Lue keskustelun säännöt.
Kuuluuko bussikuskille huutaa kiitokset pois jäädessä?
26.10.2018 |
Joissain kaupungeissa on näemmä tapana huutaa kiitokset kuskille kun jää paikallisbussista pois. Onhan se kiva että kuskia kiitetään, mutta ihan hullun kuuloista kun jengi kailottaa sieltä keski- tai takaovelta jatkuvasti KIIITOOOS! Riittäiskö se, että sisään tullessa tervehtisi kuskia kohteliaasti ja jättäisi sen huutamisen väliin, niin ei olisi siellä bussissa sitten niin kakofoninen tunnelma? En jaksais itse kuskinakaan kuunnella koko työpäivää sitä huutamista. Naurattaa kun mietin millainen karjumiskuoro oli Hgissä vaikka 550:ssä, jos olisi tapana huudella kiitoksia :D
Kommentit (267)
Eihän se nyt niin yksipuolista voi olla. Eikös kuskin puolestaan kuulu vastata, että eipä kestä kiittää, tai ole hyvä tai mitäs nyt tyhjästä, tässähän tuo meni muiden muassa, kiitos itsellesi jne. jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Bussikulttuuri on kyllä niin paljon parempi pienemmissä kaupungeissa kuin isoissa. Kuskit on iloisia ja matkustajat tervehtii ja kiittää. Helsingissä kuski tervehtii ehkä valittamalla jostain tai ajamalla ohi, se ei jaksa kunnioittaa enää ketään asiakasta kun joutuu työssään kokemaan ja näkemään niin paljon huonoa käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Bussikulttuuri on kyllä niin paljon parempi pienemmissä kaupungeissa kuin isoissa. Kuskit on iloisia ja matkustajat tervehtii ja kiittää. Helsingissä kuski tervehtii ehkä valittamalla jostain tai ajamalla ohi, se ei jaksa kunnioittaa enää ketään asiakasta kun joutuu työssään kokemaan ja näkemään niin paljon huonoa käytöstä.
Sanotaanko niin, että työolosuhteet helsinkiläiskuskilla ovat niin erilaiset kuin pikkupaikoissa. Eiköhän se kuski vain yritä hoitaa hommansa miettimättä mitään asiakkaiden käytöstapoja. Jokainen ymmärtää, että suureen joukkoon ihmisiä mahtuu monenlaista kulkijaa. Maalla on sekin, että jos teet jotain ylimääräistä niin illalla sen tietää koko kylä. Se suitsii tehokkaasti käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua, lopettakaa tappelu :D :D :D
Erityismaininta siitä että on saatu feminismikortti pöytään. Voiskohan tässä keskustelussa mitenkään käyttää slogania "jätä se sika"?
JÄTÄ SE SIKA !
Jätä se, bussikuski rauhaan, sika!
Vierailija kirjoitti:
Äiti opetti jo lapsena, että turha metelöinti julkisella paikalla on huonoa käytöstä. Pitää aina käyttäytyä hillitysti. Tämä meni niin selkäytimeen, että en vaan pysty. Kerran kokeilin minäkin huutaa kiitokset bussin keskiovelta, mutta ääni sortui ja ulostuli vain säälittävää raakkumista. Muut nauroivat, enää en yritä.
Mie niiata niksautan ennen poistumistain, sillai kainosti ja huomiota herättämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on tapana suudella kuskin varpaita poistuessani.
Onhan se kohteliasta kiittää, jos on saanut hyvät kyydit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huudan yleensä koko matkan ajan kiitosta oman taputukseni säestyksellä. Paikallislehden yleisöosastolle laitan sitten jälkikäteen vielä virallisen kiitoksen hienosta bussimatkasta.
