En ole koskaan kuullut vaimoni suusta "Minä rakastan sinua"
15-vuotta oltu yhdessä. No enhän minä sillä mitään että nuo sanat jotenkin saisi enempää häntä rakastamaan, mutta ihmettelen vaan silti. Itse olen sanonut monesti. Hän antaa silloin suudelman ja sanoo sä olet ihana. Kyllähän tuokin lämmittää mieltä. Teoillaan hän kuitenkin näytää minua rakastavan.
Eipä tämä nyt mikään world first problem ole, tuli vaan mieleeni yhdestä ketjusta.
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Olen kuullut montakin kertaa että on ilmoittanut ettei rakasta. Että sinulla ap. on loppujen lopuksi ihan hyvin.
Aika karua. Miksi olette yhdessä?
Olen kuullut tuon vaimoni prseestä PRRÖÖTS SÄPFH! Tarkoittaa rakastan sinua.
Vierailija kirjoitti:
En ole sanonut eikä mieheni. Suomalaisen suuhun tuntuu teennäiseltä. Yhdessä ollaan oltu 40 vuotta, hoidettu maatilaa, kasvatettu lapset. Eikö se riitä.
Jos se riittää teille niin hyvä. Onko teidän elämässä kuitenkin rakkaus läsnä?
Mulla aikanaan vaimo sanoi rakastavansa, sitten ei vuosiin sanonut, ja lopulta ilmoitti, ettei rakasta. On kanssani vain, koska ei muutakaan kumppania halua tai tarvitse. Ja lasten vuoksi, klassisesti. Ja koska haluaa asua tässä talossa ( joka on lapsuudenkotini, perhetila, johon on vielä sukupolvenvaihdossitoumuksia vuosiksi). Tunnen olevani ansassa.
Miehen kanssa saatettiin vaihtaa nuo fraasit vuosia sitten kun seurustella alettiin. Sovittiin että jompikumpi ilmoittaa jos asia muuttuu.
Ei amerikkalaiset sokeriset fraasit sovi suomeen. Me naiset olemme työjuhtia, emme lässyjä höpöttäviä kotirouvia. Ei ole aikaa jonninjoutaviin höpötyksiin, kun täytyy käydä töissä ja hoitaa lapset,ukko, puutarha ja talo. Lässytä siinä.
Minunkaan vaimoni ei koskaan sanonut suoraan rakastavansa minua tai kehunut minua koskaan (muiden kuullen). Eroonhan se päättyi.
Kaverini ollut 2 x naimisissa eikä ole myöskään kuullut tuota miehiltään, ei myöskään itse ole sanonut koskaan noin. En ymmärrä tuollaista läheisriippuvaisuutta ja yksin olemisen pelkoa. En ikinä voisi olla tuollaisessa suhteessa jossa ollaan vaan siksi ettei tarvitse olla yksin
Kyllä jäyhä suomalainenkin oppii sanomaan "rakastan sinua", jos haluaa. Nehän on vain sanoja. Itse sanon miehelleni (20+ vuotta yhdessä) lähes päivittäin ainakin "olet rakas". Hän ei nykyään enää sano koskaan oma-aloitteisesti, vastaa "niin sinäkin". Luulen, että rakastaa koiraa enemmän.
En ole sanonut eikä mieheni. Suomalaisen suuhun tuntuu teennäiseltä. Yhdessä ollaan oltu 40 vuotta, hoidettu maatilaa, kasvatettu lapset. Eikö se riitä.