Irtisanoutuminen töistä kun ei jaksa?

Mitää haluat eläämältä?

Itse lähtisin tilanteessasi ensimmäiseksi työterveyteen ja hakemaan sairaslomaa sitä kautta. Mukavampi pohtia vaikka sitä uutta työpaikkaa kun ei ole tyhjän päällä. Ja voi joskus käydä niinkin, että kun saikulla saa pahimmat uupumuksensa levättyä pois, ei haluakaan vaihtaa työpaikkaa tai alaa.

Kantsii ensin hakeutua uupumuksen takia saikulle. Sillä aikaa voit miettiä, mikä kannattaa.

Olen kaksikin kertaa. Ja sitten opiskelin ja luin ammatin josta tykkään

Vierailija kirjoitti:

Alaani en halua kertoa mitä tarkemmin teen, mutta kuitenkin teen auttamistyötä haastavien perheiden parissa. Työssä on paljon vastuuta ja asiakkaita on aivan liikaa. Niukat resurssit ahdistaa sekä perheiden että oman jaksamisen takia. Omat lapset kärsii, kun annan kaikkeni töissä.

Olen pohtinut irtisanoutumista, vaikka tuleekin karenssia. Voisin myydä autoni ja ottaa lapset pois päiväkodista, josta tulisi säästöä. Pankin kanssa voitaisiin sopia esim lyhennysvapaasta . Näin pärjättäisiin jonkin aikaa. Ja voisin miettiä hetken millaisiin töihin jatkossa hakisin.

Onko kukaan tehnyt näin? Onko ihan hullua?

Ei ole ollenkaan hullua vaan viisasta. Ensin ota kuitenkin sairauslomaa uupumuksen vuoksi. Samalla voit miettiä seuraavaa siirtoa rauhassa ja levätä kunnolla.

Minäkin irtisanouduin nyt kesäällä. Olen 29 vuotias. Minulla on paljon työkokemusta, taitoja ja aina saanut töitä.

Tuli mitta täyteen, ei jaksa enään työelämä. Nyt olen 3kk ollut työttömänä ja voin niin hyvin, välillä tylsää mutta ei haittaa. Keho toimii taas, vatsakin. Olen ikäkuin saanut itseni ja luovuteeni takasin.

Haluan ollaan rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin irtisanouduin nyt kesäällä. Olen 29 vuotias. Minulla on paljon työkokemusta, taitoja ja aina saanut töitä.

Tuli mitta täyteen, ei jaksa enään työelämä. Nyt olen 3kk ollut työttömänä ja voin niin hyvin, välillä tylsää mutta ei haittaa. Keho toimii taas, vatsakin. Olen ikäkuin saanut itseni ja luovuteeni takasin.

Haluan ollaan rauhassa.

Haluaisin lisätä että viimeinen tippa oli toi helle helvetti, en nukkunut koko kesän aikama, työpaikalla 37 astetta kuumaa, oli niin huono olo jatkuvasti.

Jos ei työnantaja ilmastoidussa huonessaan kiinnosta työntekijöiden pahoinvointia niin en minäkään välitä. Harmitti niin kovasti kun lähdin, roolini tarvittiin tosi paljon, en sentään korvaamaton.

Vierailija kirjoitti:

Olen kaksikin kertaa. Ja sitten opiskelin ja luin ammatin josta tykkään

Tämä minäki yritin, Aikuisopintotuki evättiin, rahat loppuivat opintojen puolessa välissä, neljä lasta. Takaisin töihin, nyt vaan surkeimpaan työpaikkaan ikinä.

Saikkua, ja sen aikana kokeilet saada uuden työpaikan.

Asun ulkomailla ja työskentelin täällä erään yrityksen suomenkielisessä puhelinasiakaspalvelussa.

Koko nuoren ikäni asiakaspalvelutehtäviä tehneenä en olisi voinut uskoa miten loppuun voin palaa siitä kun päivittäin sain useitakin kertoja kuunnella asiakkaiden haukkuja. Otin niistä aika itteeni.

Lopulta mulle jäi kaksi vaihtoehtoa: muuttua siksi tunteettomaksi, kyyniseksi ihmiseksi, joksi en halua tulla, kestääkseni sen päivittäisen kyykytyksen tai sitten irtisanoutumisen.

Päädyin jälkimmäiseen vaikka pelottavaa se olikin varsinkin vieraassa maassa.

Totuus on, että olen nyt onnellisempi kuin koskaan ennen täällä ulkomailla ollessa. Töitä onneksi siintää tulevaisuudessa taas pian ja tällä kertaa muuta kuin aspaa. Joskus irtisanoutuminen on sen arvoista.

Samaa miettinyt. Mies usuttaa jatkuvasti ottamaan lopareita, haluaa elättää mut. Mua ei kiinnosta kuitenkaan mikään ala tällä hetkellä, en siis tiedä edes mitä haluaisin opiskella. Mikään ei kiinnosta. Sinnittelen edelleen työssäni vaikka vihaan sitä päivä päivältä enemmän. Teen samaa hommaa kuin ap.

Eikö sairasloma vaikuta negatiivisesti myöhempään työllistymiseen? Pelkään, että se näyttää huonolta jos tulee ilmi uutta työtä hakiessa? Luulen, että pahojen uupumisoireiden, univaikeuksien takia saisin kyllä sairaslomaa. Ap

Sairasloma ei saa näkyä työtodistuksessa joten jos et sitä itse kerro niin ei pitäisi vaikuttaa..