Tämä ;;D Aaahahahhahahaahaaaa :D
Kyllä! Kuuluu ihan perus käytöstapoihin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääkaupunkiseudulla kiitosten huikkailu poistuessa keski-tai takaovista on outoa ja vähän huvittavaa eikä etiketti sitä edellytä - etuovesta poistuttaessa se kuuluu asiaan koska siitä ei yleensä saa kulkea ulos ja pitää ensin kohteliaasti kysyä lupa kuljettajalta kun keski - ja/tai takaovet ovet poistumista varten.
Kuljettajan tervehtiminen joko ääneen tai nyökkäämällä on hyvä tapa, eivät kaikki kuljettajat edes katso bussiin tulevia matkustajia ja silloin ei matkustajankaan tarvitse huomioida kuljettajaa - eikä matkustajat siitä pahoita mieltään; ymmärretään ruuhka-Suomessa työtään tekeviä ihmisiä; satoja ihmisiä ei työvuoron aikana varmastikaan jaksa jokaista katsoa silmiin ja tervehtiä.
Matkustajat arvostavat kuljettajaa antamalla hänelle työrauhan ilman ylimääräisiä kiitos-huuteluita.
Huutelu bussissa havahduttaa kuljettajan, joku kyydistä jäävä joutuu huudahtamaan kun kuljettaja ei avaakaan taaimmaista ovea, silloin aina kiitetään - tai joku ei ehdi ulos lapsikatraan ja vaunujen kanssa/koirien tms. ja jää ovien väliin; silloin saattaa huutaa useampi matkustaja huomioimaan tilanteen, silloin tuskin kiitetään kuljettajaa vaan ollaan vähän huolissaan kuljettajan tilannetajusta ja huomiokyvystä :) - huutelu toimii pääkaupunkiseudulla silloin kun kuljettaja ei ehdi huomioida kaikkea ja matkustajat tarvitsevat kuljettajan apua - kiittäminen poistuessa bussista kuulostaa juurikin siltä mitä se on ; pikkukaupunkilais-tapakulttuurilta joka on ärsyttävää, vie matkustajien huomion huutelijaan ja matkustusrauha rikkoutuu - se on pääkaupunkin tapakulttuuria; tilanteita pidetään silmällä ja huolehditaan kanssamatkustajien turvallisuudesta tarvittaessa sekä kuljettajan ajoa ym. seurataan myös - liikutaan pääkaupunkiseudun liikenteessä jossa päivittäin sattuu ja tapahtuu - turha huutelu koetaan häiritsevänä ja tyhjänpäiväisenä puusilmäisyytenä :)
Turvallista matkaa kirjoitti:
Pääkaupunkiseudulla kiitosten huikkailu poistuessa keski-tai takaovista on outoa ja vähän huvittavaa eikä etiketti sitä edellytä - etuovesta poistuttaessa se kuuluu asiaan koska siitä ei yleensä saa kulkea ulos ja pitää ensin kohteliaasti kysyä lupa kuljettajalta kun keski - ja/tai takaovet ovet poistumista varten.
Kuljettajan tervehtiminen joko ääneen tai nyökkäämällä on hyvä tapa, eivät kaikki kuljettajat edes katso bussiin tulevia matkustajia ja silloin ei matkustajankaan tarvitse huomioida kuljettajaa - eikä matkustajat siitä pahoita mieltään; ymmärretään ruuhka-Suomessa työtään tekeviä ihmisiä; satoja ihmisiä ei työvuoron aikana varmastikaan jaksa jokaista katsoa silmiin ja tervehtiä.
Matkustajat arvostavat kuljettajaa antamalla hänelle työrauhan ilman ylimääräisiä kiitos-huuteluita.
