Te jotka ette ole yhtään muatasukkaisia kumppanista

Ei jumankauta jos mun mies olis mustasukkanen.. Ero tulis jos joka kerta miespuolisten kavereiden kanssa hengaamisesta tulisi jotain vääntöä. Mutta siis itse aloitukseen: en ole mustasukkainen koska ei ole syytä olla, en vaan luonteeltani ole mustis

Vierailija kirjoitti:

Entä, jos toinen on varsinkin humalassa todella flirtti? Mistä sitä tietää, vaikka flirtti menisi niin pitkälle, että päätyisi samaan sänkyyn? Humala poistaa paljon estoja ja silloin näitä "vahinkoja" sattuu, joista voisi olla mustis. Siinä ei ole silloin kyse mistään riittämisestä tai epävarmuudesta.

Ehkä teillä on sitten erilaiset arvomaailmat?

Vierailija kirjoitti:

Pidättekö toista niin itsestäänselvyytenä vai mikä tässä on? Pieni mustasukkaisuus on tervettä välittämistä. Ainakin pitää toista silloin haluttavana, että kelpaisi jopa muillekin :)

Pidän kumppaniani ihmisenä, jolla on vapaa tahto sekä omat moraalikäsityksensä. Se riittää. Hän luultavasti ajattelee minusta yhtä arvostavasti.

Turha tuhlata omaa aikaa ja energiaa mustasukkaisuuteen. Jos on käydäkseen vieraissa niin kyllä siihen keinot löytyy vaikka puoliso miten kyttäisi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni mustasukkaisuus on vain omistushalua. Haluan että mies on kanssani omasta vapaasta tahdostaan, ja jos hän haluaakin jotain muuta, päästän hänet ihan vapaasti ja suosiolla lähtemään. Hän on älykäs ihminen, ja tietää kyllä että valehtelemalla ja pettämällä tämä suhde loppuu tosi äkkiä, ja jos hän haluaa tämän suhteen kestävän, hän ei valehtele eikä petä. 

Tuo on kyllä toinen ääripää sairaan mustasukkaisuuden suhteen. Ehkä vastapuoli haluaisi, että merkitset hänelle sen verran, ettei hänen lähtönsä olisi ihan yhdentekevä ja ei tunnu missään.

Nimenomaan. Näissä nettikeskusteluissa tulee sellainen vaikutelma aina tälläisiä kommentteja lukiessa, että kaikki ovat aina vaan lunkisti eikä ole mitään väliä mitä se mies tai nainen tekee "kun kaikkihan saa ite päättää ja on vapaa tahto" jne. "ei minua kyllä haittaa" "menkööt jos on mennäkseen ,ihan sama" ...öö kyllä sitä vähän pitäs välittää toisesta kun suhteessa on, että ei ihan yhdentekevää olis että mitä se toinen puuhailee.  Ite ainakin loukkaantuisin jos olisin miehelleni ihan yhdentekevä ja ei sitä kiinnostas yhtään hillunko illat lähikapakassa vai missä ja ei koskaan mitään epäilis hetkeekään. Kyllä sitä voi vähän kysellä että minne meet ja kenen kanssa yms. tai vähän ilmaista omaakin kantaa asioihin esim. vaikka niihin että on se poikiensaunailta joka viikonloppu.

Minä taas loukkaantuisin, jos mies tuollaisia kyselisi. Kyllä hänen pitäisi minut jo tuntea. 

Ja meillä kerrotaan avoimesti tekemisistä, ettei tarvitse edes kysellä. Mies saattaa soittaa käyvänsä työkavereidensa Matin  ja Ollin kanssa yhdellä jne.. Ja minä kerron ihan vastaavasti. 

Mustasukkaisuuden tunteminen ja mustasukkaisesti käyttäytyminen ovat kaksi eri asiaa. Mustasukkaisuutta voi tuntea vaikkei käyttäytyisi yhtään mustasukkaisesti. Ihmisen ei ole pakko toimia jokaisen tunneimpulssinsa mukaan. Esimerkiksi mustasukkaisuuden tunteminen ei ole sama kuin toisen kyttääminen. Kyttääminen on mustasukkaista käytöstä. Tunne ja käytös ovat eri asiat. Tunne ei ole tahdonalainen, käytös on.

