Mikä kouluaine oli sulle ihan hepreaa?
Kommentit (99)
Mieluummin hepreaa kuin matematiikkaa.
Käsityöt. Olin ja olen edelleen täysin avuton kutomisessa, ompelussa. Sain valmiiksi vain yhden sukan, ompelin koneella esiliinan keskeltä yhteen yms. Kässänumeroni oli 7,varmaan armosta koska kaikissa muissa aineissa olin kympin tyttö. Voimistelu oli 8.
Laskento oli minulle täyttä hepreaa mutta kuvataiteesta tykkään edelleen.
Sanna Marin
Englanti ja ruotsi ovat minulle vaikeita. Jostain syystä ymmärrän kyllä kohtalaisen hyvin niitä kun luen ja kuulen puhuttavan näitä kieliä, mutta kun minun pitäisi puhua tai kirjoittaa niitä, niin en onnistu käytännössä yhtään. Harjoittelemalla kyllä niitä oppii, mutta minä en ole oppinut. Kun minun pitäisi vaikka sanoa joku asia englanniksi, niin en vain osaa kääntää mielessäni sitä asiaa mielessäni suomesta englanniksi. Kun sitten kirjoitan sen lauseen Google Kääntäjään ja siellä tulee jonkinlainen käännös englanniksi, niin minä tajuan, että niinhän se lause tietysti on englanniksi, mutta jostain syystä en sitä itse osaa kääntää.
Matematiikka. Olin siinä hyvä yläasteen loppuun mutta sitten putosin jotenkin kärryiltä. Matematiikasta tekee niin vaikeaa se, että aina rakennetaan aiemmin opintun pohjalta lisää, ja jos missaa jonkun tietyn kokonaisuuden niin yhtäkkiä onkin tosi paljon kirittävää.
Olen kyllä harmitellut myöhemmin sitä, että matematiikka jäi lopulta niin huonoksi, että lukiossakin sain siitä lähinnä kuutosia.
Liikuntatunnit. Sain kyllä tasaisesti ysejä todistuksiin, mutta... Mitään en siellä oppinut. Pesäpallon, jalkapallon ym. säännöt olivat edelleen aivan hepreää. Pesäpallossa juoksin pesältä toiselle silloin kun opettaja huusi että juokse juokse. Mikä ihme on kärpänen tai ajolähtö? Jalkapallossa en ymmärtänyt milloin tulee mikäkin kulmapotku tai rangaistuspotku. Taisin tönöttää puolustajana vain maalivahdin edessä, kun en tiennyt että puolustajakin saa liikkua. Pituushypyssä ja korkeushypyssä vain mentiin sillä tekniikalla, joka tuntui luontaiselta. Parempia tuloksia olisi tullut oikeilla tekniikoilla. Liikuntatunneilla kyllä pelailtiin ja harjoiteltiin, mutta opettaja kai oletti, että kaikki tietävät kaikkien lajien säännöt. Sitten ne lajeja oikeissa seuroissa harrastavat oppilaat jyrisivät kaikkien ohi ja huusivat pää punaisina, että miksi olit paitsiossa. Mitä se paitsio oikein on?
Olen seurannut nyt aikuisena palloilulajeja, ja saanut ahaa-elämyksiä viimein ymmärtäessäni pelien säännöt!
Aikuislukiossa ei tarvitse käydä liikunnantunneilla. Se on yksi hyvä syy mennä aikuislukioon.
Käsityöt ehdottomasti ykkösenä. Ei minkäänlaista mielenkiintoa saati ymmärrystä, en saanut edes sukkaa neulottua kantapäätä pidemmälle. Tyttöjen piti tehdä aikoinaan hame kässässä - mun hame oli yhdestä kankaasta tarpeeksi pitkä pätkä leikattuna ja sen päät yhteen ommeltu. En kyllä osaa vieläkään ommella esim. nappia oikein, kunhan jotenkin sutaisen langalla ja neulalla kiinni. Vika ei ollut esim. opettajassa, mutta oli kirjaimellisesti hepreaa.
Matikassa yritin sitä vastoin kaikkeni, mutta kun ei tajua niin ei tajua, mikä sinänsä outoa, koska vanhempani ovat tosi hyviä matikassa olleet. Lukioon jätin siksi menemättä, koska en saanut edes "tasotestissä" vaadittua 50% oikein, joten tiesin etten tule ikinä pääsemään "oikeita" matikan kursseja läpi. Toki osaan plus- ja miinus- ja jakolaskut, mutta käytän edelleen myös sormia paljon apuna.
Aloitin saksan opiskelun ala-asteella, ja kun yläasteelle mennessä tuli mukaan ruotsi, meni kielet ihan koko ajan sekaisin ja kummassakin oli huono numero ysiluokan keväällä, vaikka saksa ala-asteella oli hyvä. Saksaa osaan paremmin kuin ruotsia.
Uskonto oli vaikeaa, koska uskonnontunnilla opettaja puhui niin järjetöntä satua, ettei siinä ollut mitään tolkkua. Enhän minä järkevänä ihmisenä käsittänyt niistä taikauskoisista tarinoista tuon taivaallista.
Vierailija kirjoitti:
Lukion matematiikka on useimmille ihmisille täysin turha. Jopa heprean opiskelu olisi hyödyllisempää ja hauskempaa.
Lyhyessä matematiikassa on kyllä paljon käytäntöä. Vero- ja lainalaskuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, heprea. Kävin juutalaista koulua Helsingissä.