Huutelu bussissa havahduttaa kuljettajan, joku kyydistä jäävä joutuu huudahtamaan kun kuljettaja ei avaakaan taaimmaista ovea, silloin aina kiitetään - tai joku ei ehdi ulos lapsikatraan ja vaunujen kanssa/koirien tms. ja jää ovien väliin; silloin saattaa huutaa useampi matkustaja huomioimaan tilanteen, silloin tuskin kiitetään kuljettajaa vaan ollaan vähän huolissaan kuljettajan tilannetajusta ja huomiokyvystä :) - huutelu toimii pääkaupunkiseudulla silloin kun kuljettaja ei ehdi huomioida kaikkea ja matkustajat tarvitsevat kuljettajan apua - kiittäminen poistuessa bussista kuulostaa juurikin siltä mitä se on ; pikkukaupunkilais-tapakulttuurilta joka on ärsyttävää, vie matkustajien huomion huutelijaan ja matkustusrauha rikkoutuu - se on pääkaupunkin tapakulttuuria; tilanteita pidetään silmällä ja huolehditaan kanssamatkustajien turvallisuudesta tarvittaessa sekä kuljettajan ajoa ym. seurataan myös - liikutaan pääkaupunkiseudun liikenteessä jossa päivittäin sattuu ja tapahtuu - turha huutelu koetaan häiritsevänä ja tyhjänpäiväisenä puusilmäisyytenä :)
Siinäpä ärsyttävä besserwisseri puolipisteineen ja hymiöineen. Usch!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Turvallista matkaa kirjoitti:
Pääkaupunkiseudulla kiitosten huikkailu poistuessa keski-tai takaovista on outoa ja vähän huvittavaa eikä etiketti sitä edellytä - etuovesta poistuttaessa se kuuluu asiaan koska siitä ei yleensä saa kulkea ulos ja pitää ensin kohteliaasti kysyä lupa kuljettajalta kun keski - ja/tai takaovet ovet poistumista varten.
Kuljettajan tervehtiminen joko ääneen tai nyökkäämällä on hyvä tapa, eivät kaikki kuljettajat edes katso bussiin tulevia matkustajia ja silloin ei matkustajankaan tarvitse huomioida kuljettajaa - eikä matkustajat siitä pahoita mieltään; ymmärretään ruuhka-Suomessa työtään tekeviä ihmisiä; satoja ihmisiä ei työvuoron aikana varmastikaan jaksa jokaista katsoa silmiin ja tervehtiä.
Matkustajat arvostavat kuljettajaa antamalla hänelle työrauhan ilman ylimääräisiä kiitos-huuteluita.
Huutelu bussissa havahduttaa kuljettajan, joku kyydistä jäävä joutuu huudahtamaan kun kuljettaja ei avaakaan taaimmaista ovea, silloin aina kiitetään - tai joku ei ehdi ulos lapsikatraan ja vaunujen kanssa/koirien tms. ja jää ovien väliin; silloin saattaa huutaa useampi matkustaja huomioimaan tilanteen, silloin tuskin kiitetään kuljettajaa vaan ollaan vähän huolissaan kuljettajan tilannetajusta ja huomiokyvystä :) - huutelu toimii pääkaupunkiseudulla silloin kun kuljettaja ei ehdi huomioida kaikkea ja matkustajat tarvitsevat kuljettajan apua - kiittäminen poistuessa bussista kuulostaa juurikin siltä mitä se on ; pikkukaupunkilais-tapakulttuurilta joka on ärsyttävää, vie matkustajien huomion huutelijaan ja matkustusrauha rikkoutuu - se on pääkaupunkin tapakulttuuria; tilanteita pidetään silmällä ja huolehditaan kanssamatkustajien turvallisuudesta tarvittaessa sekä kuljettajan ajoa ym. seurataan myös - liikutaan pääkaupunkiseudun liikenteessä jossa päivittäin sattuu ja tapahtuu - turha huutelu koetaan häiritsevänä ja tyhjänpäiväisenä puusilmäisyytenä :)
Siinäpä ärsyttävä besserwisseri puolipisteineen ja hymiöineen. Usch!
Onks tää kommentti nyt esimerkki semmosen kohteliaan bussissahuutajan hyvätapaisesta käytöksestä?
Kiitäs jos poistun etuovesta. Myös täällä Helsingissä, eli ei olla samaan bussiin satuttu vaikka muutama vuosi sitten 550 oli useinkin käytössä. En ala huutelemaan mitään keski- tai takaovelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon monesti todistanut Jyväskylässä kun jokaikinen huutaa sen kiitoksen. Se on erityisen koomista silloin kun pysäkillä jää vaikka 10 ihmistä pois.
