Opettajaksi vai psykologiksi?

Kummassa viihtysit paremmin? Isoo laumaa paimentamassa vai syvällisempää työskentelyä (yleensä) yhteen ihmiseen syventyen?

Opettajaksi. Psykologilla pidemmät päivät, lyhyemmät lomat ja työ painottuu ongelmaisten ihmisten auttamiseen. Opettajanakin voi olla raskasta, mutta työ ei kohdistu vain ihmisten ongelmiin.

Vierailija kirjoitti:

Kummassa viihtysit paremmin? Isoo laumaa paimentamassa vai syvällisempää työskentelyä (yleensä) yhteen ihmiseen syventyen?

Tätä itsekin meinasin sanoa. Opettajan työ on hyvin hektistä tilanteessa elämistä, sata palloa ilmassa yhtä aikaa, eikä pikkutarkasta huolellisesta työstä nauttiva ehkä pysty siitä nauttimaan. Toisaalta tylsiä ja samanlaisia päiviä ei ole. Kun taas psykologi voi paremmin keskittyä johonkin työhön ainakin hetkeksi aikaa, ja käyttää aikaa jopa ihan pelkästään yhden ihmisen kanssa olemiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla pikkuisen eri tasoiset sisäänpääsyvaatimukset koulutuksissa. Sinänsä rahkeita voi hyvinkin olla molempiin.

Mitä tarkoitat? Luokanopettajakoulutukseen taitaa päästä kymmenen prosenttia hakijoista. Ei siis ihan heittämällä mennä. Aineenopettajien aloissa on sellaisia, joita harva uskaltaa edes lähteä yrittämään, esimerkiksi matemaattiset aineet. Ei ole kaikista selviämään niistä opinnoista. Myös psyka on suosittu ala, mutta toisaalta pääsykokeet ovat täynnä ihmisiä, joilla ei ole mitään käsitystä siitä, mitä ovat tekemässä. Sisään pääsee kyllä se, joka on oikeassa paikassa ja ymmärtää, mitä opinnot tulevat vaatimaan.

Tuossa ylempänä vastasinkin, etten tiennytkään opekoulutukseen olevan vaikea päästä. Kymmenen prossan sisäänpääsy on aika alhainen, mutta toisaalta ei hirveän harvinainen sisäänpääsyprosentti kuitenkaan. Psykologiaan on viime vuosina päässyt pari prosenttia hakijoista, on se huomattavasti vähemmän. Se nyt on selvä, että kokeessa kuin kokeessa täytyy tietää, mitä on tekemässä.

Suuri osa ei tiedä. Luulevat olevansa tulossa pohtimaan syntyjä syviä, kun tilastomatikka on se, mitä pitäisi osata. Lisäksi tutkimusten mukaan psyka kiehtoo usein niitä, joilla on omia mielenterveyden haasteita. Vakavasti otettavaa kilpailua on siis siellä vähemmän kuin voisi luvuista päätellä.

Nuo jotka eivät ole matemaattisesti suuntautuneita eivätkä pääse psykan laitokselle, hakevat jollekin helpommalle psykan alueelle ( kehityspsykologia, työpsyka tms.) ja myöhemmin erivapaudella siirtyvät varsinaisiksi psykologian opiskelijoiksi ja saavat psykologin pätevyyden.

Suomessa ei ole mitään muuta väylää, kuin päästä sisään pääsykokeen kautta.

Fake News! Tiedän useita jotka hakeneet erivapautta! Yksi jopa luki sivuaineena Tampereella, pääsi vahingossa syventävien kursseille ja lopulta tiedekuntaneuvosto myönsi luvan suorittaa Laudatur-opinnot! Keinoja ja tapauksia löytyy!

Psykalle on valittu tyypillisesti 1,5-2 % hakijoista. Hakijamääristä en opekoulutukseen osaa sanoa eli ei voi suoraan verrata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla pikkuisen eri tasoiset sisäänpääsyvaatimukset koulutuksissa. Sinänsä rahkeita voi hyvinkin olla molempiin.

Mitä tarkoitat? Luokanopettajakoulutukseen taitaa päästä kymmenen prosenttia hakijoista. Ei siis ihan heittämällä mennä. Aineenopettajien aloissa on sellaisia, joita harva uskaltaa edes lähteä yrittämään, esimerkiksi matemaattiset aineet. Ei ole kaikista selviämään niistä opinnoista. Myös psyka on suosittu ala, mutta toisaalta pääsykokeet ovat täynnä ihmisiä, joilla ei ole mitään käsitystä siitä, mitä ovat tekemässä. Sisään pääsee kyllä se, joka on oikeassa paikassa ja ymmärtää, mitä opinnot tulevat vaatimaan.