Nuorempana olin liian (hullu) mustasukkainen. Kesti kauan tajuta, että siitä ei ole mitään hyötyä itselleen eikä toiselle. Toista ei voi omistaa ja toinen pettää silti jos niin on päättänyt, vaikka olisit kuinka mustis tahansa.

Miksi olisin mustasukkainen? Ei se järvi soutamalla kulu. Kaikki nautinto on vain kotiinpäin, toivon maksimaalista nautinnon määrää meille molemmille. Sitä se rakkaus on, haluaa rakkaalleen mahdollisimman paljon hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tervettä mustasukkaisuutta on se, että pitää kuitenkin silmät ja korvat auki tarvittaessa. Ettei ole ihan täysin sinisilmäinen ja usko ihan kaikkea nielemättä. Ei kuitenkaan pidä kieltää, kahlita, kiristää tai itkeä siitä jos toinen lähtee ulos tai on myös samaa sukupuolta olevia ystäviä, tai jos nyt vilkaisee joskus toista naista vähän pidempää kauppareissulla, tai niin että aina ensin epäilee pahinta. Luottamushan on tärkeää, mutta kuitenkin niin ettei ole ihan vietävissä eikä koskaan ikinä epäile hetkeäkään mitään. Senverran elämänkokemusta tullut ettei sitä omaa miestäänkään välttämättä voi tuntea täysin 100%. Mutta kyttäämään ja vahtimaan en alkaisi. Aikuinen ihminen osaa tehdä valinnat itse, ja jos se valinta on se että esim.  heilastelee (huom, heilastelee, ei vain kaveeraa tms) muiden naisten kanssa niin seuraukset saa sitten sietääkin. Kyllähän jokainen joka pettää, ottaa ite nää asiat huomioon. Vaikka mustasukkaisuudessa on yleenäs kyse myöskin huomiosta. siksi voi olla mustis myös vaikka tietokoneelle tai peleille yms. koska se vie sen huomion pois.  En jaksa olla liian mustasukkainen, mutta omassa päässä kyllä välillä myllertää, mutten anna sen vaikuttaa tekoihin.

Olipa ristiriitaista. Päässäsi myllertää mutta et muka ole mustasukkainen. Olet sinä, mutta pojot siitä, ettet tee siitä kumppanisi ongelmaa. Enkä tajunnut tuota, että pitää pitää silmät ja korvat auki eikä olla sinisilmäinen. Häh? Ei minusta puolisoa pidä epäillä ihan periaatteen vuoksi. Mitä se muuten auttaa, ettei ole sinisilmäinen? Voiko sillä jotenkin estää pettämistä? Ei voi, joten turhaa touhua. Toki sitten voi alkaa epäillä, jos puolison aika ja huomio on jossain muualla, mutta silloinhan vahinko on jo tapahtunut.

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito…

Ihan normaali tunne. Moni taitaa nyt ajatella vain sairaalloista mustasukkaisuutta tai kieltää omat tunteensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tervettä mustasukkaisuutta on se, että pitää kuitenkin silmät ja korvat auki tarvittaessa. Ettei ole ihan täysin sinisilmäinen ja usko ihan kaikkea nielemättä. Ei kuitenkaan pidä kieltää, kahlita, kiristää tai itkeä siitä jos toinen lähtee ulos tai on myös samaa sukupuolta olevia ystäviä, tai jos nyt vilkaisee joskus toista naista vähän pidempää kauppareissulla, tai niin että aina ensin epäilee pahinta. Luottamushan on tärkeää, mutta kuitenkin niin ettei ole ihan vietävissä eikä koskaan ikinä epäile hetkeäkään mitään. Senverran elämänkokemusta tullut ettei sitä omaa miestäänkään välttämättä voi tuntea täysin 100%. Mutta kyttäämään ja vahtimaan en alkaisi. Aikuinen ihminen osaa tehdä valinnat itse, ja jos se valinta on se että esim.  heilastelee (huom, heilastelee, ei vain kaveeraa tms) muiden naisten kanssa niin seuraukset saa sitten sietääkin. Kyllähän jokainen joka pettää, ottaa ite nää asiat huomioon. Vaikka mustasukkaisuudessa on yleenäs kyse myöskin huomiosta. siksi voi olla mustis myös vaikka tietokoneelle tai peleille yms. koska se vie sen huomion pois.  En jaksa olla liian mustasukkainen, mutta omassa päässä kyllä välillä myllertää, mutten anna sen vaikuttaa tekoihin.

