Te jotka ette ole yhtään muatasukkaisia kumppanista

Minä olen mustasukkainen, koska ajattelen oikeasti, että mies on kanssani vain, koska ei juuri silloin sattunut saamaan parempaa ja on tyytynyt kohtaloonsa.

Vierailija kirjoitti:

Entä, jos toinen on varsinkin humalassa todella flirtti? Mistä sitä tietää, vaikka flirtti menisi niin pitkälle, että päätyisi samaan sänkyyn? Humala poistaa paljon estoja ja silloin näitä "vahinkoja" sattuu, joista voisi olla mustis. Siinä ei ole silloin kyse mistään riittämisestä tai epävarmuudesta.

Ei olekaan, enemmänkin siitä, onko toinen luottamuksen arvoinen. Jos puoliso tietää käytöksensä muutuvan tuollaiseksi humalassa, niin sitten joko välttää alkoholia ja/tai ei nauti sitä ilman, että puoliso on läsnä.

Keskustelun paikka mitä ilmeisimmin.

Jos toinen ei koe tuota ongelmaksi, eikä suostu käytöstään muuttamaan, se olisi minulle selvä merkki siitä, ettei hän sitoudu uskollisuuteen, ja parisuhde on sitten sellaisella pohjalla - minulle merkki pettämisestä ja suhteen lopahtamisesta.

On sairaalloista mustasukkaisuutta, omistushalua, kontrollointia, mutta on myös tervejärkistä mustasukkaisuutta. Kun on seurannut sivusta paria tapausta, jossa luottavaista puolisoa kustaan silmään härskisti, on käynyt mielessä ettei keneenkään voi sataprosenttisesti luottaa. Esimerkiksi pikkujouluristeilyllä ollut työkaveri, joka oli miehelleen jo alustavasti ennen reissua kertonut, kuinka hänestä levitellään valheellisia juttuja, että hän muka panisi toista, ettei mies sitten uskoisi risteilyn jälkeen mahdollisia kantelijoita. Nainen kyllä otti kaiken irti reissusta. 

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni mustasukkaisuus on vain omistushalua. Haluan että mies on kanssani omasta vapaasta tahdostaan, ja jos hän haluaakin jotain muuta, päästän hänet ihan vapaasti ja suosiolla lähtemään. Hän on älykäs ihminen, ja tietää kyllä että valehtelemalla ja pettämällä tämä suhde loppuu tosi äkkiä, ja jos hän haluaa tämän suhteen kestävän, hän ei valehtele eikä petä. 

Tuo on kyllä toinen ääripää sairaan mustasukkaisuuden suhteen. Ehkä vastapuoli haluaisi, että merkitset hänelle sen verran, ettei hänen lähtönsä olisi ihan yhdentekevä ja ei tunnu missään.

Minusta tervettä mustasukkaisuutta on se, että pitää kuitenkin silmät ja korvat auki tarvittaessa. Ettei ole ihan täysin sinisilmäinen ja usko ihan kaikkea nielemättä. Ei kuitenkaan pidä kieltää, kahlita, kiristää tai itkeä siitä jos toinen lähtee ulos tai on myös samaa sukupuolta olevia ystäviä, tai jos nyt vilkaisee joskus toista naista vähän pidempää kauppareissulla, tai niin että aina ensin epäilee pahinta. Luottamushan on tärkeää, mutta kuitenkin niin ettei ole ihan vietävissä eikä koskaan ikinä epäile hetkeäkään mitään. Senverran elämänkokemusta tullut ettei sitä omaa miestäänkään välttämättä voi tuntea täysin 100%. Mutta kyttäämään ja vahtimaan en alkaisi. Aikuinen ihminen osaa tehdä valinnat itse, ja jos se valinta on se että esim.  heilastelee (huom, heilastelee, ei vain kaveeraa tms) muiden naisten kanssa niin seuraukset saa sitten sietääkin. Kyllähän jokainen joka pettää, ottaa ite nää asiat huomioon. Vaikka mustasukkaisuudessa on yleenäs kyse myöskin huomiosta. siksi voi olla mustis myös vaikka tietokoneelle tai peleille yms. koska se vie sen huomion pois.  En jaksa olla liian mustasukkainen, mutta omassa päässä kyllä välillä myllertää, mutten anna sen vaikuttaa tekoihin.

