, että oli tullut lyödyksi tai oli lyönyt jotakuta. Olin aivan kauhistunut! Ihan normaaleja suomalaisia nuoria miehiä kaikki! Onko todellisuus tätä?
Kommentit (69)
On toki. Eikä näihin asioihin jäädä jumittamaan tai pureta terapiassa.
Koulupoikana tuli tapella nahisteltua välitunnilla ja vähän muuallakin. Sen koommin en ole ketään lyönyt eikä minua ole lyöty.
Mutta kotona äiti löi minua ja isosiskoa kartulla joka ainoa päivä. Vain syntymäpäivänä siltä säästyttiin ja silloin äiti löi kuivatulla pullapitkolla.
Se oli sitä 1960-luvun kasvatusta se. Mutta ei me sitä mitenkään pahana pidetty, se oli äidin tapa pitää meistä huolta. Ja hyvä puoli siinä oli, että kaksi kertaa vuodessa saatiin pullamaitoa jälkiruuaksi, kun se pitko syötiin synttärien jälkeisenä sunnuntaina.
Mies 58 kirjoitti:
Koulupoikana tuli tapella nahisteltua välitunnilla ja vähän muuallakin. Sen koommin en ole ketään lyönyt eikä minua ole lyöty.
Mutta kotona äiti löi minua ja isosiskoa kartulla joka ainoa päivä. Vain syntymäpäivänä siltä säästyttiin ja silloin äiti löi kuivatulla pullapitkolla.
Se oli sitä 1960-luvun kasvatusta se. Mutta ei me sitä mitenkään pahana pidetty, se oli äidin tapa pitää meistä huolta. Ja hyvä puoli siinä oli, että kaksi kertaa vuodessa saatiin pullamaitoa jälkiruuaksi, kun se pitko syötiin synttärien jälkeisenä sunnuntaina.
Sinulla on ollut huolehtiva ja rakastava äiti.
Tervetuloa miehen elämään. Olen lyönyt ja minua on lyöty, ihmiset osaavat olla toisia huomioimattomia ilkeitä tai jopa ihan muita ihmisiä suoraan kyykyttäviä paskiaisia edes kovasti yrittämättä.
Mies 58 kirjoitti:
Koulupoikana tuli tapella nahisteltua välitunnilla ja vähän muuallakin. Sen koommin en ole ketään lyönyt eikä minua ole lyöty.
Mutta kotona äiti löi minua ja isosiskoa kartulla joka ainoa päivä. Vain syntymäpäivänä siltä säästyttiin ja silloin äiti löi kuivatulla pullapitkolla.
Se oli sitä 1960-luvun kasvatusta se. Mutta ei me sitä mitenkään pahana pidetty, se oli äidin tapa pitää meistä huolta. Ja hyvä puoli siinä oli, että kaksi kertaa vuodessa saatiin pullamaitoa jälkiruuaksi, kun se pitko syötiin synttärien jälkeisenä sunnuntaina.
Tyypillistä miessian uhriutumista. Miehet eivät muuta osaa kuin valittaa.
Kyllä voi olla typerää porukkaa täälläkin. Apua tarvitsevaa autetaan, oli sitten kyseessä mies tai nainen, piste. Oneksi omaan lähipiiriin kuuluu vain sellaisia ihmisiä jotka eivät jätä ketään pulaan siksi että itseä pelottaa. Jos ette muuta viitsi tai uskalla tehdä, te "miehet", niin soittakaa edes apua. Toivotaan ettei uhri kerkeä kuolla sillä välin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi olla typerää porukkaa täälläkin. Apua tarvitsevaa autetaan, oli sitten kyseessä mies tai nainen, piste. Oneksi omaan lähipiiriin kuuluu vain sellaisia ihmisiä jotka eivät jätä ketään pulaan siksi että itseä pelottaa. Jos ette muuta viitsi tai uskalla tehdä, te "miehet", niin soittakaa edes apua. Toivotaan ettei uhri kerkeä kuolla sillä välin.
Eli miehet ovat liian väkivaltaisia, mutta jokaisen miehen velvollisuus on puolustaa väkivalloin tuntemattomia ihmisiä kaupungilla?
Miestäni ei ole lyöty viiteen vuoteen, viimeksi miestäni löi isäni. Lapsena hän oli koulukiusattu ja kiusaaminen ilmeni jopa pääasiassa fyysisenä väkivaltana. Samanlaista väkivaltaa kokemattomana naisena monen pojan nuoruus kuulostaa todella pelottavalta. Ihan vasta lähikoulussamme pari poikaa hakkasi nuorempansa välitunnilla välituntivalvojan puuttumatta.
En ole koskaan tapellut tai lyönyt ketään,pari naista on lyönyt varoittamatta.