KIITOS KIITOS KIITOS KIITOS KIITOS KIITOS KIITOS KIITOS KIITOS KIITOS!!!!
Siinä on naurussa pitelemistä. Kyse on varmaan sosiaalisesta paineesta: kun yksi kiittää, kukaan ei halua olla se, joka ei kiittänyt. Tästä tuli mielenkiintoinen keskustelu isosta Keski-Eurooppalaisesta kaupungista kotoisin olevan kaverini kanssa. Hän katsoi huuli pyöreänä että ihanko oikeesti täällä huudetaan tolleen. Sen mielestä se oli käsittämättömän hassua ja mielenkiintoisen junttia. Huusi sitten itsekin kauheeseen ääneen kiitokset loppureissun ajan.
Aivan. Kukaan ei uskalla olla erilainen oma itsensä, vaan laumassa tehdään niin kuin muutkin.
Niin aattele, monet kiittää kaupankassaakin vaikka kaikki muutkin niin tekee. on siinä naurussa pitelemistä, että aina vaan kiitellään.
Kassalla kahdenkesken kiittely on eri asia. Kaupassa samaa voisi verrata bussiin silloin, jos jokainen kauppakassien kanssa ulos kävelevä huutaisi vasta ovelta KIIITOOOS!
Aika moni kiittää vasta lähtiessään kassien kanssa kävelemään pois, kun seuraavan tavarpita jo viskotaan hihnalle.
ja tän ketjun seurauksena aion vielä tehostaa kiittelyä jatkossa :)
Itse alan ehkä huomauttelemaan kailottajille, että lopettaisivat sen oman itsensä esilletuomisen joka tilanteessa.
Siitä vaan. Itsesi vain nolaat kun kuvittelet olevasi joku tapain vartija. Ja tuohan on nimenomaan sitä itsensä esilletuomista. Ei normaali kiittäminen.
Jos joku huutaa korvaan KIITTOOS bussin takaosassa, kun olen jäämässä pois kyydistä, niin huudan takaisin HILJAAA!
Käytöstavat on perinteisesti olleet rauhan ylläpitämistä. Tuollaisesta saa vain turpaa.
Hieno esimerkki muuten siitä mitä käy kun ihmiset unohtavat käytöstavat. Väkivalta lisääntyy ja samoin vihamielisyys.
Vierailija kirjoitti:
Rasittava keskustelu.
Kiittämättömät leimaavat kiittäjät noloiksi maalaisjunteiksi, jotka eivät osaa lukea sosiaalista etikettiä ja tuottavat vain turhaa melusaastetta – kiittäjät puolestaan kokevat kiittämättömät kylmiksi kaupunkilaissnobeiksi, jotka kulkevat läpi päivänsä kuin koneet, vailla alkeellisimpiakaan käytöstapoja.
Keskustelussa on myös huonosti otettu huomioon, että elämä pääkaupunkiseudulla vs. muualla Suomessa on hyvinkin erilaista. Varsinkin Helsinki on aivan oma maailmansa muuhun Suomeen verrattuna.
Siksi mielestäni paikalliseen tapakulttuuriin ei pitäisi puuttua.
Olkoon enemmistö hiljaa niissä kaupungeissa, joissa se on luonnollista – ja kiitelköön sydämensä kyllyydestä toisaalla, jossa se on totuttu tapa; helsinkiläisiä tapoja ei tarvitse tuoda Jyväskylään, eikä jyväskyläläisiä viedä Helsinkiin.
mut turkkulaiset levittää ilosanomaasa ihan kaikkialle
Tuo kiittäminen varmasti liittyy kyseisen seudun asiakaspalvelukulttuuriin ylipäätään. Mitä vähemmän asiakkaita, sitä yksilöllisempi palvelu. Pikkupaikkakunnalla, jossa ihmiset tuntevat toisensa, myös asiakaspalvelija huomioidaan yksilönä (kuski on esimerkiksi naapuri, eli kiitetään "naapurin Pekkaa" kyydistä. Saatetaan vaikka jutella niitä näitä matkan aikana kuskin kanssa).