Tuossa ylempänä vastasinkin, etten tiennytkään opekoulutukseen olevan vaikea päästä. Kymmenen prossan sisäänpääsy on aika alhainen, mutta toisaalta ei hirveän harvinainen sisäänpääsyprosentti kuitenkaan. Psykologiaan on viime vuosina päässyt pari prosenttia hakijoista, on se huomattavasti vähemmän. Se nyt on selvä, että kokeessa kuin kokeessa täytyy tietää, mitä on tekemässä.

Suuri osa ei tiedä. Luulevat olevansa tulossa pohtimaan syntyjä syviä, kun tilastomatikka on se, mitä pitäisi osata. Lisäksi tutkimusten mukaan psyka kiehtoo usein niitä, joilla on omia mielenterveyden haasteita. Vakavasti otettavaa kilpailua on siis siellä vähemmän kuin voisi luvuista päätellä.

Nuo jotka eivät ole matemaattisesti suuntautuneita eivätkä pääse psykan laitokselle, hakevat jollekin helpommalle psykan alueelle ( kehityspsykologia, työpsyka tms.) ja myöhemmin erivapaudella siirtyvät varsinaisiksi psykologian opiskelijoiksi ja saavat psykologin pätevyyden.

Suomessa ei ole mitään muuta väylää, kuin päästä sisään pääsykokeen kautta.

Fake News! Tiedän useita jotka hakeneet erivapautta! Yksi jopa luki sivuaineena Tampereella, pääsi vahingossa syventävien kursseille ja lopulta tiedekuntaneuvosto myönsi luvan suorittaa Laudatur-opinnot! Keinoja ja tapauksia löytyy!

Kerrohan sitten vielä, miten ”haetaan jollekin helpommalle psykan alueelle”.

P.S. Erivapautta _hakeneita_ tosiaan varmasti löytyy, eri asia, myönnetäänkö (ei).

Minulle avo-testi ehdottaa aina opettajaa, pappia tai psykologia. Oikeasti olen äikänopettaja. Samanlaisia ominaisuuksia vaaditaan kummassakin työssä.

Itse olen ollut tyytyväinen omaan valintaani. Psykologina palkkani olisi todennäköisesti pienempi ja lomat lyhyemmät. Työstäni pidän paljon, mutta varmasti psykologinakin viihtyisin.[/quote]Hoh hoh... Tuskinpa olisit päässyt psykologiksi opiskelemaan. Mutta kiva että olet tyytyväinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla pikkuisen eri tasoiset sisäänpääsyvaatimukset koulutuksissa. Sinänsä rahkeita voi hyvinkin olla molempiin.

Mitä tarkoitat? Luokanopettajakoulutukseen taitaa päästä kymmenen prosenttia hakijoista. Ei siis ihan heittämällä mennä. Aineenopettajien aloissa on sellaisia, joita harva uskaltaa edes lähteä yrittämään, esimerkiksi matemaattiset aineet. Ei ole kaikista selviämään niistä opinnoista. Myös psyka on suosittu ala, mutta toisaalta pääsykokeet ovat täynnä ihmisiä, joilla ei ole mitään käsitystä siitä, mitä ovat tekemässä. Sisään pääsee kyllä se, joka on oikeassa paikassa ja ymmärtää, mitä opinnot tulevat vaatimaan.

Tuossa ylempänä vastasinkin, etten tiennytkään opekoulutukseen olevan vaikea päästä. Kymmenen prossan sisäänpääsy on aika alhainen, mutta toisaalta ei hirveän harvinainen sisäänpääsyprosentti kuitenkaan. Psykologiaan on viime vuosina päässyt pari prosenttia hakijoista, on se huomattavasti vähemmän. Se nyt on selvä, että kokeessa kuin kokeessa täytyy tietää, mitä on tekemässä.

Eikai luokanopekoulutukseen ole koskaan päässyt 10% hakijoista? Paljon vähemmän käsittääkseni... Kasvatustieteellinen on eri asia.

