Eroaisitko tässä tilanteessa?
Lapsesi aikuisuuden kynnyksellä ”tulee kaapista ulos” ja puolisosi ilmoittaa, ettei tule asiaa hyväksymään eikä halua olla lapsen kanssa tekemisissä niin kauan kun tämä on homoseksuaali. Olisiko tämä sinulle eroamisperuste?
Kommentit (27)
On niin perustavaa laatua oleva asia, että olisi kyllä selvinnyt ennen avioliittoa (jota ei siis koskaan olisi tullut).
Olisi vaikka olen uskis. Ei homoudelle mitään voi. Moni on kuollut yrittäessään väkisin muuttaa itseään muka "eheytymällä" , tehnyt itsemurhan.
Tiedän pariskunnan, joka erosi juuri tosta syystä.
Ap itse tietää mikä ratkaisu on hänelle paras. Mutta lastaan ei voi eikä saa hylätä tuollaisen takia. Ja mahtaa kotona kiristää ilmapiiriä jos haluaa lapsensa käymään kotona ja puoliso ei sitä hyväksy.
Olen sitä mieltä että jos eroa ei haluta, hänen joka ei hyväksy on ehkä parempi poistua muualle kun lapsi tulee käymään lapsuudenkodissaan. Tässä puolisossa ja hänen asenteessaanhan vika on, ei muissa perheenjäsenissä eikä heidän tule siitä joutua kärsimään.
Skenaario on kyllä erittäin epätodennäköinen, mutta en eroaisi tuollaisesta syystä. Jos puoliso tappaisi lapseni homoseksuaalisuuden takia, niin sitten eroaisin.
Hei kuulkaa, aika käsittelee asiaa!
Missä tahansa uutisessa on aluksi kieltämisvaihe ja shokki! Kyllä se siitä, kun aika kuluu.
Meillä perheessä ollut samanlainen tiedote 20 vuotta sitten. Aluksi tuntui tosi oudolle, ihmetytti, syyllistytti, hävetti, pelotti jne. Ekat kuukaudet ei siitä mitenkään puhunut julkisesti.
Mutta nyt ei tunnu miltään.
Ei olisi.
Tukisin lasta kaikin mahdollisin tavoin mutta antaisin myös oman puolison olla sitä mieltä mitä on. Järjestäisin mahdollisuuksia tavata lasta ilman puolison paikallaoloa, kutsuisin normaalisti kotiin käymään jne. Olisi sen miehen asia häipyä kotoa siksi aikaa oli sitten vain normaali arki-ilta tai joulu (jos nyt lapsi haluaisi tulla jouluksi kotiin eikä olla oman kumppaninsa kanssa, pakko ei ole kotiin tulla ellei halua).
Jos mies et tätä kestäisi saa toki ottaa eron minusta jos haluaa. Minä en kuitenkaan näe asiaa eron arvoisena. Mitä se lasta auttaisi että vanhemmat eroavat? Yhdessä ollessa voisin vaikuttaa pikkuhiljaa miehen mielipiteisiin.
Antaisin pölyn laskeutua ennen ero päätöksiä. Kuten edellä kirjoitettukin, alkushokkia voi olla noin voimakas kieltoreaktio. Katsohan vielä hetki asettuisiko asiat oikeisiin mittasuhteisiin perheessä. Hienoa että sinä ainakin tuet lastasi, häneltä vaati rohkeutta olla oma itsensä kun varmasti tiesi odottaa puolisosi huonoa suhtautumista..
Jos lapsensa haluaa hylätä tuollaisen takia niin kannattaa kyllä erota.
Hän itse sanoi ettei ole tekemisissä tämän kanssa niin kauan kuin on homoseksuaali, eli lopun elämäänsä.
En nyt heti ensimmäisenä olisi eroamassa, mutta kyllä asiasta puhuttaisiin pitkään ja hartaasti. Antaisin puolisolle aikaa sopeutua tilanteeseen. Kertoisin myös lapselleni, mikä tilanne on. Mutta jos sitä hyväksymistä ei tulisi, niin en voisi elää sellaisen ihmisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Jätä se sika!
Siis lapsesi vai?
Puolisosi, ei lapsen isä tai äiti? No kumpikin tila vaatii keskustelua.
Ilmoituksesta ja uhoamisesta en ottaisi eroa, jos ei muutamassa kuukaudessa tokene niin vaimo vaihtoon.
Onko mahdollista ettei hänellä ole oikeaa käsitystä asiasta, vaan yhdenlaisia mielikuvia. Kuulostaa alkujärkytykseltä. Ehkä hänen mielikuvissaan on pelkkää seksiä(?), vaikka henkilö hakisi pelkkää normaalia parisuhdetta. Toki jos on pysyvästi kauhistunut tai ei hyväksy, sille ei sitten mahda mitään.
Selvästi eron paikka.