Pidän itsestäänselvyytenä sitä, että mieheeni voi luottaa. 

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni mustasukkaisuus on vain omistushalua. Haluan että mies on kanssani omasta vapaasta tahdostaan, ja jos hän haluaakin jotain muuta, päästän hänet ihan vapaasti ja suosiolla lähtemään. Hän on älykäs ihminen, ja tietää kyllä että valehtelemalla ja pettämällä tämä suhde loppuu tosi äkkiä, ja jos hän haluaa tämän suhteen kestävän, hän ei valehtele eikä petä. 

Minusta mustasukkaisuus ei ole omistushalua, vaan pelkoa siitä surusta, mikä tulisi kun toisen menettäisi. Vaikka joskus (hyvin hyvin harvoin) koen mustasukkaisuuden tunteita, niin en koskaan "kiellä" mieheltä mitään. Joskus mietin, että mitä jos työmatkoilla tapahtuu jotain, koska aika usein ne sisältävät baareja tai jotain muuta vastaavaa. Olisi ihan kauhea järkytys, jos mies pettäisi. Tuntuisi kuin koko elämältä lähtisi pohja pois. Olisi paljon järjesteltävää ja ajateltavaa ja lapsiakin pitäisi jaksaa hoitaa. Että se olisi sitten siinä, ja joku muu saisi jatkossa jakaa sänkynsä maailman parhaan miehen kanssa. 

Mutta siis luotan mieheeni hyvin paljon. Joskus tulee vain sellainen häivähdys mustasukkaisuudesta ja siitä, että joku saa viettää miehen kanssa aikaa ja minä en. En ole mustasukkainen koskaan kenellekään tietylle naiselle vaan vain yleisluontoisesti ajatuksen tasolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni mustasukkaisuus on vain omistushalua. Haluan että mies on kanssani omasta vapaasta tahdostaan, ja jos hän haluaakin jotain muuta, päästän hänet ihan vapaasti ja suosiolla lähtemään. Hän on älykäs ihminen, ja tietää kyllä että valehtelemalla ja pettämällä tämä suhde loppuu tosi äkkiä, ja jos hän haluaa tämän suhteen kestävän, hän ei valehtele eikä petä. 

Tuo on kyllä toinen ääripää sairaan mustasukkaisuuden suhteen. Ehkä vastapuoli haluaisi, että merkitset hänelle sen verran, ettei hänen lähtönsä olisi ihan yhdentekevä ja ei tunnu missään.

Nimenomaan. Näissä nettikeskusteluissa tulee sellainen vaikutelma aina tälläisiä kommentteja lukiessa, että kaikki ovat aina vaan lunkisti eikä ole mitään väliä mitä se mies tai nainen tekee "kun kaikkihan saa ite päättää ja on vapaa tahto" jne. "ei minua kyllä haittaa" "menkööt jos on mennäkseen ,ihan sama" ...öö kyllä sitä vähän pitäs välittää toisesta kun suhteessa on, että ei ihan yhdentekevää olis että mitä se toinen puuhailee.  Ite ainakin loukkaantuisin jos olisin miehelleni ihan yhdentekevä ja ei sitä kiinnostas yhtään hillunko illat lähikapakassa vai missä ja ei koskaan mitään epäilis hetkeekään. Kyllä sitä voi vähän kysellä että minne meet ja kenen kanssa yms. tai vähän ilmaista omaakin kantaa asioihin esim. vaikka niihin että on se poikiensaunailta joka viikonloppu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni mustasukkaisuus on vain omistushalua. Haluan että mies on kanssani omasta vapaasta tahdostaan, ja jos hän haluaakin jotain muuta, päästän hänet ihan vapaasti ja suosiolla lähtemään. Hän on älykäs ihminen, ja tietää kyllä että valehtelemalla ja pettämällä tämä suhde loppuu tosi äkkiä, ja jos hän haluaa tämän suhteen kestävän, hän ei valehtele eikä petä. 

