Te jotka ette ole yhtään muatasukkaisia kumppanista

Minun mielestäni mustasukkaisuus on vain omistushalua. Haluan että mies on kanssani omasta vapaasta tahdostaan, ja jos hän haluaakin jotain muuta, päästän hänet ihan vapaasti ja suosiolla lähtemään. Hän on älykäs ihminen, ja tietää kyllä että valehtelemalla ja pettämällä tämä suhde loppuu tosi äkkiä, ja jos hän haluaa tämän suhteen kestävän, hän ei valehtele eikä petä. 

En kuulu niihin, mutta eikös ne jostain luottamuksesta puhu aina.

Ei se ole itsestäänselvyyttä, vaan sitä että vaikka mieheni kelpaisi muillekin, tiedän, että hän haluaa silti minut. Ja tiedän, että olen sen haluamisen arvoinen.

Tottakai mieheni kelpaisi muillekin, en kai mä sellaista luuseria halua, joka ei kelpaa kenellekään muulle. Mutta mitä syytä siinä on mustasukkaisuuteen? Se haluaa mut, ja jos haluaa myös pitää mut, ei petä.

Luottamus. En pidä itsestään selvyytenä mutta luotan häneen. En luule, etteikö toiseen ihastuminen tai ero olisi mahdollista meillekin, mutta luotan että olen ensimmäinen joka asiasta kuulee jos näin kävisi.

Pääsin mustasukkaisuudesta eroon ymmärtäessäni, ettei toista ihmistä voi omistaa. Jos mieheni haluaa olla mun kanssa, kuten kaikesta päätellen vaikuttaa, niin se on hieno juttu, mutta jos kiinnostuu toisesta, niin minkäpä minä sille mahdan? Turha tuhlata energiaa sellaisesta murehtimiseen, varsinkaan etukäteen. 

Mä oon sellainen. Mua ei itseasiassa haittaisi edes, vaikka hänellä oli suhde johonkin toiseenkin. Olen todella introvertti ja usein tuntuu siltä, että saisi hakea läheisyytensä muualta. En tietenkään näitä hänelle sano, kun tiedän että loukkantuisi.

Kerro ap, mitä on pieni mustasukkaisuus ja miten se ilmenee. Onko se sitä, että mielessään miettii jotain vai onko se tekoja?

Jos näkisin käsi kädessä suutelemassa toista niin oisin varmasti mustasukkainen mutta jos käy syömässä naispuolisten työkavereittensa kanssa tai menee baariin jossa luultavasti on myös naisia (ei käy homobaareissa) niin siinähän menee. Raja siinäkin missä kohtaa mustasukkaisuus on tervettä

Elin aikoinaan avoimessa suhteessa olematta mustasukkainen. Minulla oli pienemmät seksitarpeet, joten oli ihan vain kätevää, että toinen sai käydä muualla hakemassa lisää. Suhde sitten päättyi ihan muista syistä (ja minun aloitteestani).

Kaikki pettää! Mitä suotta olla siis mustis ;)

Mustasukkaisuus on mielestäni omaa huonoa itseluottamusta. Sitä, että pelkää ettei riitä ja siksi pelkää, että joku muu on parempi.

Ajattelen, että jos en riitä tällaisena, niin en voi asialle joka tapauksessa tehdä mitään. Jos pettämistä tapahtuisi niin se todennäköisesti selviäisi tavalla tai toisella.

Nää, mustasukkaisuus ei ole rakkautta, se on epäluottamusta, omistushalua, kateutta ja huonoa itsetuntoa.

Mieheni on kanssani omasta valinnastaan. Aivan kuten minäkin hänen kanssaan. Millään kyttäämisellä sitä halua olla yhdessä ei kyllä kohenneta, päinvastoin. Siksi mustasukkaisuus ei ole mitenkään funktionaalinen tunne, vaan tuhoisa.

Tietysti hän kelpaisi jollekin muullekin, niin minäkin kelpaisin. Jokainen kelpaisi! Mutta meillähän kuten sanottua oli se molemminpuolinen tahto olla yhdessä, joten ei ketään nyt kyllä väkisin vietellä.