Opettajien työtilanne on oikeasti huono, erityisesti aineenopettajien tilanne on surkea. Erityisopettajille on toistaiseksi vielä hyvin töitä, mutta tulevaisuus sielläkin kysymysmerkki, sillä erityisopetusta putetaan kouluissa kovalla kädellä

. Itse olisin pohdiskelijatyyppinä mieluummin psykologi. Eli valintaa tehdessäsi punnitse myös omaa persoonaasi ja työnkuvaa.

Ainakin luokanopettaja ja erityisopettajakoulutuksiin sisäänpääsy saattaa suurimmissa kaupungeissa olla muutaman prosentin luokkaa, eipä tuo psykalle pääsy prosentuaalisesti sen helpompaa ole. Psykologian pääsykokeet vaativammat, opettajilta taas syynätään soveltuvuutta alalle tarkkaan.

Vierailija kirjoitti:

Minulle avo-testi ehdottaa aina opettajaa, pappia tai psykologia. Oikeasti olen äikänopettaja. Samanlaisia ominaisuuksia vaaditaan kummassakin työssä.

Itse olen ollut tyytyväinen omaan valintaani. Psykologina palkkani olisi todennäköisesti pienempi ja lomat lyhyemmät. Työstäni pidän paljon, mutta varmasti psykologinakin viihtyisin.

Hoh hoh... Tuskinpa olisit päässyt psykologiksi opiskelemaan. Mutta kiva että olet tyytyväinen.

No ei se nyt viiden laudaturin papereilla varmaan ihan mahdotonta olisi ollut🤣.

Vierailija kirjoitti:

Opettajien työtilanne on oikeasti huono, erityisesti aineenopettajien tilanne on surkea. Erityisopettajille on toistaiseksi vielä hyvin töitä, mutta tulevaisuus sielläkin kysymysmerkki, sillä erityisopetusta putetaan kouluissa kovalla kädellä

. Itse olisin pohdiskelijatyyppinä mieluummin psykologi. Eli valintaa tehdessäsi punnitse myös omaa persoonaasi ja työnkuvaa.

Ainakin luokanopettaja ja erityisopettajakoulutuksiin sisäänpääsy saattaa suurimmissa kaupungeissa olla muutaman prosentin luokkaa, eipä tuo psykalle pääsy prosentuaalisesti sen helpompaa ole. Psykologian pääsykokeet vaativammat, opettajilta taas syynätään soveltuvuutta alalle tarkkaan.

Se psykologiksi opiskelu tai psykologina työskentely ei todellakaan useimmiten ole mitään pohdiskelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajille ei ainakaan tällä hetkellä ole töitä.

Toisaalta opettajan ammatti on niitä harvoja, jotka varmasti säilyvät tulevaisuudessa. Automatisaatio, digitaalisaatio ja tekoäly tulevat tappamaan monet ammatit. Osa psykologin töistäkin tulee häviämään, koska monet psykologit tekevät lähinnä kvantitatiivisia tutkimuksia tms. jonka tekoälykin tai tietokoneohjelma voi tehdä.

Häh? Oletkohan nyt vähän ulalla psykologien töistä? Mitä ihmeen kvantitatiivisia tutkimuksia monet psykologit tekee? 

kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle avo-testi ehdottaa aina opettajaa, pappia tai psykologia. Oikeasti olen äikänopettaja. Samanlaisia ominaisuuksia vaaditaan kummassakin työssä.

Itse olen ollut tyytyväinen omaan valintaani. Psykologina palkkani olisi todennäköisesti pienempi ja lomat lyhyemmät. Työstäni pidän paljon, mutta varmasti psykologinakin viihtyisin.

Hoh hoh... Tuskinpa olisit päässyt psykologiksi opiskelemaan. Mutta kiva että olet tyytyväinen.

No ei se nyt viiden laudaturin papereilla varmaan ihan mahdotonta olisi ollut🤣.Ovatko ne viisi laudaturia kielistä ja lyhyestä matematiikasta?

Palkka voi molemmissa vaihdella, voi olla todella hyvä tai huono, riippuen todella monista muuttujista. Samoin pääsyvaatimuksia on vaikea vertailla; aineenopettajathan läpäisevät kaksi seulaa, koska pitää ensin hakea aineeseen siälle ja sitten opettajan opintoihin. Molempien vaikeus tai helppois vaihtelee aineen mukaan paljonkin. Luokanopettajakoulutukseen on aina vaikea päästä, mutta siellä palkka on todennäköisemmin aina pienempi kuin psykologin.

