Hyväksyvätkö uskovaiset helposti porukoihinsa eronneen yh-äidin?
Valitettavasti käsitykseni uskovaisista kristityistä on sellainen, että naisen pitäisi olla naimisissa ja mieluusti uskovaisen miehen kanssa. Minulla on aina ollut ongelmana se, etten jotenkin sovi mihinkään muottiin tai porukkaankaan. Olen oikeasti todella kiltti, uskollinen ja haluan olla moraalisesti tarkka, mutta olen aina tuntenut itseni liian syntiseksi ja vajavaiseksi uskovaisten porukoihin. Mun on tavallaan myös hieman hankalaa täysin kritiikittömästi suhtautua auktoriteetteihin. Millainen minun pitäisi olla tai millaiseksi minun pitäisi muuttua, jotta voisin mennä johonkin seurakuntaan mukaan? Millaisessa seurakunnassa olisi innokasta ja pohdiskelevan kriittistä Raamatun tutkimista ja sellaista, johon naisetkin saisivat osallistua?
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti käsitykseni uskovaisista kristityistä on sellainen, että naisen pitäisi olla naimisissa ja mieluusti uskovaisen miehen kanssa. Minulla on aina ollut ongelmana se, etten jotenkin sovi mihinkään muottiin tai porukkaankaan. Olen oikeasti todella kiltti, uskollinen ja haluan olla moraalisesti tarkka, mutta olen aina tuntenut itseni liian syntiseksi ja vajavaiseksi uskovaisten porukoihin. Mun on tavallaan myös hieman hankalaa täysin kritiikittömästi suhtautua auktoriteetteihin. Millainen minun pitäisi olla tai millaiseksi minun pitäisi muuttua, jotta voisin mennä johonkin seurakuntaan mukaan? Millaisessa seurakunnassa olisi innokasta ja pohdiskelevan kriittistä Raamatun tutkimista ja sellaista, johon naisetkin saisivat osallistua?
Minulla on samanlaisia kokemuksia. En oikein sovi mihinkään. Olen ev.lut kirkon jäsen. Olen kokeillut hellareita , kirkon ryhmiä ja raamattupiirejä, kortteja ja lestadiolaiset tiedän hyvin. Joka paikassa kiikastaa samantyyppistä jutut. Esim. Olen liian maallisessa työssä. Minkä vika on avioliitossa, kun mies ei ole mukana. Vaikeita kysymyksiä ei saa esittää, vaan on hyväksyttävä mitä opetetaan. Oikea hellari puhuu kielillä. Oikea körtti ei puhu kielillä, ei ole uskossa, vaan elää toivossa. Kaikkia yhdistää yksi asia. Raahaa kerätään toiminnan tukemiseen.
Missään et saa olla liian äänekäs, et iloinen etkä surullinen. Et saa itkeä etkä nauraa. Nykyään en käy missään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti käsitykseni uskovaisista kristityistä on sellainen, että naisen pitäisi olla naimisissa ja mieluusti uskovaisen miehen kanssa. Minulla on aina ollut ongelmana se, etten jotenkin sovi mihinkään muottiin tai porukkaankaan. Olen oikeasti todella kiltti, uskollinen ja haluan olla moraalisesti tarkka, mutta olen aina tuntenut itseni liian syntiseksi ja vajavaiseksi uskovaisten porukoihin. Mun on tavallaan myös hieman hankalaa täysin kritiikittömästi suhtautua auktoriteetteihin. Millainen minun pitäisi olla tai millaiseksi minun pitäisi muuttua, jotta voisin mennä johonkin seurakuntaan mukaan? Millaisessa seurakunnassa olisi innokasta ja pohdiskelevan kriittistä Raamatun tutkimista ja sellaista, johon naisetkin saisivat osallistua?
Minulla on samanlaisia kokemuksia. En oikein sovi mihinkään. Olen ev.lut kirkon jäsen. Olen kokeillut hellareita , kirkon ryhmiä ja raamattupiirejä, kortteja ja lestadiolaiset tiedän hyvin. Joka paikassa kiikastaa samantyyppistä jutut. Esim. Olen liian maallisessa työssä. Minkä vika on avioliitossa, kun mies ei ole mukana. Vaikeita kysymyksiä ei saa esittää, vaan on hyväksyttävä mitä opetetaan. Oikea hellari puhuu kielillä. Oikea körtti ei puhu kielillä, ei ole uskossa, vaan elää toivossa. Kaikkia yhdistää yksi asia. Raahaa kerätään toiminnan tukemiseen.
Missään et saa olla liian äänekäs, et iloinen etkä surullinen. Et saa itkeä etkä nauraa. Nykyään en käy missään.
Mitä on liian maallinen työ?
Sinuna kävisin noilla kriteereillä tutustumassa näihin: Raamattuopisto, Sley, Kansanlähetys, LHPK.