Miten ihmiset kehtaa saikuttaa, vaikka oikeasti ovat ihan työkykyisiä?

Työskentelen avokonttorissa ja meillä on samalla osastolla noin 30 työntekijää. Muutamalla on reilusti sairauspoissaoloja. Yhdellä oli miesystävä toisella paikkakunnalla ja kas kummaa aika paljon tällä kyseisellä työntekijällä oli juuri ennen viikonloppua tai viikonlopun jälkeen poissaoloja.

Lisäksi yksi on aina säännöllisesti päivän tai kaksi pois, meillä saa olla 3 päivää omalla ilmoituksella.

Meillä jos joku on pois niin muut hoitavat sairaana olevan työt. Työskentelemme 4 hengen ryhmissä ja sama ryhmä hoitaa aina poissaolevan työt. Jos ryhmässä sattuu olemaan ammattisaikuttaja niin siinähän sitten on kiva aina tehdä toisenkin työt. Se vaikuttaa myös omaan työhön ja sitä myöten myös siihen millaiseksi oma myynti muodostuu ja miten paljon saa bonusrahaa.

Vierailija kirjoitti:

Inhoan ihmisiä jotka eivät jää sairaina koitin. En tiedä ovatko vain nuo veemäisiä ihmisiä että haluavat levittää tauteja, vai vaan niin tyhmiä?

Pahimmillaan puhutaan kuinka muu perhe norossa ja omaa välttää vähän vääntää, mutta "kyllä vielä pari tuntia tässä kestän": tuloksena se että muut saavat töissä saman taudin ja moni tartuttaa oman perheensä jne. JÄRKYTTÄVÄT kustannukset vert. sairas olisi vain jäänyt kotiin.

Myös työ vaikuttaa siihen mistä kannattaa/pitää jäädä salkulle. Jos ammattina on puhuminen, niin "pikku käheys" päällä kun päivän pari 8h puhuu töissä, ääni voi kadota kokonaan, saikulle kannattaa jäädä nopeammin mitä ihminen jonka ammatissa ei välttämättä puhuta "sanaakaan" koko päivän aikana.

Samoin ravintola-alalla toivon ettei kukaan kokkaa salaattia millään "mahatautisilla" käsillä, sitä vastoin joku (omaa autoa) ajava lumiaura-kuski ei ketään tartuta kun on siellä omassa kopeissaan (kirjaimellisesti).

Mulla on ainakin joku kirottu luterilainen asenne syvällä sisimmässäni: ellei ole 100% toimintakyvytön, sairausloma tuntuu jotenkin huonosti perustellulta. Ja tämä siitä huolimatta että työpaikan yhteiskeittiössä pärskivät ja niistävät ihmiset saavat minulla itselläni kiukun pintaan. Tästä asenteesta olen ehkä pikkuhiljaa oppimassa hivenen pois kypsän iän lähestyessä, mutta tiukassa se istuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en tajua! Ihan pienimmästä tekosyystä jäädään kotiin. Esim kurkku hieman kipeä. Eikö huono omatunto paina, kun työt kaatuu muiden niskaan??

Onko täällä ketään tapasaikuttelijaa? Miten kehtaatte?

Tapanani on olla usein saikulla. Syy siihen ovat rankat rintasyövän hoidot. Ei hävetä. Miksi pitäisi?

Ymmärsit varmasti, että ap ei tarkoittanut sinua. Meillä työpaikan saikuttaja sanoi mulle suoraan jäädessään baariin, josta itse lähdin yhden (juoman, ei klo 1) jälkeen, että huomenna on taas hirveä selkäkipu ja iski silmää.

Vierailija kirjoitti:

Osalla on duuni raskasta ja pomona armoton vpää, joka ei mielellään lomia anna.

Mä jotenkin ymmärrän nämä saikuttajat tietyillä ehdoilla. Mieluummin pikku saikuttaminen kuin totaalinen loppuunpalaminen tai uupumus. Hyvin harvassa paikassa voi ottaa päivän pari löysää vain pyytämällä esimieheltä palkatonta. < jos tuon päälle ymmärrettäis enemmän, niin varmasti saikuttajia olisi vähemmän.

Omalla duunipaikalla tuntuu olevan ongelma, että jengi tulee liian kipeenä töihin. Sitten tekevät tehottomina hommiansa (joku muu joutuu korjaamaan tai itse käyttävät tuplasti aikaa yhden asian tekoon) ja tartuttavat muut.

Meillä taas nämä tapasaikuttajat käyttävät nimenomaa saikkua palkattoman sijasta. Meillä on paljon hiljaisempia päiviä, esim. arkipyhien yhteyteen osuvat päivät tai koululaisten loma-ajat, jolloin on kätevä pitää lomapäiviä tai palkatonta vapaata. Nämä tapasaikuttajat ilmoittavat voivansa olla töissä noina päivinä, mutta kas kummaa, aina sattuu samoille ihmisille iskemään mahatauti tai kuume, josta ei kuitenkaan näy jälkeäkään ennen tai jälkeen poissaolon.

Vierailija kirjoitti:

Miten jaksaa ihmiset murehtia toisten sairaslomaa? Mulle on ihan sama, vaikka koko muu yritys olisi sairaslomalla.

Mulle se ei ole ihan sama, jos joudun tekemään työkaverinkin työt. Aina ei sijaista saa, eikä esimieskään voi moneen paikkaan revetä, jos on useampi ihminen pois yhtä aikaa. Moraalini ei silti anna periksi jättää osaa asiakkaista syöttämättä ja kuivittamatta vain sen takia, että työkaveri halusikin aloittaa viikkovapaat kaksi päivää etuajassa.