Olipa ristiriitaista. Päässäsi myllertää mutta et muka ole mustasukkainen. Olet sinä, mutta pojot siitä, ettet tee siitä kumppanisi ongelmaa. Enkä tajunnut tuota, että pitää pitää silmät ja korvat auki eikä olla sinisilmäinen. Häh? Ei minusta puolisoa pidä epäillä ihan periaatteen vuoksi. Mitä se muuten auttaa, ettei ole sinisilmäinen? Voiko sillä jotenkin estää pettämistä? Ei voi, joten turhaa touhua. Toki sitten voi alkaa epäillä, jos puolison aika ja huomio on jossain muualla, mutta silloinhan vahinko on jo tapahtunut.

Molemmat ovat mustasukkaisia, mutta se raja mistä kyseinen tunne syntyy on eri. Jos et ole lainkaan mustasukkainen, niin sulle on täysin ok jos mies paneskelee toista naista silmiesi alla (kärjistetysti).

Vierailija kirjoitti:

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito…

Ihan normaali tunne. Moni taitaa nyt ajatella vain sairaalloista mustasukkaisuutta tai kieltää omat tunteensa.

Se on normaali tunne vain silloin, kun siihen on jotain syytä! Minulla ei ole ollut mitään sellaista. Jos ne syyt ovat vain omassa päässä, niin en nyt tiedä, voiko sitä terveeksi sanoa. Sama kuin olisi vihainen ilman syytä. Jos on tällaisia elämää haittaavia tunteita, joilla ei ole mitään syy- ja seuraussuhdetta todellisuudessa, kannattaa mennä terapiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tervettä mustasukkaisuutta on se, että pitää kuitenkin silmät ja korvat auki tarvittaessa. Ettei ole ihan täysin sinisilmäinen ja usko ihan kaikkea nielemättä. Ei kuitenkaan pidä kieltää, kahlita, kiristää tai itkeä siitä jos toinen lähtee ulos tai on myös samaa sukupuolta olevia ystäviä, tai jos nyt vilkaisee joskus toista naista vähän pidempää kauppareissulla, tai niin että aina ensin epäilee pahinta. Luottamushan on tärkeää, mutta kuitenkin niin ettei ole ihan vietävissä eikä koskaan ikinä epäile hetkeäkään mitään. Senverran elämänkokemusta tullut ettei sitä omaa miestäänkään välttämättä voi tuntea täysin 100%. Mutta kyttäämään ja vahtimaan en alkaisi. Aikuinen ihminen osaa tehdä valinnat itse, ja jos se valinta on se että esim.  heilastelee (huom, heilastelee, ei vain kaveeraa tms) muiden naisten kanssa niin seuraukset saa sitten sietääkin. Kyllähän jokainen joka pettää, ottaa ite nää asiat huomioon. Vaikka mustasukkaisuudessa on yleenäs kyse myöskin huomiosta. siksi voi olla mustis myös vaikka tietokoneelle tai peleille yms. koska se vie sen huomion pois.  En jaksa olla liian mustasukkainen, mutta omassa päässä kyllä välillä myllertää, mutten anna sen vaikuttaa tekoihin.

Olipa ristiriitaista. Päässäsi myllertää mutta et muka ole mustasukkainen. Olet sinä, mutta pojot siitä, ettet tee siitä kumppanisi ongelmaa. Enkä tajunnut tuota, että pitää pitää silmät ja korvat auki eikä olla sinisilmäinen. Häh? Ei minusta puolisoa pidä epäillä ihan periaatteen vuoksi. Mitä se muuten auttaa, ettei ole sinisilmäinen? Voiko sillä jotenkin estää pettämistä? Ei voi, joten turhaa touhua. Toki sitten voi alkaa epäillä, jos puolison aika ja huomio on jossain muualla, mutta silloinhan vahinko on jo tapahtunut.