Tuo on kyllä toinen ääripää sairaan mustasukkaisuuden suhteen. Ehkä vastapuoli haluaisi, että merkitset hänelle sen verran, ettei hänen lähtönsä olisi ihan yhdentekevä ja ei tunnu missään.

Nimenomaan. Näissä nettikeskusteluissa tulee sellainen vaikutelma aina tälläisiä kommentteja lukiessa, että kaikki ovat aina vaan lunkisti eikä ole mitään väliä mitä se mies tai nainen tekee "kun kaikkihan saa ite päättää ja on vapaa tahto" jne. "ei minua kyllä haittaa" "menkööt jos on mennäkseen ,ihan sama" ...öö kyllä sitä vähän pitäs välittää toisesta kun suhteessa on, että ei ihan yhdentekevää olis että mitä se toinen puuhailee.  Ite ainakin loukkaantuisin jos olisin miehelleni ihan yhdentekevä ja ei sitä kiinnostas yhtään hillunko illat lähikapakassa vai missä ja ei koskaan mitään epäilis hetkeekään. Kyllä sitä voi vähän kysellä että minne meet ja kenen kanssa yms. tai vähän ilmaista omaakin kantaa asioihin esim. vaikka niihin että on se poikiensaunailta joka viikonloppu.

Meillä mies kertoo kyselemättäkin ummet ja lammet tekemisistään ja menemisistään. Hänellä ei myöskään ole mitään poikien saunailtaa joka viikonloppu, eikä muutakaan sellaista tekemistä johon minä suhtautuisin kielteisesti. Ja sama tietysti toisin päin. Tällaisessa suhteessa on helppo olla käyttäytymättä mustasukkaisesti, eikä se johdu mitenkään päin siitä, että ei välittäisi tai olisi kiinnostunut toisesta.

t. 26

Mustasukkaisuus on pelkoa siitä, että tulee nolatuksi, huijatuksi, petetyksi, naurunalaiseksi - on luottavainen ja sinisilmäinen ja selän takana touhutaan muuta.

Onhan tuokin yhdenlaista sairasta kiristämistä:

En ole lainkaan mustasukkainen, mutta yhdestäkin mokasta tämä suhde päättyy enkä itke perään...

Terve mustasukkaisuus, joka syntyy aiheesta ja joka pystytään vielä mahdollisesti käsittelemään asiallisesti, on ihan normaalia. 

Mun mies on älykäs, seurallinen, nauttii ajatusten vaihdosta ihan kaiken ikäisten, kokoisten, näköisten ja eri kokemustaustan omaavien ihmisten kanssa. Hän on pidetty, ystäväpiiri on todella laaja kattaen useamman mantereen.

Itse taas olen sosiaalisesti kömpelö introvertti, joka ei tunnu keksivän mitään mielenkiintoista sanottavaa juuri kenellekään, ei vaikka mieli tekisi. Jostain kumman syystä mies silti arvostaa minua ja näkemyksiäni: Ollaan oltu tiiviisti ja onnellisesti yhdessä vuositolkulla.

Jos mies rakastuisi johonkuhun, minkäs minä sille voisin. Olisin toki surullinen jos hänet menettäisin, sillä tuskin salama kahteen käppyrämäntyyn yhden elämän aikana iskee. Silti en ole mustasukkainen, en huolehdi etukäteen siitä, mitä ei vielä ole tapahtunut. Ollaan miehen kanssa molemmat vapaita menemään ja tulemaan miten tahdotaan. Kun lähden pitempään reissuun, mies toivottaa minulle hyvää matkaa ja toivoo rehellisestä sydämestään, että minulla olisi siellä mahdollisimman hauskaa. Sama toisinpäin. Ja kun taas kohdataan, ollaan onnesta soikeista ja kerrotaan kuulumiset. Nautitaan toistemme seurasta.