Toki jos saisin tietää mieheni pettävän minua, suuttuisin, pettyisin ja kokisin varmaan mustasukkaisuuttakin, mutta onneksi tuosta ei ole ollut mitään merkkejä, ollaan oltu yhdessä jo 32 vuotta.

Minulla on takana kaksi pitkää suhdetta. Ensimmäisessä en osannut olla mustasukkainen, vaikka mies oli vuorotöissä ja joskus muutenkin öitä poissa kotoa - en vieläkään tiedä, missä. Nykyisessä suhteessa mies on ollut mustasukkainen, ja tavallaan "opettanut" minutkin huomaamaan, mistä kaikesta voi olla mustis. Olen huomannut, että pitää paikkansa se ajatus, että pettämisestä kumppaniaan epäilevällä ei itsellään ole puhtaat jauhot pussissaan. Kun itse tietää tekevänsä väärin, epäilee helposti toisenkin tekevän samalla tavalla. 

Mitä tässä tarkoitetana mustasukkaisuudella? Itse saatan tuntea sen hetkessä ohimenevänä juttuna, mutta ei se näy käytöksessä mitenkään, ei aiheuta esim. riitoja, toivetta ettei toinen menisi jonnekin saati halua kieltää tekemästä jotain. Mustasukkaisuutta ei aiheuta esim. kauniin naisen katsominen tai tämän kanssa juttelu.

Entä, jos toinen on varsinkin humalassa todella flirtti? Mistä sitä tietää, vaikka flirtti menisi niin pitkälle, että päätyisi samaan sänkyyn? Humala poistaa paljon estoja ja silloin näitä "vahinkoja" sattuu, joista voisi olla mustis. Siinä ei ole silloin kyse mistään riittämisestä tai epävarmuudesta.

no katos kun ketään sä et omista !hanki muuta tekemistä ku toisen vaaniminen ja muille miehille tervehtiminen on sallittua vaikka seurustelee

Meillä on yhteistä historiaa takana 30 vuotta ilman mitään mustasukkaisuuksia. Ei minulla ole syytä olla mustasukkainen. Miehellä on naispuolisia kavereita ja tuttuja, eikä tämä herätä minussa mitään tunteita.

Ei se sitä tarkoita, että pitäisin miestäni itsestäänselvyytenä. Hän voi koska vain vaikkapa rakastua johonkuhun toiseen. Mutta miksi pilaisin elämääni miettimällä jotain, mitä ei luultavasti koskaan tapahdu? En sitä kuitenkaan pystyisi estämään. Toisen kontrollointiyritykset ja mustasukkaisuusdraamailu on ihan paras tapa lisätä kumppanin vapaudenkaipuuta ja kiinnostusta katsella aidan toiselle puolelle.  Se, mikä on minulle itsestään selvää, on se, ettei kukaan täällä omista ketään eikä mistään ole mitään takeita.

Jos olisi jotain syytä olla mustasukkainen, sitten varmaan olisin. Sitä odotellessa.

En ole mustasukkainen. Mieheni on itse mustasukkainen ja minusta se on turhaa henkisten varojen kuluttamista ja itsensä kiusaamista. Minä luotan häneen ja kyseenalaistan hänen luottamuksensa minuun tämän asian takia. Turhia raastavia tappeluita tästä käyty aikoinaan ja loppu tuloksena vaan sanon hänelle että jos on sen verran masokistinen ihminen että itseään tykkää kiusaa niin rauhassa vaan.

En lähde siihen leikkiin mukaan.

Vähän on helpottanut 24:n avio vuoden aikana.

Vierailija kirjoitti:

Entä, jos toinen on varsinkin humalassa todella flirtti? Mistä sitä tietää, vaikka flirtti menisi niin pitkälle, että päätyisi samaan sänkyyn? Humala poistaa paljon estoja ja silloin näitä "vahinkoja" sattuu, joista voisi olla mustis. Siinä ei ole silloin kyse mistään riittämisestä tai epävarmuudesta.

En olisi alun alkaenkaan ryhtynyt parisuhteeseen ihmisen kanssa, joka käyttäytyy noin.