Molemmat ovat mustasukkaisia, mutta se raja mistä kyseinen tunne syntyy on eri. Jos et ole lainkaan mustasukkainen, niin sulle on täysin ok jos mies paneskelee toista naista silmiesi alla (kärjistetysti).

No totta kai tuollainen tilanne nostaisi vaikka mitä tunteita. Harva kai tässä ketjussa on tosissaan väittänyt, ettei olisi aiheesta mustis. Mutta kun ei ole aihetta. Minusta ei ole normaalia elätellä mitään mielikuvia kumppanista pettämässä ja kokea sitten tunteita oman fiktion pohjalta. Haluan elää todellisuudessa. Olen sitten mustasukkainen, kun aihetta ilmenee. 30 vuoteen ei ole ilmennyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tervettä mustasukkaisuutta on se, että pitää kuitenkin silmät ja korvat auki tarvittaessa. Ettei ole ihan täysin sinisilmäinen ja usko ihan kaikkea nielemättä. Ei kuitenkaan pidä kieltää, kahlita, kiristää tai itkeä siitä jos toinen lähtee ulos tai on myös samaa sukupuolta olevia ystäviä, tai jos nyt vilkaisee joskus toista naista vähän pidempää kauppareissulla, tai niin että aina ensin epäilee pahinta. Luottamushan on tärkeää, mutta kuitenkin niin ettei ole ihan vietävissä eikä koskaan ikinä epäile hetkeäkään mitään. Senverran elämänkokemusta tullut ettei sitä omaa miestäänkään välttämättä voi tuntea täysin 100%. Mutta kyttäämään ja vahtimaan en alkaisi. Aikuinen ihminen osaa tehdä valinnat itse, ja jos se valinta on se että esim.  heilastelee (huom, heilastelee, ei vain kaveeraa tms) muiden naisten kanssa niin seuraukset saa sitten sietääkin. Kyllähän jokainen joka pettää, ottaa ite nää asiat huomioon. Vaikka mustasukkaisuudessa on yleenäs kyse myöskin huomiosta. siksi voi olla mustis myös vaikka tietokoneelle tai peleille yms. koska se vie sen huomion pois.  En jaksa olla liian mustasukkainen, mutta omassa päässä kyllä välillä myllertää, mutten anna sen vaikuttaa tekoihin.

Olipa ristiriitaista. Päässäsi myllertää mutta et muka ole mustasukkainen. Olet sinä, mutta pojot siitä, ettet tee siitä kumppanisi ongelmaa. Enkä tajunnut tuota, että pitää pitää silmät ja korvat auki eikä olla sinisilmäinen. Häh? Ei minusta puolisoa pidä epäillä ihan periaatteen vuoksi. Mitä se muuten auttaa, ettei ole sinisilmäinen? Voiko sillä jotenkin estää pettämistä? Ei voi, joten turhaa touhua. Toki sitten voi alkaa epäillä, jos puolison aika ja huomio on jossain muualla, mutta silloinhan vahinko on jo tapahtunut.

Molemmat ovat mustasukkaisia, mutta se raja mistä kyseinen tunne syntyy on eri. Jos et ole lainkaan mustasukkainen, niin sulle on täysin ok jos mies paneskelee toista naista silmiesi alla (kärjistetysti).

No totta kai tuollainen tilanne nostaisi vaikka mitä tunteita. Harva kai tässä ketjussa on tosissaan väittänyt, ettei olisi aiheesta mustis. Mutta kun ei ole aihetta. Minusta ei ole normaalia elätellä mitään mielikuvia kumppanista pettämässä ja kokea sitten tunteita oman fiktion pohjalta. Haluan elää todellisuudessa. Olen sitten mustasukkainen, kun aihetta ilmenee. 30 vuoteen ei ole ilmennyt.

No sitten kyse ei ole mustasukkaisuudesta vaan luottamuksesta. Käytännössä siis jokainen ihminen on perimmiltään mustasukkainen, myös sinä. Miksi nostat itsesi alustalle? Loppujen lopuksi kyse on vain luottamuksesta elämään yleisesti. Sinä et voi määritellä tätä normaalin luottamuksen rajaa. Kukaan ei voi. Siksi on typerää perustella omaa toimintaansa jotenkin paremmaksi ja hyväksyttävämmäksi tavaksi toimia.