Tätä kiittelyä olen pienempään kaupunkiin muuttaneena hämmästellyt itsekin. Kiitosta kailottavat yllättäen enemmistönä lapset ja nuoret. Käytän samoja bussinlinjoja arkipäivisin ja en voi sille mitään, että minua se joka pysäkillä toistuva kiittely naurattaa.
Pitkän matkan linja-autoissa kiitän ja aina, jos poistun etuovesta. Yksin jos vikana jään veke, saatan heilauttaa kättäni.
Toisaalta: yhtenä aamuna kävelin bussipysäkille ja usein käyttämäni linjuri jäi odottamaan, että pääsen pysäkille asti. Huidoin, että "mene, mene", koska olin etuajassa ja odotin sitä toisen linjan bussia, kun määränpää oli nyt keskusta eikä työpaikka.
Siinä työmatkalaisten aamubussissa kulkee samat ihmiset ja kuskit ilmeisesti tunnistavat heidät, kun pääluku ei ole suuren suuri.
Helsingissä asuessa en kiittänyt muulloin kuin jos pääsin kantamusten kanssa etuovesta ulos. Ja kerran, kun nousin väärään bussiin ja kuski toi minut kotiovelle, kun oli ajamassa viimeinstä vuoroa ja oli varikolle menossa.
Vierailija kirjoitti:
Tätä kiittelyä olen pienempään kaupunkiin muuttaneena hämmästellyt itsekin. Kiitosta kailottavat yllättäen enemmistönä lapset ja nuoret. Käytän samoja bussinlinjoja arkipäivisin ja en voi sille mitään, että minua se joka pysäkillä toistuva kiittely naurattaa.
Pitkän matkan linja-autoissa kiitän ja aina, jos poistun etuovesta. Yksin jos vikana jään veke, saatan heilauttaa kättäni.
Toisaalta: yhtenä aamuna kävelin bussipysäkille ja usein käyttämäni linjuri jäi odottamaan, että pääsen pysäkille asti. Huidoin, että "mene, mene", koska olin etuajassa ja odotin sitä toisen linjan bussia, kun määränpää oli nyt keskusta eikä työpaikka.
Siinä työmatkalaisten aamubussissa kulkee samat ihmiset ja kuskit ilmeisesti tunnistavat heidät, kun pääluku ei ole suuren suuri.
Helsingissä asuessa en kiittänyt muulloin kuin jos pääsin kantamusten kanssa etuovesta ulos. Ja kerran, kun nousin väärään bussiin ja kuski toi minut kotiovelle, kun oli ajamassa viimeinstä vuoroa ja oli varikolle menossa.
Ei auta enää naureskella. Sinä se olet jolle nykyään naureskellaan. Parempi pysyä mukana ajassa ja omaksua uusia käytöstapoja omaa käytostapapakkiin.
muistelen itse kun 60-luvun taitteissa aloittelin työelämään siirtymistä. Olin 14-vuotias.
Silloin tuli uusi tapa, joka oli kättely ja varsinkin herroja sai kätellä. Kyllä sille naureskeltiin pitkään että basillit tarttuu ja hullultahan se tuntuu. Hollantilaisethan sen toi suomalaisille aikoinaan.
Kättely tuntuu nykyään ihan normaalilta tavalta vaan suomalaisille se oli melko vierasta.
Vielä 90-luvulla oli kättelystä puhetta mediassa, niin neuvoivat että käden pitää olla napakka ja löysä ei saa ranteen olla. Tästä oltiin suomalaisia pilkattu pitkään kun löysällä kädellä tervehtivät.
Nyt jokainen osaa kätellä, mutta pitkään siinä meni.
Joo, lähettäkää tää ketju juttuvinkkinä. Mä en kehtaa :D