Vierailija kirjoitti:

Itse lähtisin tilanteessasi ensimmäiseksi työterveyteen ja hakemaan sairaslomaa sitä kautta. Mukavampi pohtia vaikka sitä uutta työpaikkaa kun ei ole tyhjän päällä. Ja voi joskus käydä niinkin, että kun saikulla saa pahimmat uupumuksensa levättyä pois, ei haluakaan vaihtaa työpaikkaa tai alaa.

Been there, done that. Itkin koko vastaanoton, ei sairauslomaa vaan kehotus ulkoilla jne. muuta aika loukkaavaakin paasausta lääkäriltä tuli. Mietin myohemmin että oli kyllä tyypillä pokkaa, alkaa tuollaisia louskuttaa kun edessä ihminen itkee hädissään.

Lähdin opintovapaalle. Olisko se sulle mahdollista? Saa etäisyyttä tilanteeseen ja lisäaikaa ennen lopullista päätöstä.

Vierailija kirjoitti:

Samaa miettinyt. Mies usuttaa jatkuvasti ottamaan lopareita, haluaa elättää mut. Mua ei kiinnosta kuitenkaan mikään ala tällä hetkellä, en siis tiedä edes mitä haluaisin opiskella. Mikään ei kiinnosta. Sinnittelen edelleen työssäni vaikka vihaan sitä päivä päivältä enemmän. Teen samaa hommaa kuin ap.

Millainen mies haluaa elättää ja kehottaa lopputiliin? Ymmärrän kehotuksen lopputiliin, kun mies huomaa toisen kärsivän. Mutta kai kehottaa hakeutumaan toiselle alalle? Vai aikooko elättää hautaan asti? Toki aluksi hyvä levätä ja palautua.

Vierailija kirjoitti:

Eikö sairasloma vaikuta negatiivisesti myöhempään työllistymiseen? Pelkään, että se näyttää huonolta jos tulee ilmi uutta työtä hakiessa? Luulen, että pahojen uupumisoireiden, univaikeuksien takia saisin kyllä sairaslomaa. Ap

Voit vaikka feikata selkäkivun ja sitten sen parin viikon saikulla haet töitä. Eipä se kovin pahalta näytä?

Kannattaa vain pitää huoli että saat palkkaa siltä ajalta. Olen aina ihmetellyt miksi finaalissa olevat ihmiset irtisanoutuvat kun työterveyskin on olemassa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa miettinyt. Mies usuttaa jatkuvasti ottamaan lopareita, haluaa elättää mut. Mua ei kiinnosta kuitenkaan mikään ala tällä hetkellä, en siis tiedä edes mitä haluaisin opiskella. Mikään ei kiinnosta. Sinnittelen edelleen työssäni vaikka vihaan sitä päivä päivältä enemmän. Teen samaa hommaa kuin ap.

Millainen mies haluaa elättää ja kehottaa lopputiliin? Ymmärrän kehotuksen lopputiliin, kun mies huomaa toisen kärsivän. Mutta kai kehottaa hakeutumaan toiselle alalle? Vai aikooko elättää hautaan asti? Toki aluksi hyvä levätä ja palautua.

Mies näkee kuinka kärsin työssäni. Miehen palkka on niin kova ettei mun rahan takia tarvitsisi käydä töissä. Muuta alaa mietin jatkuvasti, mutta en ole vielä keksinyt mitä se voisi olla. Olemme jo keski-ikäisiä ja aviossa yli 20 vuotta, joten luulen että mies tietää mitä tekee kun näin puhuu.

Miksi et jää pois töistä, jos miehesi on valmis elättämään sinut? Itse en miettisi hetkeäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö sairasloma vaikuta negatiivisesti myöhempään työllistymiseen? Pelkään, että se näyttää huonolta jos tulee ilmi uutta työtä hakiessa? Luulen, että pahojen uupumisoireiden, univaikeuksien takia saisin kyllä sairaslomaa. Ap

Voit vaikka feikata selkäkivun ja sitten sen parin viikon saikulla haet töitä. Eipä se kovin pahalta näytä?

Kannattaa vain pitää huoli että saat palkkaa siltä ajalta. Olen aina ihmetellyt miksi finaalissa olevat ihmiset irtisanoutuvat kun työterveyskin on olemassa!

Työterveyden tehtävä on pitää ihmiset töissä, ilmoittaa ainakin meidän työterveys etusivullaan. Joten arvaat varnaan, saako uupumuksesta sairauslomaa. Saa, pari päivää, jos kinuaa. Itse en ensin kehdannut, mutta toisella käynnillä oli pakko. Sitten taas töihin kokeilemaan ja kun siellä melkein vaan itkin, sitten tuli noin viikko saikkua ja sellainen evästys lääkäriltä, että lisää ei tasan tarkkaan tule, ”kesälomahan on kohta”. (Noo, kahden kk:n päästä, mutta ei kai se niin tarkkaa ole.) Masennuslääkityksen olisi lääkäri kyllä halunnut aloittaa.

Saksassa ja Japanissa tulee tupla palkka miehille ja nainen saa olla kotona.

Suomessa naisia oikein kidutetaan työelämällä, tämä maa ei olisi pystyssä ilman naisia!!