Mustasukkaisuuden tunteessa ei ole mitään väärää. Se on vain tunne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tervettä mustasukkaisuutta on se, että pitää kuitenkin silmät ja korvat auki tarvittaessa. Ettei ole ihan täysin sinisilmäinen ja usko ihan kaikkea nielemättä. Ei kuitenkaan pidä kieltää, kahlita, kiristää tai itkeä siitä jos toinen lähtee ulos tai on myös samaa sukupuolta olevia ystäviä, tai jos nyt vilkaisee joskus toista naista vähän pidempää kauppareissulla, tai niin että aina ensin epäilee pahinta. Luottamushan on tärkeää, mutta kuitenkin niin ettei ole ihan vietävissä eikä koskaan ikinä epäile hetkeäkään mitään. Senverran elämänkokemusta tullut ettei sitä omaa miestäänkään välttämättä voi tuntea täysin 100%. Mutta kyttäämään ja vahtimaan en alkaisi. Aikuinen ihminen osaa tehdä valinnat itse, ja jos se valinta on se että esim.  heilastelee (huom, heilastelee, ei vain kaveeraa tms) muiden naisten kanssa niin seuraukset saa sitten sietääkin. Kyllähän jokainen joka pettää, ottaa ite nää asiat huomioon. Vaikka mustasukkaisuudessa on yleenäs kyse myöskin huomiosta. siksi voi olla mustis myös vaikka tietokoneelle tai peleille yms. koska se vie sen huomion pois.  En jaksa olla liian mustasukkainen, mutta omassa päässä kyllä välillä myllertää, mutten anna sen vaikuttaa tekoihin.

Olipa ristiriitaista. Päässäsi myllertää mutta et muka ole mustasukkainen. Olet sinä, mutta pojot siitä, ettet tee siitä kumppanisi ongelmaa. Enkä tajunnut tuota, että pitää pitää silmät ja korvat auki eikä olla sinisilmäinen. Häh? Ei minusta puolisoa pidä epäillä ihan periaatteen vuoksi. Mitä se muuten auttaa, ettei ole sinisilmäinen? Voiko sillä jotenkin estää pettämistä? Ei voi, joten turhaa touhua. Toki sitten voi alkaa epäillä, jos puolison aika ja huomio on jossain muualla, mutta silloinhan vahinko on jo tapahtunut.

Molemmat ovat mustasukkaisia, mutta se raja mistä kyseinen tunne syntyy on eri. Jos et ole lainkaan mustasukkainen, niin sulle on täysin ok jos mies paneskelee toista naista silmiesi alla (kärjistetysti).

No totta kai tuollainen tilanne nostaisi vaikka mitä tunteita. Harva kai tässä ketjussa on tosissaan väittänyt, ettei olisi aiheesta mustis. Mutta kun ei ole aihetta. Minusta ei ole normaalia elätellä mitään mielikuvia kumppanista pettämässä ja kokea sitten tunteita oman fiktion pohjalta. Haluan elää todellisuudessa. Olen sitten mustasukkainen, kun aihetta ilmenee. 30 vuoteen ei ole ilmennyt.

Mitä ne aiheet olisi, mistä voisi olla mustasukkainen? En ole tuo ylempi kirjoittaja, mutta mustasukkaisuus aiheesta on "tervettä mustasukkaisuutta" ja omien fantasioiden pohjalta syntynyt mustasukkaisuus taas "epätervettä"? Ymmärränkö oikein...

Minä en ymmärrä mustasukkaisuutta lainkaan. Jos mieheni haluaisi pettää tai jättää minut, mustasukkaisuuteni ei sitä estäisi, joten mustasukkaisuus on täysin hyödytöntä.

Luotan häneen 100%.

Eikä ole antanut syytä olla mustis.

Toki hän saisi kenet vaan haluaa, mutta hän haluaa minut <3

No varmaan olisin mustasukkainen jossain tilanteessa, mutta on aivan selvä, että ketään en voi pakottaa olemaan kanssani.

Inhon puistatuksia minussa aiheuttavat kaikki "naiset kilpailevat keskenään samasta miehestä" tyyliset tilanteet. En lähtisi sellaiseen kilpailuun, enkä halua enkä osaa kieroilla.