Aineenopettajissa on niitä, jotka työllistyvät helpommin, mutta opettajista ei ole tällä hetkellä pulaa. Psykologilla voi olla paremmat työllisyysnäkymät tällä hetkellä, mutta tämäkin voi tosiaan muuttua.

Pohtisin siis omia vahvuuksia ja heikkouksia. Osittain molemmissa ammateissa vaaditaan samanlaisia ominaisuuksia, mutta psykologi voi usein paneutua yhteen tapaukseen. Opettaja työskentelee yleensä ryhmien kanssa. Molempiin ammatteihin kuuluu paljon "sälää", veikkaisin, että opettajan työhön kuitenkin kuuluu enemmän järjestelemisiä ja muuta lisätyötä.  Kokouksia ja ydintyön lisäksi tulevaa työtä on varmasti molemmissa.  Lomat voi huomioida, mutta en usko, että ne painavat vaakakupissa eniten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajille ei ainakaan tällä hetkellä ole töitä.

Toisaalta opettajan ammatti on niitä harvoja, jotka varmasti säilyvät tulevaisuudessa. Automatisaatio, digitaalisaatio ja tekoäly tulevat tappamaan monet ammatit. Osa psykologin töistäkin tulee häviämään, koska monet psykologit tekevät lähinnä kvantitatiivisia tutkimuksia tms. jonka tekoälykin tai tietokoneohjelma voi tehdä.

Häh? Oletkohan nyt vähän ulalla psykologien töistä? Mitä ihmeen kvantitatiivisia tutkimuksia monet psykologit tekee? 

Niitä testauksia, sitähän valtaosa psykologeista kai enimmäkseen tekee. Terapeutin työhön vaaditaan vielä kattavat lisäkoulutukset, ei peruspsykologit tee sellaista työtä vaan just jotain henkilöstösoveltuvuus-arviointeja ja muuta vastaavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajien työtilanne on oikeasti huono, erityisesti aineenopettajien tilanne on surkea. Erityisopettajille on toistaiseksi vielä hyvin töitä, mutta tulevaisuus sielläkin kysymysmerkki, sillä erityisopetusta putetaan kouluissa kovalla kädellä

. Itse olisin pohdiskelijatyyppinä mieluummin psykologi. Eli valintaa tehdessäsi punnitse myös omaa persoonaasi ja työnkuvaa.

Ainakin luokanopettaja ja erityisopettajakoulutuksiin sisäänpääsy saattaa suurimmissa kaupungeissa olla muutaman prosentin luokkaa, eipä tuo psykalle pääsy prosentuaalisesti sen helpompaa ole. Psykologian pääsykokeet vaativammat, opettajilta taas syynätään soveltuvuutta alalle tarkkaan.

Se psykologiksi opiskelu tai psykologina työskentely ei todellakaan useimmiten ole mitään pohdiskelua.

No sanotaan sitten näin, että opettajan ja psykologin työnkuvat ovat aika erilaiset ja siten myös ihmisen persoona vaikuttaa siihen, kumpiko työ saattaisi paremmin sopia. Psykologi työskentelee kuitenkin usein yhden asiakkaan kanssa kerrallaam ja työ sisältää myös itsenäistä raporttien kirjoittelua ym. Kun taas open työ on todella hektistä, kokoaikaista esiintymistä ja monta lankaa on pidettävä käsissä yhtäaikaa. Opettajan työnkuva on myös rajatumpi, psykologian työkenttä laajempi.

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajille ei ainakaan tällä hetkellä ole töitä.

Toisaalta opettajan ammatti on niitä harvoja, jotka varmasti säilyvät tulevaisuudessa. Automatisaatio, digitaalisaatio ja tekoäly tulevat tappamaan monet ammatit. Osa psykologin töistäkin tulee häviämään, koska monet psykologit tekevät lähinnä kvantitatiivisia tutkimuksia tms. jonka tekoälykin tai tietokoneohjelma voi tehdä.

Häh? Oletkohan nyt vähän ulalla psykologien töistä? Mitä ihmeen kvantitatiivisia tutkimuksia monet psykologit tekee? 

Niitä testauksia, sitähän valtaosa psykologeista kai enimmäkseen tekee. Terapeutin työhön vaaditaan vielä kattavat lisäkoulutukset, ei peruspsykologit tee sellaista työtä vaan just jotain henkilöstösoveltuvuus-arviointeja ja muuta vastaavaa.