Miten mustasukkaisuus tähän kuvioon istuisi? Ei mitenkään.

up

Luottamus. 

Haluttavuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Osittain ehkä pitkässä liitossa toisesta ja toisen luottamuksesta tulee itsestään selvyys. Ei kyseenalaista sitä etteikö se voisi rikkoontua. Toisaalta vaikka se mahdollisuus on olemassa sitä ei murehdi etukäteen vaan vasta jos luottamus rikotaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni mustasukkaisuus on vain omistushalua. Haluan että mies on kanssani omasta vapaasta tahdostaan, ja jos hän haluaakin jotain muuta, päästän hänet ihan vapaasti ja suosiolla lähtemään. Hän on älykäs ihminen, ja tietää kyllä että valehtelemalla ja pettämällä tämä suhde loppuu tosi äkkiä, ja jos hän haluaa tämän suhteen kestävän, hän ei valehtele eikä petä. 

Tuo on kyllä toinen ääripää sairaan mustasukkaisuuden suhteen. Ehkä vastapuoli haluaisi, että merkitset hänelle sen verran, ettei hänen lähtönsä olisi ihan yhdentekevä ja ei tunnu missään.

Ei missään sanottu että ei tunnu missään tai on yhdentekevää. Mutta en itse koe sitä niin, että pystyisin tai haluaisin ketään väkisin pidellä. Tottakai mun sydän särkyisi jos mies pettäisi ja jättäisi, mutta en ymmärrä miksi sitä pitäisi etukäteen surra, tai olla mustasukkainen. Jos niin käy, niin minkä sille voi. Kyllä mies tietää että se merkitsee mulle kaikkea, mutta en silti ala draamailemaan. Sellainen ei vaan ole mun luonteessa.

Vaimo on oikein kaunis ja vientiä olisi, mutta en muista ikinä olleeni mustasukkainen parinvuosikymmenen aikana. Hän kun ei anna aihetta moisteen. Eikä vaimokaan ole koskaan mustasukkaisuutta osoittanut. On vissiin niin kohtalouskoinen, ettei uskottomuutta mustasukkaisuudella voida estää.

Mustasukkaisuus ei ole rakkautta tai välittämistä vaan omaa epävarmuutta toisesta.

Ei se ettei ole mustasukkainen tarkoita ettei haluaisi tai välittäisi. Olen vain realisti ja ymmärrän etten voi omistaa toista ihmistä, olemme tässä suhteessa vapaaehtoisesti. Ainoan kerran olen ollut mustasukkainen kun odotin kuopustamme, olin huonovointinen ja kipeä viimeisinä viikkoina. Mieheni reissasi silloin upean, huippuälykkään kollegansa kanssa monta työmatkaa maailmalla. Mutta sekin johtui omasta huonosta itsetunnosta, ei vieraan uhasta.

Toki mieheni kelpaisi kenelle vaan - edustavan näköinen, hyvin pukeutuva, kivasti tienaava, aina kohtelias ja hyväkäytöksinen, hyvä sängyssä, ihana isä.

Kyllä mua suututtaisi jos hän pettäisi mutta pahinta silloin olisi se valehteleminen ja kieltäminen, ei itse pettäminen

22v yhdessä

Vierailija kirjoitti:

Kaikki pettää! Mitä suotta olla siis mustis ;)

No ei petä, siitä olen ihan 150% varma. Minun mies ei petä, tiedän sen.

Jos mun mies käyttäytyisi niin, että mun pitäisi olla mustasukkainen, niin hän ei olisi mun mies. Mä luotan häneen täysin ja hän minuun. Molemmat mennään vapaasti omissa menoissamme ja kun ollaan yhdessä, nautitaan toisistamme kovasti :-)