Täällä Ruotsissa ollaan ensin 7päivää omalla ilmoituksella. Sitten jos sairaus jatkuu mennään hakemaan lääkärintodistus.

Että on kyllä oman kokemukseni mukaan tämä 15v täällä työelämässä Todella paljon turhaa ja tarpeetonta saikuttamisra: ont i magen??!

Itse alan nyt vasta vähän rohkaistua ottamaan samanlaista omaa lomaa.

Ano otti kilometrikorvauksetkin samalla kun saikutti.

Kysy ennemmin työnantajilta miten ne kehtaa riistää ihmisiä. Saikku on ansaittua vapaata sairauden vuoksi.

"SAIKUTTAA" Mikä hemmetin pissisjoukko näitä sanahirviöitä keksii.

En viitsi huvikseni levittää koronaa tai muutakaan tautia työpaikalla. Siksi jään kotiin, jos olen kipeä, vaikka olisinkin työkykyinen. Vastuutonta lähteä räkäisenä köhimään tauteja ympäriinsä. 

Vierailija kirjoitti:

"SAIKUTTAA" Mikä hemmetin pissisjoukko näitä sanahirviöitä keksii.

Varmaan tämä "nollari"-sukupolvi :D:D:D Meni teet väärään kurkkuun, kun ensimmäisen kerran luin sanan nollari :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten jaksaa ihmiset murehtia toisten sairaslomaa? Mulle on ihan sama, vaikka koko muu yritys olisi sairaslomalla.

Mulle se ei ole ihan sama, jos joudun tekemään työkaverinkin työt. Aina ei sijaista saa, eikä esimieskään voi moneen paikkaan revetä, jos on useampi ihminen pois yhtä aikaa. Moraalini ei silti anna periksi jättää osaa asiakkaista syöttämättä ja kuivittamatta vain sen takia, että työkaveri halusikin aloittaa viikkovapaat kaksi päivää etuajassa.

Mä en ole orja, joten en tee työkavereiden töitä. Jos esimies haluaa ne hoidettavan, hän hommaa sijaiset. Jos ei saa sijaisia, se ei ole minun ongelmani. Tosin en olekaan "kutsumushoitaja". 

Kunnanhommisa on ihan yleistä saikuttaa vähintään  2-3 päivää kuukaudessa lomien lisäksi. Olin aikanaan kunnalla töissä ja meillekin näytetiin tilastoa, jossa työntekijällä oli keskimäärin 35-40 päivää "sairaspoissaoloja" vuodessa. Osa saikutti siksi, kun oli tympiintynyt homminsaa Toiset taa siksi, että piti hoidella omia asioita ja ei haluttu käyttää lomapäiviä tai ottaa palkallista vapaata niiden hoitamiseen. Kolmannet siksi, että oli taas tulossa organisaatiomuutos jolloin piti saikuttaa jo etukäteen, jottei vaan joudu osallistumaan sen tekemiseen. Oli siellä sentään pieni osa niitäkin, jotka olivat ihan oikeista syistä saikulla, mutta kyllä ne oli ainakin siinä kunnassa vähemmistöä.

Kertooko saikuttaminen enemmän työntekijästä vai työpaikasta?

Meillä saikuttaminen räjähti käsiin viime syksynä. Toki papereissa syynä on flunssa/koronaepäily, mutta todellisuudessa..

Työpaikan ilmapiiri on huono. Esimies vaihtui ja alkoi mikromanagerointi, tehojen kyttäys, valtavat tehtävävuoret ja loputon paasaus budjetista. Osa porukasta jatkoi samoin kuin ennenkin, ei stressiä tai kiirettä vaan tekivät juuri sen mikä huvitti. Kun taas me tunnolliset yritimme paikata heidän jälkiään tehden useamman ihmisen työt skipaten tauot. Nyt kaikki ovat väsyneitä ja sitoutuneisuus yritykseen 0. Saikulle jäädään heti ja motivaatio olematon.

Ennen pidin työstäni, tein paljon extraa koska nautin siitä. Nyt? Ellen ole saikulla, teen juuri ja juuri minimin. Esimiehen loman käytimme pääasiassa paskanjauhantaan ja vaihtuvuus on nyt suuri - ne jotka vielä talossa on, ovat etsimässä jatkuvasti uutta työpaikkaa. Itsekin lähden heti kun vain pystyn, muiden syiden takia olen sidottuna taloon vielä tämän vuoden.

Omaa lomaa ei myönnetä, työpaikka ei jousta ollenkaan, esimies ja koko johtoporras ihan mulkvisteja, surkea työilmapiiri. Saikulla saa vapaata kun sitä tarvitsee. Ei ole minun asiani, miten työt hoidetaan silloin kun en itse töissä ole. Esimies hoitakoon työnsä. Ihan oikein sille ämmälle. Olen kostosaikuttaja siis.

Työelämä on nykyään hirveää - kilpailu ja odotukset on kovia ja työn odotetaan olevan pääprioriteetti. Työpaikka taas ei tarjoa usein työntekijälle mitään muuta porkkanaa kuin palkan joka usein sekin huonohko. Teen työni hyvin, mutta laitan koneen kiinni kun päivittäinen työaika päättyy. Töissä käyn saadakseni rahaa ja en suostu tekemään huomattavan paljon ylitöitä. Jos on paha mieli tai huono olo, jään hyvällä omatunnolla kotiin. Mielestäni muidenkin pitäisi ja ihan ilman syyllistämistä - oletuksella ettet ole joka kuukausi useita päiviä poissa. Pieni lepo jokaiselle sallittakoon ja joskus se on tarpeellista jos töissä on huono ilmapiiri tai on muuten uupunut.

Onhan ne pitämättömät sairaslomat joskus käytettävä pois.