Jaah, nyt ymmärrän mitä tarkoitat kvalitatiivisilla tutkimuksilla. Mutta ei, ei se noin ole kuin luulet. Ensinnäkin valtaosa psykologeista itse asiassa ei tee testauksia vaan muun tyyppistä psykologityötä, ne testit on vain pieni osa työtä niilläkin, jotka niitä ylipäätään tekee, ja suuri osa psykologeista ei niitä työssään ollenkaan tee. Ja se testaaminen ei ole mitään mekaanista testaamista vaan testien tekeminen on vain pieni osa koko prosessia, ja totta on, että sen voi osittain korvata robotiikalla ja sellaisella, mutta ei se yhtään silti psykologien töitä tulisi vähentämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajille ei ainakaan tällä hetkellä ole töitä.

Toisaalta opettajan ammatti on niitä harvoja, jotka varmasti säilyvät tulevaisuudessa. Automatisaatio, digitaalisaatio ja tekoäly tulevat tappamaan monet ammatit. Osa psykologin töistäkin tulee häviämään, koska monet psykologit tekevät lähinnä kvantitatiivisia tutkimuksia tms. jonka tekoälykin tai tietokoneohjelma voi tehdä.

Häh? Oletkohan nyt vähän ulalla psykologien töistä? Mitä ihmeen kvantitatiivisia tutkimuksia monet psykologit tekee? 

Joo taas näitä. Kyllä, juuri tuollaista psykologit tekevät. Juuri siksi pääsykokeet painottavat tilastomatikkaa. Se sitten karsii ne, jotka kuvittelevat, että psykologi on joku pohdiskelija ja olkapää.

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajille ei ainakaan tällä hetkellä ole töitä.

Toisaalta opettajan ammatti on niitä harvoja, jotka varmasti säilyvät tulevaisuudessa. Automatisaatio, digitaalisaatio ja tekoäly tulevat tappamaan monet ammatit. Osa psykologin töistäkin tulee häviämään, koska monet psykologit tekevät lähinnä kvantitatiivisia tutkimuksia tms. jonka tekoälykin tai tietokoneohjelma voi tehdä.

Häh? Oletkohan nyt vähän ulalla psykologien töistä? Mitä ihmeen kvantitatiivisia tutkimuksia monet psykologit tekee? 

Niitä testauksia, sitähän valtaosa psykologeista kai enimmäkseen tekee. Terapeutin työhön vaaditaan vielä kattavat lisäkoulutukset, ei peruspsykologit tee sellaista työtä vaan just jotain henkilöstösoveltuvuus-arviointeja ja muuta vastaavaa.

Jaah, nyt ymmärrän mitä tarkoitat kvalitatiivisilla tutkimuksilla. Mutta ei, ei se noin ole kuin luulet. Ensinnäkin valtaosa psykologeista itse asiassa ei tee testauksia vaan muun tyyppistä psykologityötä, ne testit on vain pieni osa työtä niilläkin, jotka niitä ylipäätään tekee, ja suuri osa psykologeista ei niitä työssään ollenkaan tee. Ja se testaaminen ei ole mitään mekaanista testaamista vaan testien tekeminen on vain pieni osa koko prosessia, ja totta on, että sen voi osittain korvata robotiikalla ja sellaisella, mutta ei se yhtään silti psykologien töitä tulisi vähentämään.

Sekoitat nyt kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen. Tekoäly tulee kehittyessään korvaamaan niistä ensimmäisen aika pian.

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle avo-testi ehdottaa aina opettajaa, pappia tai psykologia. Oikeasti olen äikänopettaja. Samanlaisia ominaisuuksia vaaditaan kummassakin työssä.

Itse olen ollut tyytyväinen omaan valintaani. Psykologina palkkani olisi todennäköisesti pienempi ja lomat lyhyemmät. Työstäni pidän paljon, mutta varmasti psykologinakin viihtyisin.

Hoh hoh... Tuskinpa olisit päässyt psykologiksi opiskelemaan. Mutta kiva että olet tyytyväinen.

No ei se nyt viiden laudaturin papereilla varmaan ihan mahdotonta olisi ollut🤣.

Ovatko ne viisi laudaturia kielistä ja lyhyestä matematiikasta?

Kateellinen vittuilee😂. Menin opiskelemaan sitä, mikä eniten kiinnosti. Valinnanvaraa oli. Ällistä tuli täydet pohjapisteet, joten ei tarvinnut hirveästi pääsykoekirjan kanssa enää hikoilla. Miksi se sinua noin kaihertaa? Missä itse opiskelit?