Heprea ei kyllä ole mikään maailman vaikein kieli.
Kaikki juutalaiset eivät osaa hepreaa eikä kaikkia se myöskään kiinnosta.
No, eivät tietenkään välttämättä osaa. Monet asuvat maassa, jossa on jokin muu pääkieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, heprea. Kävin juutalaista koulua Helsingissä.
Heprea ei kyllä ole mikään maailman vaikein kieli.
Kaikki juutalaiset eivät osaa hepreaa eikä kaikkia se myöskään kiinnosta.
No, eivät tietenkään välttämättä osaa. Monet asuvat maassa, jossa on jokin muu pääkieli.
Niin, Suomessakin heiluu paljon porukkaa, jonka äidinkieli on arabia tai jokin muu huippuosaajien kieli.
Fysiikka. Tajusin jotain kyllä, mutta motivaatiota laski todella sovinistinen ja kiusaajahenkinen opettaja. Ei siltä uskaltanut todellakaan mitään kysyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, heprea. Kävin juutalaista koulua Helsingissä.
Heprea ei kyllä ole mikään maailman vaikein kieli.
Kaikki juutalaiset eivät osaa hepreaa eikä kaikkia se myöskään kiinnosta.
No, eivät tietenkään välttämättä osaa. Monet asuvat maassa, jossa on jokin muu pääkieli.
Niin, Suomessakin heiluu paljon porukkaa, jonka äidinkieli on arabia tai jokin muu huippuosaajien kieli.
Onkohan se arabia vaikeampaa kuin heprea?
Psykologia, en vaan tajunnut, piti mennä aikuisena iltalukioon lukemaan kun niin vaivasi miksi ihmeessä en sitä oppinut.
Jostain syystä en ollut tajunnut, että psykologiassa on ensin joku ongelma/kehitysvaihe ja siiten teorioita, joilla selitetään miksi tässä ollaan ja miten tästä eteenpäin, tämän tajuttuani, psykologia olikin helppoa.
Muut reaaliaineet olivat joka mielenkiintoisia esim historia, se tapahtui aikajanalla ja kun tuolloin tuo teki noin niin tätä se vitutti vielä tällöin ja sitten kävi näin ja nämä siitä suuttuivat ja olivat tuon puolella. Koskaan minulla ei ole ollut historian opettajaa joka olisi vaatinut tarkkoija vuosilukuja, jo 1970 luvun oppikoulussa historian kokeissa sai olla kirja mukana eli historian kokonaisuuden käsittäminen oli tärkeintä.
Hirveästi tuohon mikä kouluaine oli vaikeaa vaikutti opettaja esim matikka oli helppoa niinä vuosina kun opettaja oli itse innostava ja sitten kun sijaiseksi tuli täysin opetustaidoton matikka muuttui hebreaksi ja siksi jäi kun edelliset asiat oli heikosti opittuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion matematiikka on useimmille ihmisille täysin turha. Jopa heprean opiskelu olisi hyödyllisempää ja hauskempaa.
Turhasta ja hyödyllisestä puhuminen koulun kohdalla ei ole viisasta. Esimerkiksi Albert Einsteinin suhteellisuusteoriaan liittyvä tutkimus ei ollut "hyödyllistä", eikä Einstein laisinkaan suunnitellut, että hahmottelenpa tässä teorian, jonka avulla tehdään rahaa ja teknologiaa. Suuret oivallukset tyypillisestikään eivät tapahdu raivokkaasti yrittämällä ja hyötynäkökohdat mielessä vaan rauhallisen ajattelun sivutuotteina. Siksi on älytöntä selittää lapselle tai nuorelle, että pitäisi opiskella "hyödyllisiä" asioita.
Sivistys on itseisarvo. Kun lapsi ja nuori opiskelee täydellä intensiteetillä matematiikkaa, aatehistoriaa, filosofiaa, ranskaa, fysiikkaa, psykologiaa, kemiaa ja taiteita, niin hänestä tulee laajasti ja monipuolisesti ymmärtävä ih
Tämän pitäisi olla jokaisen koulun ja koululaisen huoneentaulu.
Vaikka ei tekisikään suuria oivalluksia maailma olisi parempi paikka kun ihmiset oppisivat ajattelemaan monipuolisesti eivätkä tyhmistyisi omissa kuplissaan.
Kemia oli helppoa, mutta fysiikka ei lukiossa kiinnostanut tarpeeksi.
Turhasta ja hyödyllisestä puhuminen koulun kohdalla ei ole viisasta. Esimerkiksi Albert Einsteinin suhteellisuusteoriaan liittyvä tutkimus ei ollut "hyödyllistä", eikä Einstein laisinkaan suunnitellut, että hahmottelenpa tässä teorian, jonka avulla tehdään rahaa ja teknologiaa. Suuret oivallukset tyypillisestikään eivät tapahdu raivokkaasti yrittämällä ja hyötynäkökohdat mielessä vaan rauhallisen ajattelun sivutuotteina. Siksi on älytöntä selittää lapselle tai nuorelle, että pitäisi opiskella "hyödyllisiä" asioita.
Sivistys on itseisarvo. Kun lapsi ja nuori opiskelee täydellä intensiteetillä matematiikkaa, aatehistoriaa, filosofiaa, ranskaa, fysiikkaa, psykologiaa, kemiaa ja taiteita, niin hänestä tulee laajasti ja monipuolisesti ymmärtävä ihminen. Sellaiset ihmiset tekevät suuria tekoja ja oivalluksia.